ARA Veinticinco de Mayo (1890)
| ARA Veinticinco de Mayo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Armstrong Whitworth |
| Kölinlasku | 18. kesäkuuta 1888 |
| Laskettu vesille | 5. toukokuuta 1890 |
| Palveluskäyttöön | helmikuu 1891 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1915 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 312 t koeajoissa |
| Pituus |
100,71 m 106,98 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 13,11 m |
| Syväys | 4,87 m |
| Koneteho | 14050 ihp |
| Nopeus | 22,4 solmua |
| Miehistöä | 276 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × Krupp 8,2"/L40 tykkiä 8 × QF 4,7"/L40 -tykkiä 12 × QF 3 naulan tykkiä 12 × QF 1 naulan tykkiä 3 × 18″ torpedoputkea |
ARA Veinticinco de Mayo oli Argentiinan laivaston panssarikansiristeilijä. Alus ostettiin Armstrong Whitworthilta, joka laski sen vesille 5. toukokuuta 1890 nimettynä Nicocheaksi.
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elswickin telakka sai kesäkuussa 1886 luvan valmistaa uuden risteilijän varastoon (eli aluksesta ei ollut varsinaista tilausta, vaan se valmistettiin telakan työllistämiseksi). Toimeksiannon mukaan alus tuli aseistaa muuten kuten hieman aiemmin tilattu Piemonte, mutta neljä kuusituumaista tuli korvata kahdeksalla 4,7 tuuman 36 naulan pikatykillä. Aluksen nopeuden tuli olla suurin mahdollinen 330 jalan alukselle. Aluksen köli laskettiin vesille 18. kesäkuuta 1888 telakkanumerolla 541.[1]
Alus perustui Philip Wattsin piirustuksiin. Siinä oli kaksoispohjalla varustettu teräsrunko lukuun ottamatta kattila- ja konehuoneita. Suojaava panssarikansi kattoi koko aluksen 3,5-4,5-tuumaisena. Aluksen aseistuksena oli kaksi Kruppin 8,2 tuuman tykkiä, jotka olivat nousevissa kasemateissa etu- ja takakannella. Apuaseina olivat kahdeksan 4,7 tuuman tykkiä asennettuna neljä kummallekin kyljelle. Aluksessa oli kiinteä keulaan asennettu torpedoputki ja yksi kummallakin kyljellä. Aluksessa oli kaksi mastoa tulenjohtopaikkoineen sekä kaksi suurta savuhormia.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Köli laskettiin 18. kesäkuuta 1888 Elswickin telakalla telakkanumerolla 541. Alus laskettiin vesille 5. toukokuuta 1890. Viimeiset valmistajan koeajot olivat tammikuussa 1891. Alusta tarjottiin heinäkuussa 1889 Chilelle, mutta se myytiin syyskuussa Argentiinalle.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argentiinan viimeinen maksuerän viipyessä alus makasi huhtikuusta heinäkuuhun 1891 ankkurissa Tyne-joella valmiina ja miehistöineen. Se lähti elokuussa matkaan saapuen Buenos Airesiin 17. syyskuuta koettuaan matkalla myrskyävän Atlantin. Aluksen palvelus oli normaalia rauhan ajan palvelusta, kunnes se poistettiin palveluksesta 1921.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Brook, Peter: Warships for Export Armstrong Warships 1867-1927. Kent, Englanti: World Ship Society, 1999. ISBN 0-905617-89-4. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Edeltäjä: ARA Patagonia |
Argentiinan laivaston risteilijäluokat | Seuraaja: ARA Nueve de Julio |