Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Uusimaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Uusimaa

Askola · Espoo · Hanko · Helsinki · Hyvinkää · Inkoo · Järvenpää · Karkkila · Kauniainen · Kerava · Kirkkonummi · Lapinjärvi · Lohja · Loviisa · Myrskylä · Mäntsälä · Nurmijärvi · Porvoo · Pukkila · Raasepori · Sipoo · Siuntio · Tuusula · Vantaa · Vihti

Kuvauskohteet Askola

Askola Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Askolan kirkko

Askolan kirkko on Mats Åkergrenin rakentama hirsirakenteinen kirkko Askolassa Uudellamaalla. Kirkko on seurakunnan toinen kirkko ja valmistunut vuonna 1799. Siinä on noin 700 istumapaikkaa. Erillinen, myös Åkergrenin rakentama kellotapuli valmistui 1800. Askolan ensimmäinen kirkko oli peräisin 1600-luvulta, se purettiin ahtaana ja huonokuntoisena. Askolan seurakunta oli ollut Porvoon kappeliseurakunta vuodesta 1639 ja itsenäistyi 1896.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.53123°N, 25.59839°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304843) ja kohde (200406) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Askolan kirkko (Q11853155) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Mats Åkergren
  • Lataa kuva
    Kopinkallio

    kivikautinen kvartsilouhos Askolassa Uudellamaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.54815°N, 25.58762°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 18010051 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kopinkallio (Q31028258) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Prestbacka

    kartano Askolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.524°N, 25.706°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201447) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Prestbacka (Q55023724) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Prestbackan itäinen sivurakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Prestbacka.

    piharakennus Askolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.52476°N, 25.70643°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305930) ja kohde Prestbacka (201447) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Prestbackan itäinen sivurakennus (Q55598267) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Prestbackan kartanon vanha päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Prestbacka.

    kartano Askolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.52486°N, 25.7057°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305931) ja kohde Prestbacka (201447) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Prestbackan kartanon vanha päärakennus (Q55595790) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Prestbackan vaunuvaja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Prestbacka.

    vaunuvaja Askolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.52448°N, 25.70565°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305929) ja kohde Prestbacka (201447) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Prestbackan vaunuvaja (Q55599562) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särkijärven kylä- ja kartanomaisema

    Särkijärven kartano- ja kylämaisema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan tyypillinen ja hyvin säilynyt Uudenmaan rannikolta sisämaahan johtavan vanhan maantien varteen sijoittunut asutuskeskittymä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.525°N, 25.583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4934 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särkijärven kylä- ja kartanomaisema (Q30505757) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vakkola

    Vakkola on kylä Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla. Se sijaitsee pari kilometriä Askolan keskustasta lounaaseen Porvoonjoen varrella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.5178°N, 25.5869°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4935 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vakkola (Q9368102) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Espoo

    Kuvauskohteet Hanko

    Hanko Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue

    Hangon Kylpyläpuiston hyvila-alue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82405°N, 22.97985°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1186 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue (Q5474234) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon Casino
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue.

    Hangon Casino, alkuperäiseltä nimeltään Hangon seurahuone, on vuonna 1879 valmistunut Hangon Kylpyläpuistossa Plagenin rannalla sijaitseva puinen ravintolarakennus. Casinossa toimii kesäaikaan ravintoloita ja baareja ja sitä on mahdollista vuokrata tapahtumiin. Casino on eräs Hangon tunnetuimmista rakennuksista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82412°N, 22.97789°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon Casino (Q25451642) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue.

    Villa Lilius on yksi Hangossa sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista huviloista. Se valmistui 1919 G. Cajanuksen piirustusten pohjalta. Huvila, joka on ollut Carl-Gustaf Liliuksen asuinsija, oli hänen isänsä Kasimir Liliuksen rakennuttama.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82339°N, 22.97183°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Lilius (Q11901506) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Maija
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue.

    Villa Maija on asemakaavalla suojeltu puurakenteinen huvila Hangossa. Vuonna 1888 valmistunut talo oli alkuaan hovineuvos Frans von Haartmanin yksityishuvila. Villa Maijan arkkitehtuuri edusti alun perin kertaustyyliä; myöhemmin se on saanut myös jugendvaikutteita. Talo on kolmikerroksinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82364°N, 22.97447°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Maija (Q18662877) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue.

