Yhdenkertainen kirjanpito

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhdenkertainen kirjanpito on kirjanpitotapa, jossa liiketapahtumasta tehdään vain yhdelle tilille merkintä, kun maksu tapahtuu. Kirjauksella esitetään suorituksen ajankohta.[1]

Liiketapahtumien kirjaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdenkertaiseen kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina saadut tulot sekä maksetut menot, korot ja verot. Myös tavaroiden ja palvelujen oma käyttö on merkittävä liiketapahtumina kirjanpitoon. Tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuma kirjataan yhdelle tilille, kun taas kahdenkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuman kohdalle merkitään sekä rahan käyttö että rahan lähde ja tapahtuma siis kirjataan kahdelle tilille.

Lainsäädäntö Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kirjanpitolaki sallii yhdenkertaisen kirjanpidon liikkeen- ja ammatinharjoittajalle tiettyjen edellytyksien täyttyessä. Muilta yrityksiltä vaaditaan kahdenkertainen kirjanpito.

Kirjanpitolaki 1 luku 1 a §:
Luonnollisen henkilön kirjanpitovelvollisuus
Sen estämättä, mitä tämän luvun 2 §:ssä säädetään, ammatin- ja liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneenä, että sitä edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
  1. Tomperi, Soile: Käytännön kirjanpito, 31. painos, s. 15. Edita, 2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]