Argumentum ex silentio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Argumentum ex silentio eli hiljaisuuteen vetoaminen on argumentti, jossa henkilö esittää väitteen, ja mikäli sitä ei kumota, väite on tosi. Päättely on argumentointivirhe, jossa väitteen todistamisen taakka on virheellisesti siirretty kuulijalle. Kaava menee seuraavasti:

  1. Henkilö X esittää väitteen A.
  2. Kukaan ei vastaa henkilön X argumentaatioon.
  3. Siis väite A on tosi.

Argumenttia kuvaa sanonta ”Vaikeneminen on myöntymisen merkki".

Historiatieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiatieteessä argumentum ex silentio tarkoittaa väitettä, että jotain asiaa ei ole tapahtunut, jos siitä ei ole aikalaislähteitä. Esimerkiksi Patricia Crone katsoo, että Mekka ei ollut pyhiinvaelluskohde eikä kauppateiden risteys 500-luvulla, koska mikään 500-luvun lähde ei mainitse Mekkaa.[1] Samalla perusteella on epäilty Muhammedin historiallisuutta. Historiatieteessä argumentum ex silentio on normaalisti käytetty periaate, mutta sisältää virheen mahdollisuuden, sillä etenkin merkitykseltään vähäisistä asioista jää harvoin aikalaistodisteita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Patricia Crone: Meccan Trade and the Rise of Islam., s. 136–137. Gorgias Press, 2004.