Ballard MacDonald

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ballard MacDonald (15. lokakuuta 1882 – 17. marraskuuta 1935) oli yhdysvaltalainen sanoittaja. Hän oli kotoisin Portlandista ja opiskeli Princetonin yliopistossa. Musiikkiuransa hän aloitti vaudeville-esitysten sanoittajana ja myöhemmin siirtyi Broadwaylle. MacDonald kirjoitti uransa aikana myös musiikkia useisiin Hollywood-elokuviin.[1] Hänen tunnetuimpiin sanoituksiinsa kuuluvat George Gershwinin säveltämä ”Somebody Loves Me”, James F. HanleynIndiana” sekä Ohion osavaltion tunnuslaulu ”Beautiful Ohio”.[1]

MacDonaldin uran ensimmäinen menestys oli vuonna 1910 kirjoitettu ”Play That Barber-Shop Chord”, jonka esitti vaudeville-tähti Bert Williams. MacDonaldia ei kuitenkaan merkitty kappaleen tekijäksi, ja sanoittaja haastoi J. Fred Helfin kustannusyhtiön oikeuteen saaden lopulta korvaukseksi 37 500 dollaria ja ajaen samalla kustannusyhtiön konkurssiin.[2] MacDonald sanoitti säveltäjä Harry Carrollin kappaleita ja myöhemmin kirjoitti useita kappaleita James F. Hanleyn kanssa; suosituimmaksi MacDonaldin ja Hanleyn kappaleista tuli vuoden 1917 ”Indiana”, joka perustui Indianan osavaltion tunnuslauluun ”On the Banks of the Wabash”.[2] ”Indianasta” tuli Original Dixieland Jazz Bandin ensilevytyksen myötä suosittu jazzstandardi, jonka ovat levyttäneet lukuisat tunnetut jazzartistit ja jota on käytetty monien myöhempien sävellysten pohjana.[3] Se tunnetaan myös Indianapolis 500 -ajojen alkuseremonioiden vakiomusiikkina.[3]

Vuonna 1918 MacDonald sanoitti Mary Earlin säveltämän laulun ”Beautiful Ohio”, joka vuonna 1969 otettiin Ohion osavaltion tunnuskappaleeksi.[2][4] Sanat kuitenkin korvattiin vuonna 1989 uudella, Wilbert McBriden kirjoittamalla versiolla.[4] 1920-luvulta lähtien hän alkoi kirjoittaa myös säännöllisesti Broadway-näytelmiin. Kenties kuuluisin hänen yhteistyökumppaneistaan oli säveltäjä George Gershwin, jolle MacDonald sanoitti vuonna 1924 kappaleen ”Somebody Loves Me” näytelmään George White’s Scandals.[2] MacDonaldin sanoittamaa musiikkia alettiin 1920- ja 1930-luvuilla käyttää myös elokuvissa. Tunnetuin oli vuonna 1930 valmistunut Elämän iloa, jonka kappaleet ”The Hoosier Hop” ja ”I’m Following You” MacDonald kirjoitti Dave Dryerin kanssa.[2] MacDonald kuoli marraskuussa 1935 ja hänen viimeiseksi näytelmäkseen jäi vuoden 1934 Ziegfeld Follies of 1934.[2]

Broadway[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MacDonald osallistui urallaan viiden Broadway-näytelmän kirjoittamiseen.[1]

  • Love Birds (1921) – säv. Sigmund Romberg, san. Edgar Allan Woolf ja MacDonald
  • George White’s Scandals (1923) – säv. ja san. B. G. DeSylva, E. Ray Goetz ja MacDonald
  • Sweetheart Time (1926) – säv. Walter Donaldson ja Joseph Meyer, san. MacDonald ja Irving Caesar
  • Harry Delmar’s Revels (1927) – säv. James V. Monaco, Jesse Greer ja Lester Lee, san. Billy Rose ja MacDonald
  • Ziegfeld Follies of 1934 (1934) – säv. Vernon Duke, MacDonald ym., san. E. Y. Harburg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ballard MacDonald Songwriters Hall of Fame. Viitattu 10.2.2010. (englanniksi)
  2. a b c d e f Steve Huey: Ballard MacDonald Allmusic. Viitattu 10.2.2010. (englanniksi)
  3. a b Jeremy Wilson: Indiana (Back Home Again in Indiana) JazzStandards.com. Viitattu 10.8.2010. (englanniksi)
  4. a b Sandra Burlingame: Ballard MacDonald JazzBiographies.com. Viitattu 10.2.2010. (englanniksi)