C/1680 V1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
C/1680 V1

Newton Comet1680.jpg
Isaac Newtonin piirros C/1680 V1:n radasta

Löytäminen
Löytäjä Gottfried Kirch
Löytöpäivä 14. marraskuuta 1680
Muut nimet Vuoden 1680 suuri komeetta,
Kirchin komeetta,
Newtonin komeetta
Kiertorata
Apheli 888,851 AU
Periheli 0,006 AU
Isoakselin puolikas 444,429 AU
Eksentrisyys 0,999986
Kiertoaika ~9356 a
Inklinaatio 60,678°
Edellinen periheli 18. joulukuuta 1680
Seuraava periheli ~11036

C/1680 V1 eli vuoden 1680 suuri komeetta on Aurinkoa kiertävä komeetta,[1] joka tuli lähelle Aurinkoa vuonna 1680, jolloin se myös löydettiin. Komeetan löysi Gottfried Kirch 14. marraskuuta.[2] Komeetta ohitti Maan 0,42 AU:n etäisyydeltä 30. marraskuuta kyseisenä vuonna. Komeetan kirkkaus oli suurimmillaan 1–2 magnitudia, ja se oli ensimmäinen kaukoputkella löydetty komeetta.[3] C/1680 V1 on Aurinkoa hipova komeetta, joka kävi lähimmillään 200 000 kilometrin päässä Auringon pinnasta. Se ei silti ollut ns. Kreutz-ryhmän komeetta, joita on suuri osa Aurinkoa hipovista komeetoista.[4]

C/1680 V1:stä pidettiin aluksi kahtena eri komeettana. Toinen näkyi vuoden 1680 lopulla ja toinen vuoden 1681 alussa, mutta sen tajuttiin olevankin yksi ja sama komeetta jota oli havainnoitu ennen ja jälkeen perihelin jolloin se oli käynyt Auringon takana. Komeetan rata on hyvin epäkeskinen, sen eksentrisyys on jopa 0,999986. Aluksi uskottiin, että komeetan kiertoaika on 575 vuotta, mutta nykyään sen kiertoajan uskotaan olevan noin 9356 vuotta. Komeettaa ollaan sanottu myös Kirchin komeetaksi tai Newtonin komeetaksi. C/1680 V1 oli 1600-luvun kirkkaimpia komeettoja, ja se on ehkä parhaiten tunnettu siitä että sir Isaac Newton käytti sitä koetellessaan ja todistaessaan Keplerin lakeja.[5] Newton oli viimeinen C/1680 V1:stä havaintoja tehnyt henkilö.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.