    Villa Tellina on arkkitehti R. Grönhomin piirtämä puurakenteinen huvila Hangon kylpyläalueella. Talo valmistui 1880, joten se on alueen vanhimpia huviloita. Villa Tellinan rakennuttaja oli sahanomistaja ja rautatieinsinööri Jacob Kronqvist. Toisen maailmansodan aikana talo oli puolustusvoimien käytössä sotasairaalana. Taloa laajennettiin 1940-luvulla. Sittemmin Villa Tellina on palvellut pensionaattina.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82294°N, 22.97353°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Tellina (Q18662879) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa d’Angleterre
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue.

    Villa d’Angleterre on kulttuurihistoriallinen huvila, joka sijaitsee Appelgrenintie 9:ssä Hangossa. Sen suunnittelivat arkkitehdit R. Grönholm 1881 ja Hjalmar Åberg 1909.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82375°N, 22.97531°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa d’Angleterre (Q25452633) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon Itäsatama

    Hangon Itäsatama on huvivenesatama Hangon Itälahdessa. Sitä ylläpitää pursiseura Hangö Segelföreningen. Satama rakennettiin heti Hangon kaupungin perustamisen jälkeen, ja laituri valmistui 1879 ja venesatama 1880. Sen pohjoispuolella on satamamakasiineja. Alue on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1185 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon Itäsatama (Q30560674) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon Keksin teollisuusrakennukset

    Hangon Keksin teollisuusrakennukset ovat vanhimmat, jotka ovat säilyneet Hangon tunnetusta elintarviketeollisuuden tuotantoalueesta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4974 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon Keksin teollisuusrakennukset (Q30505591) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon Länsisatama

    Hangon Länsisatama Hankoniemen kärjessä on Suomen ensimmäinen ympärivuotinen ulkomaanliikenteen vientisatama.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1188 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon Länsisatama (Q30560686) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon kirkko

    Hangon kirkko on kirkkorakennus Suomen eteläisimmässä kaupungissa Hangossa. Se on päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1892. Se vaurioitui pahoin sodassa, mutta korjattiin perusteellisesti 1950-luvun alussa arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82403°N, 22.97083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304846) ja kohde (200409) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon kirkko (Q4168114) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Johan Jacob Ahrenberg, Bertel Liljequist
  • Lataa kuva
    Hangon ortodoksinen kirkko

    Hangon ortodoksinen kirkko eli Pyhien apostolienvertaisten Vladimirin ja Maria Magdaleenan kirkko on Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle kuuluva, kulttuurihistoriallisesti kiinnostava ortodoksinen puukirkko Hangossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82963°N, 22.9909°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305373) ja kohde (200952) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon ortodoksinen kirkko (Q18658849) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon rautatieasema

    Hangon rautatieasema on rautatieliikennepaikka Hangossa, noin 50 kilometriä Karjaalta lounaaseen rataosan eteläpäässä. Asema on myös Suomen rataverkon eteläisin liikennepaikka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82722°N, 22.96833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200307) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2083 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon rautatieasema (Q3359009) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon entinen vaunuhalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon rautatieasema.

    Hangossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82309°N, 22.9589°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307764) ja kohde Hangon rautatieasema (200307) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon entinen vaunuhalli (Q55599559) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hangon rautatieasemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon rautatieasema.

    asemarakennus Hangossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.82728°N, 22.96814°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303897) ja kohde Hangon rautatieasema (200307) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon rautatieasemarakennus (Q55594888) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jarl Ungern
  • Lataa kuva
    Hangon rautatiepaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hangon rautatieasema.

    sepän paja Hangossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.8227°N, 22.95891°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304542) ja kohde Hangon rautatieasema (200307) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon rautatiepaja (Q55597248) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankoniemen sotahistorian kohteet

    Hankoniemi lähisaarineen on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti tärkeä alue.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1196 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankoniemen sotahistorian kohteet (Q30505570) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Gustav Adolf
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankoniemen sotahistorian kohteet.

    saari Suomessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.80893°N, 22.96612°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Gustav Adolf (Q24333400) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Gustavsvärn
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankoniemen sotahistorian kohteet.

    Gustavsvärn on kalliosaari Hangon Tulliniemen kaakkoispuolella noin kolmen kilometrin päässä Hangosta lounaaseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.80083°N, 22.94309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002051 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Gustavsvärn (Q10511202) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankoniemen sotahistorian kohteet.

