Ero sivun ”Minitietokone” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
204 109 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
204 109 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:


Minitietokoneiden loppuun vaikutti muun muassa [[CMOS]]-tekniikan suurempi kehitysnopeus kuin suurtietokoneissa käytettyjen [[bipolaaritransistori]]en ja useimmat yritykset arvioivat väärin muutoksen.<ref name="ethwrfm" /> Vuonna 1991 64-bittinen [[MIPS-arkkitehtuuri|MIPS R4000]] toi työasemiin suorituskyvyn, joka vastasi [[supertietokone]]en suorituskykyä vuonna 1975.<ref name="ethwrfm" />
Minitietokoneiden loppuun vaikutti muun muassa [[CMOS]]-tekniikan suurempi kehitysnopeus kuin suurtietokoneissa käytettyjen [[bipolaaritransistori]]en ja useimmat yritykset arvioivat väärin muutoksen.<ref name="ethwrfm" /> Vuonna 1991 64-bittinen [[MIPS-arkkitehtuuri|MIPS R4000]] toi työasemiin suorituskyvyn, joka vastasi [[supertietokone]]en suorituskykyä vuonna 1975.<ref name="ethwrfm" />

Ennen mikrotietokoneita minitietokoneet hoitivat laskenta- ja ohjaustehtäviä hyvin yksinkertaisista ongelmista suurtietokoneiden alarajalle asti.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Microprocessor and Microcomputer Technology | tekijä = Noel M. Morris | Julkaisija = Macmillan Press | Vuosi = 1981 | Sivut = 3 | Isbn = 978-1-349-16651-0 | Kieli = {{en}} }}</ref>


== Muutamia minitietokoneita ==
== Muutamia minitietokoneita ==

Versio 18. elokuuta 2021 kello 22.41

PDP-8 -sarjan tietokoneita (PDP-8F, PDP-8 ja PDP-8S) pöydällä.
Nokia Mikko 3/36.

Minitietokone on vanhahtava käsite, jolla tarkoitetaan etenkin 1960- ja 1970-luvuilla suunniteltuja tietokoneita, joiden toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota pieneen kokoon ja yksinkertaisuuteen.[1] Käsitteenä tämä tarkoittaa suurtietokonetta fyysisesti pienempää laitetta: suurtietokoneet olivat erillisissä huoneissa etäällä käyttäjistä kun taas minitietokoneet olivat suoraan ja henkilökohtaisesti ohjelmoijan ulottuvilla.[2] Minitietokoneet erosivat suurtietokoneista hinnan, toiminnallisuuden, koon, käytön ja markkinointimenetelmien suhteen.[2] Suurtietokoneiden maksaessa jopa 1 000 000 dollaria minitietokoneet maksoivat huomattavasti alle 100 000 dollaria.[2] Minitietokoneiden myötä tietokoneita valmistettiin teollisessa mittakaavassa eikä enää yksittäiskappaleina.[3] Suurempi mittakaava valmistuksessa vaikutti hintojen laskuun ja pienempiin eroihin arkkitehtuurissa tietyllä aikavälillä johtaen parempaan yhteensopivuuteen.[3]

Digital Equipment Corporationin (DEC) PDP-8 oli ensimmäinen laite, josta käytettiin minitietokone-sanaa.[4] Ensimmäinen minitietokoneena markkinoitu oli Interdatan tietokone.[4]

