Argentavis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Argentavis
Fossiili: Mioseeni
Argentavis magnificens.JPG
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Haikaralinnut Ciconiiformes
Heimo: Teratornithidae
Suku: Argentavis
Campbell & Tonni, 1980
Laji: magnificens
Kaksiosainen nimi
Argentavis magnificens
Campbell & Tonni, 1980
Katso myös
 Commons-logo.svg Argentavis Commonsissa

Argentavis magnificens on ehkä suurin koskaan elänyt lentävä lintu. Se eli Andien vuoriston alueella myöhäismioseenikaudella, 23–6 miljoonaa vuotta sitten.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argentaviksen siipiväli oli 5,7–8,3 metriä ja painoa sillä oli noin 70 kilogrammaa. Ruumis oli 1,5-metrinen. Lajin väritystä ja höyhenpukua on mahdoton tietää, mutta sen pää on saattanut olla kalju sen lähimpien nykyään elävien sukulaisten, kondorien tapaan. Sillä oli ehkä myös kaulus suojaamassa kylmiltä tuulilta. Kynnet olivat vahvat ja linnulla oli vahva koukkunokka, mikä viittaa petolintuun eikä pelkästään raadonsyöjään. Kaula oli kuitenkin pitkä kuin korppikotkalla.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argentaviksen elinalue oli sen elinaikana nykyistä paljon rehevämpää ruohotasankoa. Siellä sille riitti saaliseläimiä, kuten hevosensukuisia Diadiaphoruksia. Reviiri lienee ollut laaja linnun suuren koon vuoksi. Painonsa takia linnulla saattoi olla vaikeuksia päästä ilmaan. Todennäköisesti sen täytyi joko heittäytyä kallionkielekkeeltä siivilleen vauhtiaskelten jälkeen, tai sitten juosta kymmeniä metrejä loivaa rinnettä alaspäin, ennen kuin se pystyi irtoamaan maanpinnasta. Nykylinnuista esimerkiksi albatrossit käyttäytyvät samaan tapaan. Argentaviksen lihasvoima ei riittänyt varsinaiseen lentämiseen, mutta se pystyi liitelemään Andeilta Argentiinaan jatkuvasti puhaltavien tuulten ja termiikkien ansiosta jopa 300 kilometriä yhteen menoon. Liidellessään se pystyi etsimään suurilla silmillään saalista ja raatoja. Saaliin havaittuaan se on voinut rauhassa laskeutua alas ja syöksyä saaliin kimppuun nopealla vauhdilla. Se on voinut katkaista isonkin saaliin selän. Laji lienee hävinnyt, kun sen elinalue kuivui ja saaliseläimet hävisivät.

Löydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argentaviksen fossiileja on löydetty vain Argentiinan pohjoisosista, Patagonian tasangoilta. Sen lähisukulaisten jäännöksiä on löydetty ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tieteen Kuvalehti 12/2009, s. 48–53: Hirmuliskojen jälkeen tulivat hirmulinnut
  • Monster World - Muinaishirviöt -kortti nro 67. Mestarikustannus Oy.