Alapitkän työväentalo Pirtti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pirtti
Alapitkän työväentalo
Alapitkän työväentalo.
Alapitkän työväentalo.
Osoite Alapitkäntie 51
Sijainti Alapitkä, Lapinlahti
Koordinaatit 63°11′58″N, 27°32′25″E
Valmistumisvuosi 1932
Rakennuttaja Alapitkän Työväenyhdistys ry
Omistaja Lapinlahden Sosialidemokraatit ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 1
Kerrosala 262/323 neliömetriä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Alapitkän työväentalo Pirtti on Lapinlahden kunnassa Alapitkän kylässä sijaitseva työväentalo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alapitkän Työväenyhdistys (tuolloin Naarvanlahden Työväenyhdistys) perustettiin vuonna 1905. Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen 1. tammikuuta 1907 ja Lapinlahden Sosialidemokraattiseen kunnallisjärjestöön 1909.[1] Vuonna 1924 yhdistyksen nimi muutettiin Alapitkän Sosialidemokraattiseksi työväenyhdistykseksi. Ensimmäinen oma talo rakennettiin vuonna 1916. Sisällissodan aikaan vuonna 1918 talo takavarikoitiin.[2] Tuolloin yhdistyksellä oli 92 jäsentä, mutta sota ja takavarikko aiheuttivat toiminnan hiipumisen seuraavan vuoden ajaksi.[1] Talo vapautui takavarikosta vuonna 1919. Talo jäi pian muun muassa näytelmätoimintaa ajatellen liian pieneksi, joten se purettiin ja tilalle rakennettiin uusi vuonna 1929.[2] Lapinlahden sosialidemokraattien historiikin mukaan vanhaa taloa ei purettu, vaan uusi rakennettiin sen viereen, ja vanhassa talossa toimi edelleen talonmiehen asunto, ravintola, naulakkotilat sekä pienten kokouksien pitopaikka.[1] Jo seuraavana vuonna, huhtikuun 24. päivän vastaisena yönä 1930, uusi talo tuhoutui tulipalossa, jota epäiltiin Lapuanliikkeen tekemäksi tuhopoltoksi. Lapualaiset olivat esittäneet uhkauksia työväentaloa kohtaan jo aiemmin. Palovakuutusrahojen turvin rakennettiin urheiluseuralta ostetulle tontille uusi talo, joka valmistui vuonna 1932 ja on edelleen käytössä. Sotien aikaan talolla ei ollut juuri toimintaa, mutta sitä käytettiin Karjalan evakkojen asuinpaikkana. Vuonna 1987 taloa remontoitiin perusteellisesti, mihin saatiin avustusta myös opetusministeriöltä. Taloon muun muassa rakennettiin uusi keittiö.[2] [1]Vuonna 2001 kunnostettiin ulkolaudoitus ja ikkunat. Jossain vaiheessa taloon on myös asennettu ilmalämpöpumppu.[3]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiseen taloon kuului päärakennus, jonka ulkomitat olivat 10 x 7 m, sekä 22,5 neliömetrin kokoinen talonmiehen asunto. Talossa oli ravintola, juhlasali ja näyttämö, ja sen kokonaispinta-ala oli 105 neliömetriä.[1] Vuonna 1929 rakennettu uusi talo oli ulkomitoiltaan 13 x 23 metriä, ja sen näyttämö oli kooltaan 6 x 13 metriä. Sekä ensimmäinen että toinen talo olivat hirsirakenteisia.[2] Talon nykyiseksi pinta-alaksi mainitaan yhteensä 262 neliömetriä, josta salin pinta-ala on 150 neliömetriä, näyttämön 15 neliömetriä ja ravintolan 30 neliömetriä. Lisäksi taloon kuuluu eteinen, keittiö sekä wc-tilat.[4] Toisen lähteen mukaan Pirtin koko olisi 323 neliömetriä. Tontin koko on noin 2 500 neliömetriä.[3]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alapitkän työväentalolla oli alusta asti ainakin näytelmätoimintaa. Vuonna 1929 uuden talon avajaisissa oli yleisöä noin tuhat henkeä, ja tilaisuudessa esiintyi torvisoittokunta.[2] Ensimmäisenä näytelmänä esitettiin Autotyttö, joka esitettiin yleisön pyynnöstä useampaan kertaan. Talolla järjestettiin myös muun muassa tansseja, ja vuonna 1972 alkoi viikoittainen bingo. Bingoa on talolla pyöritetty ainakin ajoittain 2000-luvullakin.[1] Nykyään taloa ylläpitää Lapinlahden Sosialidemokraatit ry. Tuloja ylläpitoon saadaan tilojen vuokraamisesta, bingosta ja luottamusmiesverosta.[3] Taloa voi vuokrata eri pituisiksi ajoiksi enintään 330 henkilön käyttöön. Vuokraajien käytössä on äänentoistolaitteet ja valkokangas sekä keittiössä liesi, puuliesi, uuni, kahvinkeitin, vedenkeitin, astianpesukone, jääkaappi ja pakastin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Lapinlahden sosialidemokraattien historiikki lapinlahdendemarit.fi. Viitattu 4.8.2022.
  2. a b c d e Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
  3. a b c Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
  4. Seurantalot.fi seurantalot.fi. Viitattu 4.8.2022.
  5. Pohjois-savonkylat.fi pohjois-savonkylat.fi. Arkistoitu 1.10.2022. Viitattu 4.8.2022.