    Hangon linnoitus oli 1700-luvun lopulla Hankoon rakennettu linnoitus joka koostui kallioluodoille rakennetuista Gustavsvärnin, Meijerfeldtin ja Gustaf Adolfin linnakkeista sekä mantereeella olleesta Kuningattarenvuoren varustuksesta. Saarilinnakkeet muodostivat Hangon satamaan vievää meriväylää suojaavan kolmion.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hangon linnoitus (Q10517224) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Meijerfelt
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankoniemen sotahistorian kohteet.

    saari Suomessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.8152°N, 22.94316°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Meijerfelt (Q24322170) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hauensuoli

    Hauensuoli on historiallinen satamapaikka ja nähtävyys Hangossa. Hauensuoli on kapea, kalliorantainen ja mutkitteleva salmi, jonka muoto on tuonut mieleen kalan suolen. Se sijaitsee Tulliniemen edustalla kahden pienen luodon, Tullisaaren ja Kobbenin, välissä ja kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.80556°N, 22.90682°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 78010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1187 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hauensuoli (Q3783669) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaapelihylky

    hylky Hangossa Uudellamaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.80687°N, 22.90908°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1392 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaapelihylky (Q31028486) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kudeneule Oy:n tehdasalue

    Hyvon-Kudeneule Oy:n rakennuttama tehdasrakennus on yksi Suomen sotien jälkeisen teollisuusarkkitehtuurin arvokohteista ja arkkitehti Viljo Revellin rationaalisen ja konstruktivistisen arkkitehtuurin päätöistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1192 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kudeneule Oy:n tehdasalue (Q30560065) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oy Forcit Ab:n tehdasalue

    Oy Forcit Ab:n teollisuusalue liittyy Hangon varhaiseen teollisuushistoriaan ja sillä on merkitystä Suomen räjähdysaineteollisuuden kehityksessä. Räjähdysainetehdas sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla noin 7 km kaupungista pohjoiseen harvaan asutulla alueella, hyvien rautatieyhteyksien varrella, Hangon ja Lappohjan satamien läheisyydessä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1190 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oy Forcit Ab:n tehdasalue (Q30560067) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oy Forcit Ab:n tehdasalue.

    Forcitin tehdasrata tarkoittaa Forcit Oy:llä Hangossa vuosina 1901–1937 ollutta omaa 600 mm:n raidelevyinen kapearaiteista rataa. Sitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita ja valmiita tuotteita tehtaan alueella sekä Valtion Rautateiden operoiman Hangon radan varteen.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Forcitin tehdasrata (Q18658767) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Helsinki

    Kuvauskohteet Hyvinkää

    Hyvinkää Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hyvinkään Hangon radan rautatieasema

    Hangon radan Hyvinkään rautatieasema oli yksityisen Hanko–Hyvinkää-radan pääteasema Helsinki–Hämeenlinna-radan lähellä Hyvinkäällä. Asema avattiin 8.10.1873. Asemalla oli Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus ja kuusipaikkainen veturitalli. Asema lakkautettiin 30.4.1875 radan jouduttua valtion omistukseen ja sen toiminnot yhdistettiin Valtionrautateiden Hyvinkään asemaan. Lakkautetun aseman tilat jäivät Valtionrautateiden muuhun käyttöön ja nykyään niissä toimii Suomen rautatiemuseo.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (Q20914817) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    vahtitupa Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62631°N, 24.85063°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303988) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1 (Q55595586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    talouskellari Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62657°N, 24.85164°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307559) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman kellari (Q55598472) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    liiteri Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62612°N, 24.851°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307558) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 1 (Q55596401) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    liiteri Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62565°N, 24.85012°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307562) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 2 (Q55596402) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 3
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    liiteri Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62691°N, 24.85122°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307563) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 3 (Q55596404) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 4
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    liiteri Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.6258°N, 24.85036°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307564) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman liiteri 4 (Q55596423) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman veturitalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieasema.

    veturitalli Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.6258°N, 24.84959°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307557) ja kohde Hyvinkään Hangon radan rautatieasema (200345) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään Hangon radan rautatieaseman veturitalli (Q55599629) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus

    Hyvinkään kaupunkinäkymää hallitseva kirkko ja seurakuntakeskus edustavat 1960-luvun uusia muotoja hakevaa betonirakentamista ja kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Puistomaisella tontilla kaupungin keskustassa sijaitsevan kirkon poikkeuksellisen voimakasta nousua korostava muoto on saatu aikaan käyttämällä kahta volyymeiltaan erisuuruista, vastakkain asetettua tetraedrin muotoista massaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1476 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus (Q30505888) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus.