Minitietokoneet ajoittuvat samalle aikakaudelle mikropiirien yleistymiseen.[2] Mikropiirien käyttö verrattuna transistoreihin teki pienempiä ja nopeampia laitteita sekä lisäsi luotettavuutta ja kulutti vähemmän virtaa.[3] Lisäksi piirien valmistusta voitiin automatisoida, joka teki niistä laajemmin saatavia merkittävästi alemmalla hinnalla.[3] Yritykset käyttivät mikro-ohjelmointia tai AMD 2900 -sarjan suorittimia omien arkkitehtuurien kehittämiseen.[2] Kehitys johti edelleen mikroprosessorin kehittämiseen ja tietokoneiden pienentymiseen mikrotietokoneiksi: mikroprosessorin käyttöä pidetään yhtenä mikrotietokoneen määritelmänä.[5] DEC:in VAX-sarja vakiinnutti 32-bittisen arkkitehtuurin ja asetti minitietokoneet kilpailemaan 32-bittisten suurtietokoneiden kanssa kuten IBM S/360:n kanssa.[2] VAX toi tieteelliseen laskentaan tarkoitetun suurtietokoneen suorituskyvyn yritysten insinööriosastoille.[6] Vuonna 1979 esitelty Motorola 68000 osui minitietokoneiden markkinoille ja se otettiin käyttöön Unix-pohjaisissa työasemissa.[2] 32-bittiset mikroprosessorit mahdollistivat vakiintuneille minitietokoneiden valmistajille kolme kehitysuuntaa: ensinnä halvempia mikrotietokoneita; toiseksi työasemia uudelle markkinalle; kolmanneksi skaalautuvia moniprosessointia tukevia tietokoneita.[2] Tietokoneiden uusi luokka eli työasema syntyi 1980-luvulla ja perustui edulliselle mikroprosessorille.[6]

Superminitietokone oli 1970-luvun lopulla käytetty termi, jolla DEC, Prime Computer ja Data General pyrkivät erottamaan 32-bittiset arkkitehtuurinsa aiemmista 12- ja 16-bittisistä arkkitehtuureista.[7] Varmuutta termin esittäjästä tai sen täsmällisestä tarkoituksesta ei ole, mutta konsensus on että se tarkoittaa tehokkaamman luokan minitietokonetta.[7]

Minitietokoneiden myötä yleistyi interaktiivinen tietojenkäsittely ja niiden mukana tuli osituskäyttöjärjestelmä.[3] Ennen 1970-lukua käyttöjärjestelmät olivat konekohtaisia.[3] Unix oli ensimmäinen siirrettävä käyttöjärjestelmä, joka oli 1970-luvun puoliväliin mennessä saatavilla eri laitealustoille ja yhteiset työkalut olivat helposti siirrettävissä eri alustoille.[3]

Minitietokoneet ajavat muun muassa UNIXin tai VMS:n kaltaista monen käyttäjän käyttöjärjestelmää, jota käytetään koneeseen liitettyjen päätteiden avulla.

Minitietokoneiden loppuun vaikutti muun muassa CMOS-tekniikan suurempi kehitysnopeus kuin suurtietokoneissa käytettyjen bipolaaritransistorien ja useimmat yritykset arvioivat väärin muutoksen.[2] Vuonna 1991 64-bittinen MIPS R4000 toi työasemiin suorituskyvyn, joka vastasi supertietokoneen suorituskykyä vuonna 1975.[2]

Ennen mikrotietokoneita minitietokoneet hoitivat laskenta- ja ohjaustehtäviä hyvin yksinkertaisista ongelmista suurtietokoneiden alarajalle asti.[8]

Muutamia minitietokoneita

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ When a Minicomputer becomes a Micro: the DGC microNOVA mN601 and 602 Cpushack. Viitattu 30.8.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Georg Wittenburg: The Minicomputers of the 70s inf.fu-berlin.de. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b Frequently Asked Questions homepage.divms.uiowa.edu. Viitattu 26.7.2017.
  5. ↑ Micral N of François Gernelle history-computer.com. Viitattu 25.7.2017.
  6. ↑ a b Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing. Second edition. MIT Press, 1998. ISBN 0-262-53203-4. (englanniksi) 
  7. ↑ a b Connolly, James (September 30, 1985). "Superminis: Dynamic machines evolving to new uses". “No one can say with certainty who coined the word 'superminicomputer' and to what systems he meant it to apply, but consensus is emerging that a supermini is nothing more than a minicomputer — a high-end mini, but a mini nonetheless.” 
  8. ↑ Microprocessor and Microcomputer Technology, s. 3. Macmillan Press, 1981. ISBN 978-1-349-16651-0. (englanniksi)
  9. ↑ The Birth of the Minicomputer? Computer History Museum. Viitattu 31.7.2017.
  10. ↑ Experimental Minicomputer project

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Minitietokone&oldid=19945670”