Andreas Hasselqvist
Anders (Andreas Benedicti) Hasselqvist (1646–1701) oli ruotsalaissyntyinen Suomessa ja Tallinnassa vaikuttanut hengellinen kirjailija, pappi ja professori.[1][2]
Hasselqvist oli porvarin poika Kalmarista. Hän tuli 1667 ylioppilaaksi Turkuun, valmistui 1677 maisteriksi, tuli 1671 konrehtoriksi Tallinnan kouluun ja 1678 Turun kappalaiseksi. Hänet kutsuttiin 1683 professoriksi Lundiin mutta hän ei ottanut virkaa vastaan. Hänet nimitettiin 1688 ylimääräiseksi teologian professoriksi Turun akatemiaan, 1691 varakirkkoherraksi Paraisiin. Hasselqvist oli aikanaan tunnettu saarnaaja ja kirjailija, jyrkän oikeaoppisuuden edustaja, jonka lukuisista kirjateoksista mainittavia ovat esimerkiksi Rosa orbis arctoi (1682), parannussaarna vuonna 1680 nähdyn suuren pyrstötähden johdosta[1] (aiheena: "yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta", 1681[3]), Lumen de lumine sparsum, seu vera Christiana religio (1688–1692) ja Hengellinen Sydämen-Herättäjä (1706, viisitoista painosta).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hasselqvist, Andreas, Tietosanakirja osa 3, palsta 158, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
- ↑ Yrjö Kotivuori, Anders Hasselqvist, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Verkkojulkaisu 2005, viitattu 14.5.2020
- ↑ Johanna Viitaharju, Komeetta Turussa – silminnäkijän todistus, Turun museokeskuksen blogi 27.12.2013