    Hyvinkään kirkko on professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut moderni kirkko. Kirkko on Hyvinkään tunnetuimpia nähtävyyksiä ja sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin pääkadun Hämeenkadun varrella. Kirkko näkyy kauas, ja se on helppo tunnistaa pyramidimaisesta muodostaan. Pyhän kolminaisuuden kunniaksi rakennuksen kaikki muodot ovat kolmioita.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.63389°N, 24.8625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304848) ja kohde (200411) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään kirkko (Q2027900) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarno Ruusuvuori
  • Lataa kuva
    Hyvinkään rautatieasemat

    Hyvinkään asemanseudulla on keskeinen asema rautatiehistoriassa aikanaan vilkkaana kolmen radan risteyspaikkana.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3962 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään rautatieasemat (Q30506362) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hyvinkään rautatieasemat.

    Hyvinkään rautatieasema on rautatieasema Helsinki–Riihimäki-radan varrella Hyvinkäällä. Asema on yksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista, sijaiten melko tarkkaan radan puolivälissä. Se rakennettiin arkkitehti Carl Albert Edelfeltin laatimien Riihimäen aseman piirustusten mukaan. Asemalla sijaitsi myös postitoimisto, kunnes sen eteläpuolelle valmistui erillinen postitalo vuonna 1907. Asemalla pysähtyvät pääradan lähijunat R, D ja T. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 4. Ohittavat kaukojunat käyttävät raiteita 2 ja 3, joilla ei ole laituria. Raide 5 ei ole käytössä. Hyvinkäältä on yhteys Helsinkiin, Karjaalle ja Riihimäen kautta Tampereelle sekä Lahteen ja Kouvolaan. VR Hyvinkään konepaja sijaitsee pari kilometriä asemalta pohjoiseen. Aseman tuntumassa sijaitsee myös Suomen Rautatiemuseo entisellä Hanko–Hyvinkää-radan Hyvinkään aseman alueella, minkä lisäksi rautatieasema toimii Hyvinkään kaupunkiliikenteen keskeisenä risteyspaikkana ja kaikkien paikallisbussilinjojen lähtöpaikkana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.63139°N, 24.85778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200328) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään rautatieasema (Q4348424) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyvinkään rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään rautatieasema.

    asemarakennus Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.63123°N, 24.85751°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303890) ja kohde Hyvinkään rautatieasema (200328) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään rautatieaseman asemarakennus (Q55594893) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Albert Edelfelt
  • Lataa kuva
    Hyvinkään rautatieaseman posti
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hyvinkään rautatieasema.

    postirakennus Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.63076°N, 24.85824°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304574) ja kohde Hyvinkään rautatieasema (200328) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyvinkään rautatieaseman posti (Q55597453) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kytäjän kirkko

    Kytäjän kyläkirkko on pieni kirkko Hyvinkäällä Kytäjän kylässä. Museoviraston mukaan kirkko on "viehättävä esimerkki arkkitehtuuriltaan korkeatasoisesta paikallisen yhteisön rakennuttamasta kyläkirkosta". Museovirasto on määritellyt sen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.60167°N, 24.68173°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304849) ja kohde (200412) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4821 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kytäjän kirkko (Q17382003) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Väinö Vähäkallio
  • Lataa kuva
    Siltakadun huoltoasemarakennus

    huoltoasema Hyvinkäällä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.63004°N, 24.85684°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305823) ja kohde (201369) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Siltakadun huoltoasemarakennus (Q55023488) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Väinö Vähäkallio
  • Lataa kuva
    Wanha villatehdas

    Villatehdas on vanha tehdasrakennusalue Hyvinkään kaupungin keskustassa. Yli sata vuotta vanhojen punatiiliseinien sisällä on yritysten toimitiloja, vuokrattavia kokoustiloja, Studio Donner -esitystila, Rulla-juhlakabinetti, 2 ravintolaa, harrastetiloja, taiteilijoiden työhuoneita, Hyvinkään kaupungintalo, liikuntahalli, kuntosali, hallimyymälä, Hyvinkään kaupunginmuseon toimitilat ja tehdasmuseo. Villatehdas on tunnettu aiemmin nimellä Wanha villatehdas. Villatehtaalla toimii yli 80 yritystä tai organisaatiota ja alueella työskentelee päivittäin yli 400 henkeä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.63258°N, 24.86805°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4023 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Wanha villatehdas (Q5392160) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Inkoo

