Circuit bending

Circuit bending tarkoittaa valmiin, ääntä tuottavan laitteen kuten elektronisen soittimen, lelun tai muun vastaavan piirien muokkausta tavalla, joka muuttaa sen toimintaa ja tuottamaa ääntä. Circuit bendingiin kuuluu myös uusien kytkimien ja esimerkiksi potentiometrien lisääminen valmiisiin soittimiin.

Circuit bendingissä puhtaimmillaan korostetaan sattuman merkitystä ja soitinta muokkaamaan lähdettäessä ei läheskään aina tiedetä millainen lopputulos tulee olemaan. Usein bendauksen tavoitteena on saada laite toimimaan "väärin".

Matalajännitteiset laitteet, kuten efektit, syntetisaattorit ja lelut ovat erityisen suosittuja bendauksen kohteita. Läheskään kaikki elektroniset soittimet, muista ääntä tuottavista laitteista puhumattakaan, eivät sovellu bendaukseen.

Bendaus on pitkälti elektroniikassa kouluttamattomien kokeellisten muusikoiden kehittämä ja harjoittama laji. Bendausta tehdään kierrätyslaitteille tai halvoilla soittimilla ja leluilla. Laitteen tai soittimen tuhoamisen riski on yleensä läsnä. Laitteen sisuksia käsiteltäessä tai modifikoitua laitetta kokeiltaessa voi myös loukata itsensä, varsinkin jos ääntä tuotetaan ihmisen kosketuksen avulla. Juuri tästä syystä hyvin harvoin bendataan laitteita, jotka saavat virtansa AC-verkosta.

Modifikaatioihin käytetään yleisiä elektroniikkatyökaluja, kuten juottimia, ruuvitalttoja, kaapeleita ja muita vastaavia. Bendauksen merkittävimpänä pioneerina pidetään 1960-luvulla toiminutta Reed Ghazalaa. Hänen pieni, lelumainen transistorivahvistimensa meni oikosulkuun joutuessaan kosketuksiin samassa laatikossa olleen metalliesineen kanssa. Oikosulku sai vahvistimeen päästämään outoja ja odottamattomia ääniä. Jalostettuaan prosessia toisinnettavaan suuntaan, Ghazala antoi sille circuit bending -nimen, vaikka ei ollut omien sanojensakaan mukaan ensimmäinen sitä harjoittanut.

Suomessa tunnetuin circuit bendingiä laajalti tuotannossaan käyttävä ryhmä on Kokeellisen elektroniikan seura KOELSE.