Abgarus VIII
Abgarus VIII Suuri (k. 212) oli Osroenen kuningas vuosina 177–212. On esitetty, että Abgarus VIII oli sama kuningas kuin hänen oletettu seuraajansa Abgarus IX. Historioitsijoiden A. R. Bellingerin ja C. B. Wellesin mukaan tämä on kuitenkin virheellistä.[1]
Vuonna 194 Abgarus piiritti yhdessä Adiabenen kuninkaan kanssa roomalaista Nisibiksen kaupunkia. Samaan aikaan Rooman valtakunnassa oli sisällissota, jossa Septimius Severus yritti kukistaa vastustajansa Pescennius Nigerin. Abgarus väitti Severuksen lähetystölle kaupungin kannattaneen Nigeriä mutta luultavasti kyseessä oli vain yritys saada itsenäisyys Osroenelle. Nisibiksen valtaus epäonnistui ja Abgarus yritti tarjota roomalaisia vankejaan Severukselle, joka kuitenkin hyökkäsi ja kukisti Abgaruksen. Severus kuitenkin palautti hänet Osroenen valtaistuimelle ja Abgarus otti Severuksen kunniaksi roomalaiset nimet Lucius Aelius Aurelius Septimius. Severus palasi takaisin Roomaan, mutta pian parthialaiset hyökkäsivät ja piirittivät Nisibiksen.[1]
Abgarus pysyi kuitenkin uskollisena Severukselle ja osoituksena tästä antoi poikansa vietäväksi panttivangeiksi Roomaan. Hän myös tarjosi jousiampujiaan Severukselle, joka kukisti helposti parthialaiset vuosina 197–198. Tämän jälkeen Severus julisti Osroenen Rooman vassalliksi ja tunnusti Abgaruksen kuninkaiden kuninkaaksi. Tämä kutsuttiin Roomaan, luultavasti vuoden 204 jälkeen. Abgarus kuoli vuonna 212 ja hänen poikansa Abgarus Severus seurasi häntä valtaistuimelle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- J. B. Segal: Edessa 'the Blessed City'. Gorgias Press LLC, 2005. ISBN 1593330596. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.10.2009). (englanniksi)