Ero sivun ”Lihajaloste” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 9: Rivi 9:


WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee|Otsikko=Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review|Julkaisu=Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety|Ajankohta=2019|Numero=18|Sivut=1812–1824|Doi=10.1111/1541-4337.12501|Issn=1541-4337|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/1541-4337.12501|Kieli=en}}</ref>. Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.<ref name="Yle.Jopa.40.prosenttia.syövistä"/> Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi.
WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee|Otsikko=Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review|Julkaisu=Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety|Ajankohta=2019|Numero=18|Sivut=1812–1824|Doi=10.1111/1541-4337.12501|Issn=1541-4337|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/1541-4337.12501|Kieli=en}}</ref>. Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.<ref name="Yle.Jopa.40.prosenttia.syövistä"/> Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi.

Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib|Otsikko=Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium|Julkaisu=Annals of Internal Medicine|Ajankohta=2019-10-01|Numero=171|Sivut=756–764|Doi=10.7326/M19-1621|Issn=0003-4819|www=https://www.acpjournals.org/doi/full/10.7326/M19-1621}}</ref>. Vuonna 2021 julkaistun tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan suurin osa aiemmin julkaistuja tutkimusyhteenvetoja sisälsi lisäksi vakavia metodologisia virheitä. Monesta tutkimusyhteenvedosta oli esimerkiksi puuttunut kohdetutkimuksissa käytettyjen tutkmusmenetelmien tieteellistä pätevyyttä koskeva tarkastelu. Aineistona käytettyjen tutkimusten valikointi ei myöskään ollut ollut aina riittävän systemaattista ja läpinäkyvää. Lisäksi havaittiin muun muassa, että aineistona olevien tutkimusten tuloksia oli julkaistu valikoiden siten että osa tuloksista on jätetty julkaisematta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Mina Nicole Händel, Jeanett Friis Rohde, Ramune Jacobsen, Berit Lilienthal Heitmann|Otsikko=Processed Meat Consumption and the Risk of Cancer: A Critical Evaluation of the Constraints of Current Evidence from Epidemiological Studies|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2021-10|Numero=13|Sivut=3601|Doi=10.3390/nu13103601|www=https://www.mdpi.com/2072-6643/13/10/3601|Kieli=en}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 18. lokakuuta 2021 kello 23.34

Lihajaloste tarkoittaa teollista lihavalmistetta[1]. Lihajalosteita ovat esimerkiksi makkara, valmismarinoitu liha, kinkku, eineslihapullat, pekoni, maksapasteija ja lihahyytelö.

Suurin osa Suomessa myydystä lihasta koostuu lihajalosteista[2] ja noin kolmannes Suomessa kulutetusta lihasta käytetään makkaran, kinkun ja vastaavien tuotteiden valmistukseen, joita keskivertosuomalainen nauttii yhteensä päivittäin yli 50 grammaa.[3] Lihan teollinen marinointi on suosittua etenkin broilerin kohdalla, ja 2000-luvun alussa jopa noin 70 prosenttia suomalaisesta siipikarjan lihasta saatettiin myydä marinoituna[4].

Lihajalosteiden säilyvyyttä on parannettu yleensä joko savustamalla tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa[5]. Esimerkiksi marinoituna myydyt lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta[4].

Terveysriskit

Vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan lihajalosteiden 20 gramman ylittävä päivittäin käyttö lisää 3 prosentilla riskiä kuolla muuta väestöä nuorempana aina 40 grammaan asti, kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät pyritään ottamaan huomioon. Jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, riski on 10 prosenttia suurempi ja jos määrä on 80-160 grammaa, riski kasvaa 20 prosenttiin. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä.[6] Syyksi on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten nitraattia ja fosfaattia[7] sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.[6]

WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää[8]. Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.[9] Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi.

Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella[10]. Vuonna 2021 julkaistun tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan suurin osa aiemmin julkaistuja tutkimusyhteenvetoja sisälsi lisäksi vakavia metodologisia virheitä. Monesta tutkimusyhteenvedosta oli esimerkiksi puuttunut kohdetutkimuksissa käytettyjen tutkmusmenetelmien tieteellistä pätevyyttä koskeva tarkastelu. Aineistona käytettyjen tutkimusten valikointi ei myöskään ollut ollut aina riittävän systemaattista ja läpinäkyvää. Lisäksi havaittiin muun muassa, että aineistona olevien tutkimusten tuloksia oli julkaistu valikoiden siten että osa tuloksista on jätetty julkaisematta.[11]

Lähteet

  1. ↑ lihajaloste Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 10.3.2020.
  2. ↑ Nummi, Riikka: Marinoituna, pintamaustettuna vai naturell? Lihassa on mistä valita Patarumpu. 6.11.2014. S-ryhmän asiakasomistajapalvelu. Viitattu 10.3.2020.
  3. ↑ Piipponen, Johannes & Rinta-Kiikka, Suvi & Arovuori, Kyösti: Elintarvikkeiden kulutus Suomessa, s. 9. Helsinki: Pellervon taloustutkimus PTT, 2018. ISBN 978-952-224-209-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.3.2020).
  4. ↑ a b Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia Yle Kuningaskuluttaja. 9.3.2009. Viitattu 5.3.2020.
  5. ↑ Lindgren, Tuula: Syötkö liikaa terveydelle vaarallisia lihajalosteita? Nämä kaikki lihat lasketaan prosessoiduiksi MTV3 Uutiset. 27.10.2015. Viitattu 10.3.2020.
  6. ↑ a b Rohrmann, Sabine & Overvad, Kim & Linseisen, Jakob et al.: Meat consumption and mortality – results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. Taulukko 2. BMC Medicine, 2013, 11. vsk, nro 63. doi:10.1186/1741-7015-11-63. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee: Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2019, nro 18, s. 1812–1824. doi:10.1111/1541-4337.12501. ISSN 1541-4337. Artikkelin verkkoversio. en
  9. ↑ Kärjä, Anu-Maija & Nurmilaakso, Tiia: Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä – Näin sinä voit alentaa omaa syöpäriskiäsi Yle Tiede. 6.2.2018. Viitattu 10.3.2020.
  10. ↑ Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib: Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium. Annals of Internal Medicine, 1.10.2019, nro 171, s. 756–764. doi:10.7326/M19-1621. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Mina Nicole Händel, Jeanett Friis Rohde, Ramune Jacobsen, Berit Lilienthal Heitmann: Processed Meat Consumption and the Risk of Cancer: A Critical Evaluation of the Constraints of Current Evidence from Epidemiological Studies. Nutrients, 2021-10, nro 13, s. 3601. doi:10.3390/nu13103601. Artikkelin verkkoversio. en
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lihajaloste&oldid=20060696”