Ero sivun ”Keltakärpässieni” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
heimo w |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| commons = Amanita citrina |
| commons = Amanita citrina |
||
}} |
}} |
||
'''Keltakärpässieni''' (''Amanita citrina'') on [[kärpässienet|kärpässieniin]] kuuluva sienilaji. Sen lakki on 5–10 senttimetriä leveä ja väriltään sitruunan- tai vaaleankeltainen, joskus kokonaan valkoinen. Lakin pinnalla on ruskehtavia suojusjätteitä. Jalka on 7–12 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Siinä on valkoinen ja riippuva rengas. Malto on valkoista. Haju on epämiellyttävä ja raakaa perunaa muistuttava. Keltakärpässieni on lievästi [[myrkky|myrkyllinen]]. Sieni kasvaa lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa eteläisessä Suomessa. Se esiintyy lehtipuiden seuralaisena. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla | Nimeke = Suomen sieniopas | Sivu = 90 | Julkaisija = Kasvimuseo | Vuosi = 2006 | Isbn = 951-0-30359-3}}</ref> |
'''Keltakärpässieni''' (''Amanita citrina'') on [[kärpässienet|kärpässieniin]] kuuluva sienilaji. Sen lakki on 5–10 senttimetriä leveä ja väriltään sitruunan- tai vaaleankeltainen, joskus kokonaan valkoinen. Lakin pinnalla on ruskehtavia suojusjätteitä. Jalka on 7–12 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Siinä on valkoinen ja riippuva rengas. Malto on valkoista. Haju on epämiellyttävä ja raakaa perunaa muistuttava. Keltakärpässieni on lievästi [[myrkky|myrkyllinen]]. Sieni kasvaa lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa eteläisessä Suomessa. Se esiintyy lehtipuiden seuralaisena. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla | Nimeke = Suomen sieniopas | Sivu = 90 | Julkaisija = Kasvimuseo | Vuosi = 2006 | Isbn = 951-0-30359-3}}</ref> Laji sisältää [[Dimetyylitryptamiini|DMT:tä]] ja [[5-MeO-DMT|5-MeO-DMT:tä]], jotka ovat psykedeelisiä tryptamiineja.<ref name="forensic_chemistry">{{cite book |last1=Khan |first1=JaVed I. |last2=Kennedy |first2=Thomas J. |last3=Christian Jr |first3=Donnell R. |title=Basic Principles of Forensic Chemistry |date=2011 |publisher=Springer Science & Business Media |isbn=978-1-934115-06-0 |pages=195 |url=https://books.google.com/books?id=9qrXBjRF388C&pg=PA195 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 28. tammikuuta 2022 kello 15.47
| Keltakärpässieni | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Helttasienet Agaricales |
| Heimo: | Amanitaceae |
| Suku: | Kärpässienet Amanita |
| Laji: | citrina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Keltakärpässieni (Amanita citrina) on kärpässieniin kuuluva sienilaji. Sen lakki on 5–10 senttimetriä leveä ja väriltään sitruunan- tai vaaleankeltainen, joskus kokonaan valkoinen. Lakin pinnalla on ruskehtavia suojusjätteitä. Jalka on 7–12 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Siinä on valkoinen ja riippuva rengas. Malto on valkoista. Haju on epämiellyttävä ja raakaa perunaa muistuttava. Keltakärpässieni on lievästi myrkyllinen. Sieni kasvaa lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa eteläisessä Suomessa. Se esiintyy lehtipuiden seuralaisena. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[2] Laji sisältää DMT:tä ja 5-MeO-DMT:tä, jotka ovat psykedeelisiä tryptamiineja.[3]
Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 2.9.2008.
- ↑ Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 90. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
- ↑ (2011) Basic Principles of Forensic Chemistry. Springer Science & Business Media, 195. ISBN 978-1-934115-06-0.