Cumulonimbus incus

Cumulonimbus incus (lyhenne Cb inc) eli alasinpilvi on kuuropilvi, jolla on selvästi kehittynyt alasin. Monesti pilveen liittyy sadetta ja kesällä ukkosta.^[1]^[2]

Alasin on pilven yläosassa oleva yleensä valkealta näyttävä kuituinen osa, joka on tavallisimmin muistuttava sivulta katsottuna. Joskus alasin näyttää harmaalta, kun se jää korkealla olevan yläpuolen tai pilven itsensä varjoon.

Alasimen reuna on yleensä kuituinen ja ohut. Jos alasimen reuna on paksu, se kertoo ukkospilven olevan tavanomaista voimakkaampi. Normaalia voimakkaammat ukkoset, supersolut, sekä konvektiiviset järjestelmät omaavat useimmiten paksun alasimen reunan. Tämä johtuu ukkospilven voimakkaasta nousuvirtauksesta.

Kun alasinpilvi tulee kyllin lähelle, sen alapuolella pilven varjossa oleva tumma osa tulee näkyville. Monesti se näyttää harmaalta tai sinimustalta.

Varsinkin kesä-elokuussa pilveen liittyy ukkosta. Ukkoseen voi vihjata pienikin kuituisuus kumpupilvissä. Yksittäiset, kaukaiset alasinpilvet ennakoivat joskus suuremman ukkospilven tuloa kohdalle. Myös ukkostamaton alasinpilvi, joka sataa kuurona, voi ennakoida myöhemmin kohdalle tulevaa ukkospilveä.

Tämäntyyppinen kuuropilvi on jo vanhenemassa. Vanha alasinpilvi muuttuu pohjaltaan epäteräväksi, sumuiseksi, ja sen sade heikkenee. Lopulta alasinpilvestä jää pelkkä keski- ja yläpilvien korkeudelle ulottuva alasin, jonka jälkeen vain cirruspilviläiskä ennen pilven lopullista katoamista.

Kuuropilven alasin syntyy, kun sen nouseva virtaus leviää sivulle ja siinä oleva vesihöyry jäätyy jääkiteiksi, jotka luovat kuituisen ulkonäön. Kun pilven nousuvirtaus lakkaa, pilven alaosa hajoaa ja taivaalle jää pelkkä alasimenmuotoinen yläosa, joka näyttää Cirrus-pilveltä. Lähestyvä alasinpilvien rintama kertoo monesti kuurosateen tai ukkosen saapumisesta ja kylmästä rintamasta. Yksittäinen kaukana oleva alasinpilvi ei välttämättä tuo huonoa säätä omalle kohdalle, koska nämä pilvet näkyvät jopa 300 km:n päähän. Silti se voi kertoa ilmakehän epävakaisuudesta, ja kesällä mahdollisesti myöhemmin tulevasta ukkosesta varsinkin, jos taivaalla näkyy muuten kasvavia kumpupilviä.

Se tuottaako cumulonimbus incus ukkosta, riippuu siitä miten korkea pilvi on. Matala pieni alasinpilvi ei välttämättä tuota ukkosta, jos pilven huipun lämpötila on alle -20 C. Melko varmasti ukkosta tuottaa paksu alasinpilvi, jonka huippu nousee alle -35 C lämpötilassa olevaan ilmakerrokseen. Näin ollen pilven huipun lämpötila on yksi olennaisimmista ukkosriskin ennustajista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Sisko Loikkanen: Katse taivaalle kesäpilviin Tiede. 15.6.2017. YLE. Viitattu 27.7.2020.
↑ Tytti Rintanen: Uuden ukkosen ensimmäinen salama voi yllättää Uutiset. Sää. 10.7.2016. YLE. Viitattu 27.7.2020.