Annan nuoruusvuodet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Annan nuoruusvuodet
Anne of Green Gables
Alkuteoksen 1. painoksen nimisivu
Alkuteoksen 1. painoksen nimisivu
Alkuperäisteos
Kirjailija L. M. Montgomery
Kieli englanti
Genre lastenkirja
Kustantaja L. C. Page & Co.
Julkaistu 1909
Suomennos
Suomentaja Hilja Vesala
suomennos tarkist. 1961
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1. p. 1920; 23. p. 2006.
Sivumäärä 390
ISBN 951-0-26938-7
Seuraava Anna ystävämme
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Suomenkielisen laitoksen kansi.

Annan nuoruusvuodet on kanadalaisen kirjailijan Lucy Maud Montgomeryn esikoisteos ja tyttökirjaklassikko. Tosin aiemmin Motgomery oli kirjoittanut myös teoksen A Golden Carol, jonka käsikirjoituksen hän kuitenkin poltti sen jälkeen, kun oli saanut usealta kustantajalta hylkäävän vastauksen. Annan nuoruusvuodet on siis kirjailijan ensimmäinen julkaistu ja jälkipolville säilynyt teos. Alkuteos Anne of Green Gables ilmestyi 1908 sen jälkeen, kun kirjailija oli saanut hylkäävän vastauksen jo neljältä kustantajalta. Kirjailija oli jo vähällä luopua yrityksestä ja pilkkoa tarinan seitsenosaiseksi jatkokertomukseksi, jonka voisi lähettää johonkin lehteen. Hän kuitenkin päätyi muokkaamaan tekstiään ja kokeilemaan viidettä kustantajaa, ja bostonilainen L. C. Page & Co hyväksyikin viimein käsikirjoituksen ja ehdotti samalla myös jatko-osan kirjoittamista. [1] Teoksesta tuli kuitenkin välittömästi menestys: teos ilmestyi kesäkuussa ja saman vuoden lopussa siitä oli otettu jo kuudes painos ja sitä oli myyty 19 000 kappaletta. Motgomerylle itselleen hänen teoksensa saama valtava suosio oli suuri yllätys. [2] Teos saavutti suomenkieliset lukijat ensi kertaa vuonna 1920 Hilja Vesalan suomentamana. Vuonna 1961 teoksesta ilmestyi uudistettu ja tarkistettu suomennos, joka pohjautuu Hilja Vesalan suomennokseen. Suomennokset ovat kuitenkin hieman lyhenneltyjä versioita alkuperäisestä teoksesta.

Teos on ensimmäinen kahdeksanosaisesta Anna-sarjassa, ja tarkoitettu alun perin täysin itsenäiseksi teokseksi, mutta kustantajan ehdotuksesta kirjailija jatkoi kirjaa kokonaiseksi teossarjaksi. [3]

