Anttolan työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anttolan työväentalo
Anttolan työväentalo Rientola
Osoite Mikkelintie, 52100 Anttola
Sijainti Mikkeli
Valmistumisvuosi 1907
Rakennuttaja Anttolan työväenyhdistys
Omistaja Yksityisomistuksessa
Runkorakenne hirsi
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Anttolan työväenyhdistyksen talo vuodelta 1920

Anttolan työväentalo Rientola sijaitsee Mikkelintien varressa Anttolan kirkonkylässä. Se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja siihen liittyy sekä historiallisia, maisemallisia että rakennushistoriallisia arvoja.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttolan työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905. Oman talon tontti ja piirustukset hankittiin vuonna 1906. Työväentalo on rakennettu pääosin talkoilla. Rakennustarvikkeita on hankittu avustuksilla.[1][2]

Sisällissodan aikana vuonna 1918 suojeluskunta otti talon haltuunsa ja sijoitti sinne vankeja. Paikalliset poliisiviranomaiset pyrkivät vuonna 1935 lakkauttamaan sekä työväenyhdistyksen että TUL:oon kuuluvan voimistelu- ja urheiluseuran toiminnan.[2]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talo on hirsirunkoinen. Jugendtyylinen julkisivu on pelkistetty 1950-luvulla. Taloa on remontoitu vuonna 1962. Se vuorattiin laudoilla, sisäkatto ja sisäseinät peitettiin rakennuslevyillä. Alkuperäinen uunilämmitys korvattiin öljy- ja puulämmityksellä. Alkuperäinen pärekatto oli muutettu jo 1930-luvulla, nyt laitettiin peltikatto. Talo maalattiin vaaleanvihreäksi. Alun perin ulkoväri on ollut punainen. Myös kuisti purettiin. Vesijohto, viemäri ja wc asennettiin vuonna 1978.[2][1]

Talossa on juhlasali, jonka näyttämö on purettu vuonna 1962. Lisäksi talossa on ravintola, keittiö, eteinen ja neljä asuinhuonetta. Lisärakennuksessa on aitta ja puuvarasto.[2]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, urheiluharjoituksia, elokuvia, tansseja ja juhlia. Siellä on ollut myös lukutupa. Rakennuksen yläkerrassa sijainneissa kolmessa asuinhuoneessa on ollut vuokralaisia vuosina 1917–1994.[2][1]

Talo on ollut yksityiskäytössä vuodesta 1994 lähtien.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ely-keskus ja Riihisaari – Savonlinnan museo. Viitattu 11.12.2022.
  2. a b c d e f Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.