Annegret Kramp-Karrenbauer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Annegret Kramp-Karrenbauer
Annegret Kramp-Karrenbauer vuonna 2018.
Annegret Kramp-Karrenbauer vuonna 2018.
Saksan puolustusministeri
Merkelin IV hallitus
17.7.2019–8.12.2021
Edeltäjä Ursula von der Leyen
Seuraaja Christine Lambrecht
Saksan kristillisdemokraattisen unionin 8. puheenjohtaja
7.12.2018–22.1.2021
Edeltäjä Angela Merkel
Seuraaja Armin Laschet
Henkilötiedot
Syntynyt9. elokuuta 1962 (ikä 61)
Völklingen, Saksan liittotasavalta
Kansalaisuus saksalainen
Puoliso Helmut Karrenbauer (1984–)
Tiedot
Puolue Saksan kristillisdemokraattinen unioni
Tutkinnot Saarlandin yliopisto
Trierin yliopisto
Uskonto katolinen[1]

Annegret Kramp-Karrenbauer (s. 9. elokuuta 1962 Völklingen, Saarland[2][3]) on saksalainen kristillisdemokraattisen unionin poliitikko ja Saksan puolustusministeri. Hänet valittiin vuonna 2018 Angela Merkelin seuraajaksi kristillisdemokraattisen unionin puheenjohtajana,[4] mutta hän luopui tehtävästä jo 2021.[5] Kramp-Karrenbauer siirtyi vuonna 2018 liittovaltion politiikkaan toimittuaan pitkään Saarlandin osavaltiopolitiikassa. Hän oli osavaltion pääministerinä 2011–2018, ja liittovaltion puolustusministerinä hän aloitti 2019.[6]

Nuoruus, opiskelu ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annegret Kramp syntyi Völklingenissä vuonna 1962. Kuusilapsisen perheen isä oli erityiskoulun rehtori ja äiti kotiäiti. Annegret kasvoi Püttlingenissä, missä hän kävi peruskoulun. Lukion Annegret kävi Völklingenissä.[7]

Kramp liittyi jo lukioaikanaan vuonna 1981 kristillisdemokraattiseen unioniin. Seuraavana vuonna hän aloitti yliopisto-opintonsa[8] ja meni naimisiin kaivosinsinööri Helmut Karrenbauerin kanssa. Karrenbauereille on syntynyt liittonsa aikana kolme lasta.[7]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustosta ammattipoliitikoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kramp-Karrenbauerin vaalimainos vuodelta 1994.

Kramp-Karrenbauer valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1984 Püttlingenin kaupunginvaltuustoon.[7] Hän istui valtuustossa vuoteen 2000 asti ja uudestaan vuodet 2009–2011. Kramp-Karrenbauer valmistui vuonna 1990 maisteriksi politiikan tutkimuksesta ja julkisoikeudesta.[8] Valmistumisensa jälkeen hänestä tuli ammattipoliitikko, kun hänet valittiin Saarlandin CDU:n poliittiseksi suunnittelijaksi.[7]

Kramp-Karrenbauer valittiin marraskuussa 2000 Saarlandin sisäministeriksi Klaus Meiserin seuraajaksi. Hän oli ensimmäinen nainen tehtävässä. Kramp-Karrenbauer toimi sisäministerinä seitsemän vuoden ajan, ja sai vuonna 2004 lisäksi nais- ja perheasiat hoidettavakseen. Saarlandin hallituksessa kierrätettiin syyskuussa 2007 ministereitä, ja Kramp-Karrenbauer sai koulutus-, perhe-, naisasia- ja kulttuuriministerin tehtävät. Marraskuun 2009 vaalien jälkeen Kramp-Karrenbauerista tuli ministeri, jonka vastuulla olivat muun muassa työ-, perhe- ja sosiaaliasiat.[7]

Kramp-Karrenbauer oli noussut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Saarlandin suosituimmaksi poliitikoksi, vaikka hän oli sosiaaliasioiden ministerinä vastuussa sosiaaliturvan leikkauksista. Saarlandin pääministeri Peter Müller valitsi Kramp-Karrenbauerin seuraajakseen, ja elokuussa 2011 Kramp-Karrenbauer voitti pienellä erolla sosiaalidemokraattisen puolueen Heiko Maasin.[7]

