Anthana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anthana
Ἀνθάνα
Ágios Andréaksen Nisín kukkula, eräs vaihtoehto Anthanan kaupungin paikaksi.
Ágios Andréaksen Nisín kukkula, eräs vaihtoehto Anthanan kaupungin paikaksi.
Sijainti

Anthana
Koordinaatit 37°27′1″N, 22°40′10″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta ?, Vóreia Kynouría, Arkadia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kynuria / Lakonia

Anthana (door.kreik. Ἀνθάνα,[1] m.kreik. Ἀνθήνη, Anthēnē)[2] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kynuriassa Kreikassa.[3][4] Se sijaitsi nykyisen Vóreia Kynourían kunnan alueella, mutta sen tarkkaa sijaintia ei tunneta varmuudella.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthana sijaitsi Thyreatiissa eli Thyrean poliksen alueella Kynuriassa,[5] joka oli välillä Arkadiaa, välillä Argolista ja välillä Lakoniaa.[3] Kaupungin sijaintipaikaksi on ehdotettu kolmea eri paikkaa.[3] Ensimmäinen on Tsiórovos Závitsa-vuoren lounaisrinteessä lähellä nykyistä Káto Dolianáa;[3][6][7][8][9] toinen on Ágios Andréaksen Nisí (Nisí Agíou Andréa) rannikolla;[10][11][12] ja kolmas Parálio Ástroksen Nisí (Nisí Paralíou Ástrous) samoin rannikolla.[3][13]

Linnoitusmuurien jäänteitä Ágios Andréaksen Nisín kukkulalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthanan historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Thukydideen mukaan Anthana kuului Spartalle 400-luvun eaa. lopulla, toisin sanoen oli tuolloin Lakoniaa. Se pysyi Spartan hallussa vuoteen 338 eaa., jolloin Filippos II antoi sen Argokselle. Thukydides kertoo, että Anthanaan asettui aiginalaisia, jotka ateenalaiset olivat karkottaneet näiden kotisaarelta peloponnesolaissodan alkamisen (431 eaa.) jälkeen. Aiginalaisia asettui myös läheiseen Thyreaan.[3][2][14] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Anthaneus (Ἀνθανεύς).[3][4] Pseudo-Skylaksilla kaupungin nimenä esiintyy Methana (Μέθανα),[15] mikä on virhe tekstissä.[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Tsiórovoksesta että Ágios Andréaksen Nisístä on löydetty keramiikan osia klassiselta roomalaiselle kaudelle. Sekä Ágios Andréaksen Nisístä että Parálio Ástroksen Nisístä on löydetty linnoitusmuurilla varustetun asutuksen jäänteet.[3] Kaksi viimeksi mainittua paikkaa on yhdistetty myös Thyreaan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀθήνη.
  2. a b Thukydides: Peloponnesolaissota 5.41.
  3. a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”324. Anthana; 346. Thyrea”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  4. a b Smith, William: ”Anthene”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Smith, William: ”Cynuria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Anthana Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  7. Anthene (Arkadia) 6 Kato Doliana? - Ανθήνη ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  8. ”58 D3 A(n)thene”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  9. Tsiórovoksen arkeologisen kohteen sijainti: 37°27′1″N, 22°40′10″E
  10. Methana/Anthana? Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  11. ”58 D3 Methana/Anthana?”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  12. Nisí Agíou Andréan arkeologisen kohteen sijainti: 37°22′09.7″N, 22°47′03.1″E
  13. Nisí Paralíou Ástrouksen arkeologisen kohteen sijainti: 37°25′17.9″N, 22°46′05.5″E
  14. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.29.5, 3.38.6.
  15. Pseudo-Skylaks: Periplus 46.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]