    Kuvauskohteet Järvenpää

    Järvenpää Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Järvenpään kirkko

    Järvenpään kirkko on vuonna 1968 valmistunut Erkki Elomaan suunnittelema kirkko Järvenpään keskustassa vanhan kirkon vieressä. Tyyliltään se edustaa betonibrutalismia, ja siinä on yhteensä 625 istumapaikkaa. Kirkossa on myös 30-paikkainen kappeli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.46757°N, 25.08953°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304850) ja kohde (200413) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4627 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Järvenpään kirkko (Q18659640) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Erkki Elomaa
  • Lataa kuva
    Kotitalousopettajaopiston alue

    koulurakennus Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45653°N, 25.08024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302932) ja kohde (200063) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kotitalousopettajaopiston alue (Q55078419) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Jussi Paatela, Toivo Paatela
  • Lataa kuva

    Maatalousnormaalikoulu oli Järvenpäässä 1928–1993 toiminut oppilaitos, joka antoi maatalouden ammattikoulutusta ja koulutti opettajia maatalousalan oppilaitoksiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200064) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maatalousnormaalikoulu (Q11880464) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entisen Maatalousnormaalikoulun lehtorienmäen ulkorakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Maatalousnormaalikoulu.

    piharakennus Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45875°N, 25.09113°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302936) ja kohde Maatalousnormaalikoulu (200064) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen Maatalousnormaalikoulun lehtorienmäen ulkorakennus (Q55599264) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entisen Maatalousnormaalikoulun maatalousnormaalikoulun koulurakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Maatalousnormaalikoulu.

    koulurakennus Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.46073°N, 25.08922°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302923) ja kohde Maatalousnormaalikoulu (200064) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen Maatalousnormaalikoulun maatalousnormaalikoulun koulurakennus (Q55595975) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Jussi Paatela, Toivo Paatela
  • Lataa kuva
    Entisen Maatalousnormaalikoulun yliopettajan asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Maatalousnormaalikoulu.

    asuintalo Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.46019°N, 25.0885°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302934) ja kohde Maatalousnormaalikoulu (200064) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen Maatalousnormaalikoulun yliopettajan asuinrakennus (Q55595095) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jussi Paatela
  • Lataa kuva
    Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema

    Tuusulan Rantatiehen sitoutuvassa laajassa kokonaisuudessa keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostavat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheen maa- ja kotitalouden sekä sotilaskoulutuksen oppilaitokset.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1477 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema (Q30689434) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ahola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema.

    Ahola oli Juhani Ahon ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin asunto Järvenpäässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45583°N, 25.08083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahola (Q11849938) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ainola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema.

    Ainola on kotimuseo, joka oli Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Ainon kotitalo. Se sijaitsee nykyisessä Järvenpäässä lähellä Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1904. Museon johtaja on ollut maaliskuusta 2016 lähtien Hanne Selkokari.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45364°N, 25.08741°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302930) ja kohde (200062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ainola (Q151782) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Ainolan liiteri 1, puuvaja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ainola.

    liiteri Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45363°N, 25.08788°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302922) ja kohde Ainola (200062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ainolan liiteri 1, puuvaja (Q55596327) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ainolan liiteri 2, talli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ainola.

    talli Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45361°N, 25.08806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303735) ja kohde Ainola (200062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ainolan liiteri 2, talli (Q55598302) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ainolan sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ainola.

    saunarakennus Järvenpäässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45321°N, 25.08739°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302931) ja kohde Ainola (200062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ainolan sauna (Q55598042) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aino Sibelius
  • Lataa kuva
    Ainolan rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema.

    Ainolan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Helsinki–Riihimäki-pääradalla Järvenpään Kyrölän kaupunginosassa, joka sijaitsee ratakilometrillä 35 mitattuna Helsingin päärautatieasemalta. Siellä pysähtyvät R-junat kaksi kertaa tunnissa suuntaansa sekä öisin T-junat. Seisakkeen pohjoispuolella on Lustikullan raiteenvaihtopaikka, josta alkaa kolmas raide Järvenpään suuntaan. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 2.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.457°N, 25.1016°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ainolan rautatieasema (Q10551573) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuusulan reservikomppania

    Tuusulan reservikomppanian alue on tärkeä esimerkki maamme ensimmäisen asevelvollisen sotaväen (nk.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2012 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuusulan reservikomppania (Q30560057) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Karkkila

    Karkkila Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Högforsin ruukinalue

    Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet pihapiireineen muodostavat historiallisen miljöön, jossa yhdistyvät onnistuneella tavalla teollisen yhdyskunnan perinne, 1820-luvulta alkaen toiminut ja yhä toimiva teollisuustuotanto, teollisuustilojen uusi käyttö sekä asuminen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 926 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Högforsin ruukinalue (Q31163686) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Högforsin ruukinalue.