Saarlandin pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kramp-Karrenbauer oli ensimmäinen nainen Saarlandin osavaltion johdossa. Hän asetti tärkeimmäksi tehtäväkseen osavaltion itsemääräämisoikeuden säilyttämisen, sillä toukokuussa 2011 osavaltio oli asetettu Stabilitätsratin valvontaan. Kramp-Karrenbauer ilmoitti tammikuussa 2012 uusista osavaltiovaaleista, kun hallituskoalitio kaatui. Monet kritisoivat hänen ratkaisuaan, mutta maaliskuussa pidetyissä vaaleissa CDU ja SPD saivat enemmistön parlamenttiin. Puolueet sopivat hallitusyhteistyöstä, ja Kramp-Karrenbauer valittiin toistamiseen Saarlandin pääministeriksi.[7]

Kramp-Karrenbauer valittiin marraskuussa 2012 uudestaan Saarlandin CDU:n puheenjohtajaksi. Hän sai äänestyksessä peräti 98,2 prosenttia äänistä. Saarlandin osavaltiovaaleissa maaliskuussa 2017 CDU sai 40,7 prosenttia äänistä, kun se oli vuoden 2012 vaaleissa saanut 35,2 prosenttia. Kramp-Karrenbauer sai jatkokauden osavaltion pääministerinä.[7]

Nousu CDU:n puheenjohtajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kramp-Karrenbauer allekirjoittamassa vuonna 2018 koalitiosopimusta.

Kramp-Karrenbauer vaihtoi vuonna 2018 osavaltiopolitiikan liittovaltiotasolle, kun hänestä tuli helmikuussa CDU:n puoluesihteeri.[7] Angela Merkel ilmoitti lokakuussa luopuvansa CDU:n puheenjohtajuudesta. Kramp-Karrenbauer julkisti pian tämän jälkeen puheenjohtajaehdokkuutensa.[9] Kramp-Karrenbauer sai joulukuussa puheenjohtajavaalien toisella kierroksella 517 ääntä, kun hänen vastaehdokkaansa Friedrich Merz sai 482 ääntä.[10]

Kramp-Karrenbauer luopui puheenjohtajuudesta 2021.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Annegret Kramp-Karrenbauer elected Merkel's successor as CDU leader The Guardian. 7.12.2018. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
  2. Geschichte der CDU, Konrad Adenauer Stiftung e.V., viitattu 7.12.2018
  3. Biografie über Annegret Kramp-Karrenbauer: „Lass sie lesen“, Pressreader: Rheinische Post vom 5. Oktober 2018, , viitattu 7.12.2018
  4. Mikko Leppänen: Saksan valtapuolue CDU:n uusi puheenjohtaja on Annegret Kramp-Karrenbauer Yle.fi, uutiset. 7.12.2018. Viitattu 7.12.2018.
  5. a b I.-Mediat Oy: Merkelin suosikkina pidetty Armin Laschet valittiin CDU:n puheenjohtajaksi – tehtävä sisäisesti jakautuneessa puolueessa ei ole helppo, asiantuntija ennustaa Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 17.1.2021.
  6. Annegret Kramp-Karrenbauer on Saksan seuraava puolustusministeri – CDU:n johtaja korvaa Ursula von der Leyenin Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2019.
  7. a b c d e f g h i Zehender, Kathrin: Annegret Kramp-Karrenbauer Konrad-Adenauer-Stiftung. Viitattu 7.12.2018. (saksaksi)
  8. a b Annegret Kramp-Karrenbauer Christlich Demokratische Union Deutschlands. Arkistoitu 7.12.2018. Viitattu 7.12.2018. (saksaksi)
  9. Ekholm, Dan: Paljon muutakin kuin Merkel 2.0 – CDU saa Annegret Kramp-Karrenbauerista Merkeliä vanhoillisemman johtajan Yle Uutiset. 7.12.2018. Yleisradio. Viitattu 7.12.2018.
  10. Kauhanen, Anna-Liina: Suora lähetys käynnissä: Annegret Kramp-Karrenbauer voitti tiukan äänestyksen CDU:n puoluejohtajan paikasta – CDU pysyy keskellä poliittista karttaa ja Merkelin linjalla HS.fi. 7.12.2018. Sanoma company. Viitattu 7.12.2018.
Saksan liittotasavallan kristillis-demokraattisen puolueen logo Edeltäjä:
Angela Merkel
Saksan kristillisdemokraattisen unionin puheenjohtaja
2018–2021
Seuraaja:
Armin Laschet