Alppitalo
| Alppitalo | |
|---|---|
 Kalliolla kohoava Alppitalo on yksi Alppilan maamerkeistä. |
|
| Osoite | Karjalankatu 2 |
| Sijainti | Alppila |
| Koordinaatit | 60°11′35″N 24°56′12″E / 60.19317°N 24.93672°E |
| Rakennustyyppi | pienteollisuusrakennus |
| Tyylisuunta | modernismi |
| Suunnittelija | Kaija ja Heikki Siren |
| Valmistumisvuosi | |
| Omistaja | Helsingin Alppitalo Oy |
 Alppitalo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Alppitalo eli Alppilan Tehdastalo on Helsingin Alppilassa Karjalankatu 2:ssa sijaitseva 7-kerroksinen modernistinen pienteollisuustalo, joka valmistui 1961 Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemana.[1][2] Rakennuksen suunnitteluun osallistuivat myös arkkitehdit Pentti Pantzar ja Lars Gestranius.[3] Rakennusta kutsutaan yleisesti Alppitaloksi, mutta sen virallinen nimi on Alppilan Tehdastalo, koska Alppilassa oli myös Alppitalo-niminen puutalo.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon rakennuttajia olivat Teknillisen alan pienyrittäjät ry ja Helsingin Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys ry., jotka perustivat talon alkuperäisen kiinteistöyhtiön Alppilan Tehdastalo Oy:n mutta ovat sittemmin jääneet pois kiinteistön omistajien joukosta. Talo on tilavuudeltaan 53 500 kuutiometriä, ja sen rakentaminen vaati kallioiden räjäytyksiä ja louhintaa.[1]
Vuonna 1985 talossa työskenteli noin 600 ihmistä 31 eri yrityksen palveluksessa. Talossa toimi muun muassa useita pieniä kirjapainoja ja muita viestintäalan alihankintayrityksiä.[1] Sittemmin talossa toimi pitkään ”moottoripyöräkerho” Cannonball MC.[5]
Nykykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin kiinteistössä toimii muun muassa Alppilan Autohuolto Oy, joka on myös suurin keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön Helsingin Alppitalo Oy:n 33 omistajasta[2]. Pienteollisuusyritysten tilalle taloon on tullut monien järjestöjen toimitiloja, siinä on muun muassa Suomen Kristillisdemokraattien puoluetoimisto, jonka tilat puolue omistaa[6]. Talon ylimmässä kerroksessa toimii näköalaravintola Ilma.[7][8]
Talon käyttö on 2000-luvulla vähentynyt ja kunto rapistunut, ja rakennukselle on pyritty löytämään uutta käyttöä. Se on vaikeaa, koska esimerkiksi asunnoiksi tai palvelutaloksi muuttamista vaikeuttaa rakennuksen suuri runkosyvyys. Yksi vaihtoehdoista on rakennuksen purkaminen ja uusien kerrostalojen rakentaminen sen paikalle. Rakennuksen kohtalo riippuu ympäröivän niin sanotun Savonkadun alueen laajemmasta kehittämisestä, jossa pyritään alueen kallioiden tiiviimpään rakentamiseen.[2][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nenonen, Kaija: Työntäyteinen Alppitalo. (Helsingin korttelit kertovat -juttusarja, osa 17.) Helsingin Sanomat, 22.4.1985, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c Siippainen, Aapo: Alppilan maamerkkiä uhkaa purkutuomio. Helsingin Uutiset, 11.8.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Industry House Finnish Architecture Navigator. Archinfo Finland. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Pennanen, Sami: Työntäyteinen Alppitalo 12.2.2016. Helsingin Kilometritehdas. Viitattu 5.2.2023.
- ↑ Rikolliset moottoripyöräjengit lähtivät Helsingistä. Iltalehti, 29.6.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Tilinpäätös 2020 Vaalirahoitusvalvonta. Arkistoitu 1.12.2021. Viitattu 1.12.2021.
- ↑ Ravintola Ilman juhlatila kokoustila.fi. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Väkevä, Valtteri: Huippuruokaa? Testissä pääkaupunkiseudun näköalaravintolat Helsingin Sanomat (tilaajille). 25.4.2014. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Siippainen, Aapo: Alppilassa pelätään suositun kallion räjäytystä. Helsingin Uutiset, 29.5.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oikarinen, Essi: ”Miten toimitila muuttuu asunnoiksi?” Pohdintaa Alppitalon muuttamisesta asuinkäyttöön, Arkkitehti 5/2022.