Baringin pula

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuoden 1890 lama vaikutti erityisen vakavasti Argentiinassa. Ernesto de la Cárcovan maalaus Ilman leipää ja työtä.

Baringin pula oli talouslama vuosina 1890–1894. Talouslaman syynä oli vakava finanssijärjestelmän kriisi, joka sai alkunsa lontoolaisen Barings Bankin ajautumisesta lähes maksukyvyttömään tilaan. Barings, jota johti paroni Edward Baring, oli konkurssin partaalla marraskuussa 1890 johtuen pääasiassa liiallisesta riskinottosta investoinneissa Argentiinassa. Konkurssin esti pelastuspaketti, jonka kokosi kansainvälinen sijoittajakonsortio. Pelastushanketta johti William Lidderdale, Bank of Englandin pääjohtaja. Rahoittajiin lukeutuivat Rothschildien mahtisuku ja useimmat muut suuret Lontoon pankit. Luotu rahasto takasi Baringsin velat ja näin vältettiin suurempi kriisi. Paniikin olessa pahimmillaan pankkienväliset lyhyet lainakorot kävivät monikymmenprosenttisissa luvuissa käytännössä lamaannuttaen rahoitustoiminnan. Baringin pulassa on nähty yhtäläisyyksiä vuoden 2007 finanssikriisiin ja sen aiheuttamaan kansainväliseen taantumaan.[1]

Lontoolaisen Barings Bankin romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1879 alkaneista kansainvälisistä taloudellisista vaikeuksista, joihin kuului Englannin markkinoiden kyltyminen sekä huonosti harkituista sijoituksista seurasi marraskuussa 1890 Lontoolaisen finanssipankki Barings Bankin romahdus, josta sitten seurasi koko maailmaa koskettanut taloudellinen pula. Tämän johdosta seurasi laskevia hintoja ja vaihtosuhde lamaantui.

Lontoolainen Barings Bank oli ottanut Edward Charles Baringin (1828–1897) johtamana suuria riskejä lainatessaan pankin varoja alhaisella korolla Argentiinaan ja oli epäonnistunut sijoituksissaan. Argentiinassa rahaa Barings Bankilta lainanneet pankit, lainasivat rahaa sijoittajille, jotka ostivat maata, toivoen maan hinnan nousevan ja voivansa sillä tavalla maksaa lainansa ja saada päälle vielä runsaan tuoton. Argentiinassa tapahtui vallankumous ja Carlos Pellegrini astui valtaan 6. elokuuta 1890, tämä lisäsi yleistä epäluottamusta Argentiinaan sijoittamista kohtaan. Venäjä, joka oli sijoittanut runsaasti varojaan Barings Bankiin, nosti kesäkuussa 1890 ensin kaksi miljoonaa puntaa, sitten kolme miljoonaa puntaa ja 11. marraskuuta vielä puolitoista miljoonaa puntaa. Barings Bank ilmoitti vaikeuksistaan Bank of Englandille 8.–9. marraskuuta 1890.[2][3]

William Lidderdale laski Barings Bankin tarvitsevan tukea neljä miljoonaa puntaa, tarjosi miljoona puntaa ja ehdotti, että hallitus tukisi saman verran. Lontoolainen pankkiiri lordi Rotschild auttoi Lidderdalea saamaan lainaksi kolme miljoonaa kultapuntaa. Lidderdale neuvotteli yhdentoista yksityispankkien edustajan kanssa, jotka lupasivat taata kolmen miljoonan punnan lainan. Lidderdale neuvotteli myös Venäjän pankin kanssa, joka lupasi pitää Barings Bankissa 2,4 miljoonaa puntaa. Lidderdale sai kokoon viisi miljoonaa puntaa, ja pian summa nousi kymmeneen miljoonaan puntaan. Se rauhoitti sijoittajat. 25. marraskuuta 1890 perustettiin uusi pankki Baring Bros. (Ltd.)[4][3]

Vaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen paperiteollisuus joutui vaikeuksiin, korvausvaatimuksia esitettiin aikaisempaa enemmän ja paperin viennistä saadut hinnat alenivat. Katovuosien 1891–1892 vuoksi Suomi joutui ostamaan viljaa ulkomailta, ja siksi maasta virtasi runsaasti pääomia ulos, minkä johdosta kotimaiset rahamarkkinat kiristyivät ja lainan saanti vaikeutui, jolloin suomalaiset luotonantajat ryhtyivät häikäilemättömään rajoitus- ja perimispolitiikkaan.[5][6][7][8] Nokia Aktiebolagin vientituotteistaan saamat hinnat laskivat 15 %.[9]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fay, Stephen: The Collapse of Barings, W.W. Norton, New York, 1997, ISBN 0-393-04055-0
  • Nicholas, William & Whitley, Edward: How I Brought down Barings Bank and Shook the Financial World, Little, Brown, Boston, 1996, ISBN 0-316-51856-5
  • Hunt, Luke & Heinrich, Karen: Barings Lost: Nick Leeson and the Collapse of Barings Plc., Butterworth-Heinemann', Asia, Singapore, 1996, ISBN 9-810-06802-6
  • Rawnsley, Judith H. & Leeson, Nicholas William: Total Risk: Nick Leeson and the Fall of Barings Bank, Harper Business, New York, 1995, ISBN 0-887-30781-7
  • Gapper, John & Denton, Nicholas: All that Glitters: The Fall of Barings, Hamish Hamilton, London, 1995, ISBN 0-241-13699-7
  • Ziegler, Philip: The Sixth Great Power: Barings 1762–1929, Collins, London, 1988, ISBN 0-002-17508-8

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ekman, K: Nokian tehdas 1868–1928, Nokia, 1930
  • Jutikkala, Eino: Uudenajan taloushistoria, Wsoy, Helsinki,1953
  • Pipping, Hugo E. Kultakannan turvissa: Suomen Pankki 1878–1914, Helsinki, 1969.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saiegh, S.: Back to the Future: Present-day Lessons from the Financial Panic of 1890. Esitelmä konferenssissa "Politics in the New Hard Times: The Great Recession and Contemporary Politics", huhtikuun 23.-24.2010.
  2. Revisiting the Barings Bank bust of the 1890s
  3. a b Contagion Effects of Three Late Nineteenth Century British Bank Failures
  4. Barings PLC
  5. Suomen Pankki, s. 249–250
  6. Nokian tehdas 1868–1928, 115–116
  7. Uudenajan taloushistoria, s. 390–391
  8. Kultakannan turvissa, s. 11
  9. Nokian tehdas 1868–1928, 115–116