August Toivonen

August Toivonen (20. heinäkuuta 1865 Längelmäki – 3. joulukuuta 1946 Loppi) oli suomalainen harrastelijamaalari ja Lopen ensimmäinen konstaapeli.

Elämänvaiheet

Toivonen syntyi maalaistalon pojaksi Längelmäellä. Perheen lapset saivat alkeisopetusta äidiltään ja 1870-luvulla myös kiertokouluissa, minkä talon töiltä ehtivät. Ripille päästyään 1880 hän meni leipärengiksi sukulaistaloon. Vuonna 1883 hän sai suoritettua ylemmän kansakoulun oppimäärän täyteen, jonka jälkeen palasi vanhempiensa luokse. Tämän jälkeen Toivonen toimi muutaman vuoden kiertokoulun opettajan, kunnes rahat loppuivat. Vuonna 1887 Toivonen määrättiin kutsunnoissa astumaan sotapalvelukseen, ja vuoden 1892 alusta määräys tuli nuoremman konstaapelin virkaan Lopelle, jolloin hänestä tuli paikkakunnan ensimmäinen poliisi (1892–1910). Vuonna 1892 Toivonen meni naimisiin kätilö Aurora (Ruura) Sandholmin kanssa. Omia lapsia pari ei saanut, mutta heillä oli kasvattitytär Emmi Snellman. Aurora kuoli 1937, jonka jälkeen Toivonen avioitui Martta Toposen kanssa. Toponen toimi monissa luottamustehtävissä ja oli kiinnostunut sivistyksestä ja kulttuurista. Hän maalasi tauluja, keräsi kotiseutuperinnettä Suomalaisen kirjallisuuden seuralle sekä Sanakirjasäätiölle, kirjoitti, luki jne. Nämä ominaisuudet tekivätkin tästä pariskunnasta ideologialtaan Nuorsuomalaisuuden kannattajia, mitä kuvaa hyvin se, että Toivonen sulatti kaikki saamansa hopeiset venäläiset ansiomerkit lusikoiksi.

Maalausura ja opettajat

Toivonen kiinnostui maalaamisesta jo pienenä poikana, mutta ilman ohjausta ei kehittynyt taiteilijana, vaan teokset jäivät piirrosasteelle. Sotaväessä palvelemisen jälkeen, vuonna 1902 taiteilija tapasi paikkakunnalla kesiä viettäneen taiteilija Väinö Hämäläisen ja saikin tältä opastusta maalaamisessa. August Toivonen maalasi ahkerasti vuoteen 1908 saakka, kunnes itsekritiikin vuoksi lopetti maalaamisen lähes kokonaan. Vuonna 1914 taidemaalari ja Ateneumin taidekoulun opettaja Berndt Lagestam asettui paikkakunnalle kesäksi ja tapasi Toivosen. Lagestam ohjasi ja kannusti Toivosta aloittamaan maalaamisen uudestaan. Tämän seurauksena Toivonen opiskelikin 1915–1916 maalausta Vapaassa taidemaalausakatemiassa Helsingissä. Toivonen maalasi koko elämänsä ajan pääasiassa samoja maisemia. Pääosa Toivosen 500–1 000 teoksesta onkin Sajanimestä mutta hän teki myös muotokuvia ystävistään ja kyläläisistä. Hän oli myös lahjakas kirjoittaja, ja runsas määrä hänen kirjoituksiaan, jotka usein sisälsivät paljon tietoa paikkakunnan historiasta, julkaistiin paikallislehdissä. Näin myös saatiin dokumentoitua paljon paikallista historiaa ja tapoja. Kesinä 1922 ja 1924 taidemaalari Kaapo Wirtanen oleskeli Sajaniemessä kahtena vuotena, ja Toivoselle avautui mahdollisuus oppia lisää maalaamisesta. Myös tunnettu helsinkiläinen taidekauppias Ivar Hörhammer vieraili paikkakunnalla kesäisin ja kannusti taiteilijaa urallaan. Hörnhammer arvostikin Toivosta enemmän kuin keskimääräisiä harrastelijataiteilijoita yleensä. Nykypäivänä Toivosen maalauksia on muun muassa Suomen Kansallismuseon, Sotamuseon sekä Lopen kunnan museon kokoelmissa.

Lähteet

• Glorian Antiikki 06/2012. s. 68-71