Kirja kertoo vanhoista sisaruksista Marillasta ja Matthew’sta, jotka adoptoivat 11-vuotiaan orpotytön Anna Shirleyn. Heidän tarkoituksenaan oli alun perin tilata itselleen poika auttamaan Matthew’ta tilan hoidossa, mutta väärinymmärryksen kautta heille lähetettiinkin tyttö. Juna-asemalta orpolasta hakemaan lähtenyt Matthew yllättyy pahanpäiväisesti kohdatessaan pojan sijasta tytön. Hän ei henno sanoa tytölle, että tämä on väärää sukupuolta, vaan päättää jättää ikävän tehtävän Marillan vastuulle. Kotimatkalla Matthew huomaa nopeasti, että tyttö on hyvin "mielenkiintoinen tapaus" ja hän tulee siihen tulokseen, että haluaisi miellään pitää Annan, vaikka tämä onkin tyttö. Marillan on sen sijaan vaikeampi niellä erehdystä ja hän haluaisi lähettää tytön takaisin. Väärästä sukupuolestaan huolimatta Anna onnistuu sulattamaan lopulta myös Marillan sydämen ja saa jäädä asumaan sisarusten luokseen Vihervaaraan (Green Gables), Marillan ja Matthew’n kotitilalle. Kirjassa seurataan Annan elämänvaiheita 16-vuotiaaksi asti, mutta teoksessa painottuvat hänen ensimmäiset vuotensa Marillan ja Matthew’n kasvattina, sillä loppua kohden kerronnan tahti kiihtyy. Kirjan juoni rakentuu episodimaisesti erilaisten seikkailujen ja tapahtumien varaan. Mitään selkeää, koko teoksen kattavaa juonellista kaarta teoksesssa ei ole. Päähenkilöllä Annalla on taipumuksena joutua monenlaisiin hankaluuksiin, ja kirjassa seurataan sankarittaren edesottamuksia usein humoristiseen, mutta myös lempeään ja ymmärtävään sävyyn. Keskeistä tarinassa onkin päähenkilön henkisen kasvun kuvaus, ja romaani on nuoren tytön kasvukertomus: Anna yrittää ja erehtyy, ottaa opikseen ja kasvaa. Tarinan kuluessa Anna muun muassa onnistuu juottamaan parhaan ystävänsä Dianan humalaan luullen antavansa tälle vadelmamehua, värjää hiuksensa vahingossa vihreiksi tavoitellessaan korpinmustaa sävyä ja on vähällä hukkua dramatisoidessaan ystäviensä kanssa joella Alfred Tennysonin runoa Elaine ja ajelehtiessaan vuotavassa veneessä.

Annan tarinan juonellisena mallina on toiminut sukulaisperheessä sattunut tapaus. Jo kymmenen vuotta naimisissa ollut lapseton pariskunta Pierce ja Rachel Macneill, jotka viljelivät maatilaa Cavendishissa, kaupungissa, joka on toiminut Montgomerylle myös Avonlean esikuvana, päättivät hankkia itselleen ns. Home Child -lapsen. Home Children -lapset olivat brittiläisiä orpoja, joita kuljetettiin paljon 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kanadalaisiin kasvatusperheisiin. Myös Macneillien naapurit Clarkit olivat ajatelleet hankkia itselleen Home Child -lapsen. Molemmat pariskunnat halusivat itselleen noin 12-vuotiaan pojan, josta olisi hyötyä maatilan töissä. Kun he menivät hakemaan juna-asemalta lapsia, odotti siellä 5-vuotias poika ja tämän sisar 3-vuotias tyttö. Tyttö oli tarkoitettu Macneilleille ja poika Clarkeille. Kasattivanhemmat olivat hämmästyneitä, mutta myöhemmin selvisi, että Englannista ei ollut löytynyt sopivanikäisiä orpopoikia ja viranomaiset toivoivat, etteivät sisarukset joutuisi eroon toisistaan, joten heidät oli lähtetetty toistensa naapureissa asuville perheille. Lapset saivat jäädä näiden uusien kasvattivanhempiensa luokse. Tämä 3-vuotias Ellen ja hänen tarinansa on ollut esikuvana Annan tarinalle. Ellenin kasvattiäiti Rachel puolestaan on toiminut teoksessa esiintyvän naapurinrouva Rachel Lynden esikuvana. Kun ensimmäinen Anna-kirja ilmestyi, sanoivat jotkut myös kansikuvan muistuttavan Elleniä. Montgomery itse pitää tätä yhdennäköisyyttä outona sattumana ja on sen sijaan paljastanut, että piti Annan ulkonäön esikuvana kirjoitushuoneensa seinälle kiinnittämäänsä kuvaa, joka on valokuva amerikkalaisesta mallina, vaudevillenäyttelijättärenä ja filmitähtenä toimineesta Evelyn Nesbitistä. Montgomery ei kuitenkaan ollut itse tietoinen kuvan tytön julkisuudesta ja siitä, kuka tämä oli. [4]

Päähenkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anna Shirley on teoksen sankaritar. Hän on punatukkainen ja orpo tyttö, joka on kokenut elämässään monia onnettomia vaiheita ennen kuin pääsee Vihervaaraan Marillan ja Matthewin kasvatettavaksi. Anna on vilkas ja eloisa tyttö, joka on kova puhumaan. Hän on ikuinen romantikko, joka inhoaa arkisia asioita ja keksii kaikille asioille kauniit nimet. Anna on hyvin rohkea ja suorasanainen. Kun Matthew ja Marilla adoptoivat Annan, hänen nimensä on Anni (engl. Ann), mutta tyttö tahtoo itseään kutsuttavan Cordeliaksi. Kun Marilla ei suostu siihen, hän tahtoo olla Anna (engl. Anne), sillä se kuulostaa hänen mielestään kauniimmalta kuin Anni.
  • Marilla Cuthbert on käytännöllinen ja arkinen vanhapiika, joka asuu veljensä kanssa Avonleassa Vihervaarassa. Aluksi Marilla suhtautuu Annaan ja tämän kummallisiin puheisiin tuhahdellen, mutta vähitellen hän oppii rakastamaan ja arvostamaan Annaa kuin omaa tytärtään. Luonteeltaan Marilla on melko tiukka, mutta hänellä on silti hyvä sydän.
  • Matthew Cuthbert on Marillan veli. Hän on hiljainen ja vaatimaton vanha herra, joka tekee kaiken, mitä hänen sisarensa käskee. Matthewilla on erittäin hyvä sydän, ja hän pitää Annasta heti alusta lähtien ja ymmärtää tätä. Myös Anna pitää hänestä ensi hetkestä alkaen ja saa hänestä "sukulaissielun". Heidän välilleen muodostuu aivan erityisen läheinen suhde, läheisempi kuin Annan ja Marillan välille.
  • Diana Barry on Annan paras ystävä. Hän on mustatukkainen, kaunis ja hyvinkasvatettu tyttö. Annan merkilliset keksinnöt ja puheet kuitenkin kiinnostavat häntä kovasti, ja hän suostuu lähes kaikkeen, mitä Anna ehdottaa. Diana ihailee Annaa ja tämän rohkeutta ja mielikuvitusta. Eräässä kohdassa Dianan äiti sanoo, ettei Diana erään Annalle sattuneen kommelluksen vuoksi saa enää leikkiä Annan kanssa, mutta hän leppyy myöhemmin.
  • Gilbert Blythe on Annan koulutoveri. Hän on komea ja muutaman vuoden Annaa vanhempi poika, jota kaikki tytöt ja pojat ihailevat. Kaikki paitsi Anna, sillä Gilbert erehtyy huutamaan Annalle tämän ensi kertaa nähtyään "tuli on irti!" viitaten tämän punaisiin hiuksiin, jotka ovat Annan arka kohta. Gilbert tahtoo kaikin tavoin saada Annan huomion omakseen, mutta saa tältä vain ilkeitä sanoja ja rihvelitaulun päähänsä. Aivan teoksen lopussa Annasta ja Gilbertistä tulee kuitenkin ystävät ja Anna antaa hänelle anteeksi.
  • Rachel Lynde on Cuthbertien naapuri ja Marillan hyvä ystävä. Hyvin puheliaan ja suorasanaisen rouva Lynden ja Annan tuttavuus ei ala kovin hyvin, mutta lopulta heistäkin tulee tärkeitä toisilleen. Rouva Lynde tietää aina kaikki Avonlean pienimmätkin juorut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sisko Ylimartimo 2008, Anna ja muut ystävämme. L.M. Montgomeryn elämä ja sankarittaret, s. 13
  2. Sisko Ylimartimo 2008, Anna ja muut ystävämme. L.M. Montgomeryn elämä ja sankarittaret, s. 14
  3. Sisko Ylimartimo 2008, Anna ja muut ystävämme. L.M. Montgomeryn elämä ja sankarittaret, s. 23
  4. Sisko Ylimartimo 2008, Anna ja muut ystävämme. L.M. Montgomeryn elämä ja sankarittaret, s. 16-19

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]