Alexander-tekniikka
Alexander-tekniikan opiskelu antaa välineitä itsetuntemuksen parantamiseksi. Tavoitteena on oppia huomaamaan, kun käytät turhan paljon voimaa tai olet liian rento. Alexander-tekniikka ei erottele kehoa ja mieltä, vaan opettaja kiinnittää huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Alexander-tekniikan avulla voit oppia tiedostamaan ja muuttamaan tottumuksia, jotka koet syystä tai toisesta taakaksi. Alexander-tekniikan opettaja ohjaa oppilaansa liikkumista ja ajattelua hienovaraisella kosketuksella, jota täydentää vuoropuhelu oppilaan kanssa. Tyypillisesti Alexander-tunneilla työskennellään tuolilla istuen ja seisomaan nousten, sekä selinmakuulla aktiivisessa lepoasennossa. Tarpeen mukaan Alexander-tekniikan tarkastellaan myös muita oppilaan kannalta tärkeitä toimintoja.
Alexander-tekniikan periaatteita:
- Tottumuksia on vaikea muuttaa, koska kaikki, mihin totumme alkaa tuntua normaalilta.
- Lihastuntoaisti voi turtua siten, että se ei anna enää tarkkaa tietoa.
- On mahdollista oppia tekemään asioita taloudellisemmin, vähemmällä vaivalla
- Ihminen on kokonaisuus, jossa keho ja mieli ovat erottamattomat. Mielen liikkeet heijastuvat kehossa, ja ihmisen olemus vaikuttaa myös ajattelutapoihin.
Alexander-tekniikan kehitti näyttelijä F. M. Alexander 1800-luvun lopulla. Alexander-tekniikka on toiminut tiennäyttäjänä samankaltaisten tekniikoiden (muun muassa Feldenkrais, Rolfing, Eutonie) kehittymiselle.
Alexander-tekniikka on tutkitusti tehokas apu kroonisten selkävaivojen hoidossa. pitkäaikaiset selkäkivut paranivat merkittävästi 86 prosentissa tapauksista.[1]
Sivulta puuttuu