Ammattikasvatusneuvosto
Ammattikasvatusneuvosto oli aiemmin Suomessa toiminut valtion toimielin, joka vastasi ammattikasvatuksen järjestämisestä.
Ammattikasvatusneuvosto perustettiin vuonna 1917 senaatin päätöksellä.[L 1] Se asetettiin avustamaan kauppa- ja teollisuushallitusta ammattikasvatusta koskevissa asioissa käsityön ja teollisuuden alalla. Sittemmin toimenkuvaa laajennettiin vuoden 1926 asetuksella[L 2], jonka mukaan ammattikasvatusneuvoston tehtävänä oli avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä ammattikasvatusta koskevien periaatteellisten kysymysten ratkaisussa.[1]
Ammattikasvatusneuvoston tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ammattikasvatusneuvoston tuli valvoa ammattikasvatuksen kehitystä Suomessa ja oppia tuntemaan sen tarpeita sekä tutustua ammattikasvatuksen alalla ulkomailla tehtyihin parannuksiin ja uudistuksiin. Lisäksi sen tuli harkita toimenpiteitä ammattikasvatuksen parantamiseksi sekä yleensä että erityisesti opetuslaitoksissa ja työpajoissa annettavaan opetukseen nähden, ja tehdä niistä kauppa- ja teollisuusministeriölle ehdotuksia. Neuvoston tehtävänä oli myös kauppa- ja teollisuusministeriön kehotuksesta antaa lausuntoja ammattikasvatusta koskevista kysymyksistä.[1]
Ammattikasvatusneuvoston kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ammattikasvatusneuvostoon kuului jäseninä kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuustoimiston teollisuusneuvos ja tarkastaja, joka toimi neuvoston sihteerinä, sekä kolme ammatillisten koulujen opettajien, kolme työnantajien ja kolme työntekijöiden edustajaa.[1]
Työnantajajäsenistä tuli yhden edustaa suurteollisuutta, yhden ammatteja ja pienteollisuutta sekä yhden maataloutta. Työntekijäjäsenten tuli edustaa ammatteja ja teollisuutta.[1]
Ammattikasvatusneuvosto kokoontui vähintään kerran vuodessa. Neuvosto valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.[1]