    Högforsin ruukki perustettiin Karkkilaan vuonna 1820. Raudanvalmistus päättyi Högforsissa vuonna 1916 mutta valimotoiminta jatkuu edelleen nykyisin Componentan omistamilla laitoksilla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.53355°N, 24.19974°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015819 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Högforsin ruukki (Q28721611) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa Muinaisjäännösrekisterin kohdetta Högforsin ruukki.

    Kulosuonmäen rautakaivos toimi Karkkilassa vuosina 1817–1888. Paikalla ollut rautamalmi­esiintymä löytyi 1811, ja vuonna 1817 hovioikeuden ylimääräinen kanslisti Arvid Henrik Bökman ja Fiskarsin ruukin entinen johtaja Johan Jacob Dreilick aloittivat malmin louhinnan kaivoksessa. He perustivat 1820 Högforsin ruukin, jossa malmista alettiin valmistaa takkirautaa vuonna 1823 valmistuneessa masuunissa. Ruukissa aloitettiin myös valutuotteiden kuten patojen valmistus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.57953°N, 24.13883°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kulosuonmäen kaivos (Q5395540) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karkkilan kirkko

    Karkkilan kirkko on Karkkilan seurakunnan kirkko. Se on laihialaisen Matti Öistin 1781 rakentama puinen erivartinen ristikirkko. Kirkon yksityiskohdissa on uusklassisimin piirteitä. Sakaroita pidentävät pienet eteiset ja sakasti. Ulkokatteena on aumakatto, jonka ristiharjalla on pieni kattoratsastaja. Sisäkatteena on laakeat puuholvit. Kirkon pinta-ala on 370 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 650 hengelle. Kirkon 18-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1970. Alttarin lasimaalaus Seimen lapsi hankittiin 1925, ja se on taiteilija F. X. Zettlerin tekemä. Erillisen kellotapulin rakensi Martti Tolpo 1804. Se uusittiin 1844.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.5349°N, 24.21128°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304868) ja kohde (200431) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karkkilan kirkko (Q19818295) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kauniainen

    Kauniainen Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kauniaisten huvilakaupunki

    Kauniainen on maan varhaisimpia huvilakaupunkeja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4089 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauniaisten huvilakaupunki (Q30689456) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Heikel
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauniaisten huvilakaupunki.

    Villa Heikel oli rakennusmestari-arkkitehti Elia Heikelin 1903 suunnittelema ja rakentama puutarhakaupunki Kauniaisten ensimmäinen huvila. Jugendhenkinen n. 350 neliömetrin huvila rakennettiin alun perin Heikelin perheen kesähuvilaksi Gallträskin rannalle. Elia Heikel oli toisena osakkaana Kauniaisten pohjoisosan suuressa maakaupassa v. 1901.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Heikel (Q10715476) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Elia Heikel
  • Lataa kuva
    Villa Vallmogård
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauniaisten huvilakaupunki.

    Villa Vallmogård on jugendtyylinen huvila Kauniaisissa. Se sijaitsee Kavallintien ja Helsingintien välissä lähellä Kauniaisten kirkkoa. Rakennuksen on suunnitellut Lars Sonck ja se rakennettiin vuonna 1907. Huvila rakennettiin kirjailija Mikael Lybeckin ystävältään Janne Thurmanilta ostamalle tontille. Alun perin talon julkisivu oli tiilistä tehty. Lybeck itse ehti asua rakennuksessa parikymmentä vuotta ennen kuolemaansa, hänen perheensä asui siellä vuoteen 1948 asti. Silloin talo myytiin Sotainvalidien veljesliitolle, joka käytti sitä aivovammaisten hoitolaitoksena seitsemän vuotta. Kauppala osti rakennuksen, joka toimi kauppalantalona parikymmentä vuotta. Talosta tehtiin kulttuuritalo vuonna 1982 ja se on edelleen kaupungin omistuksessa. Nykyisin muun muassa musiikkiopisto käyttää tiloja. Rakennuksessa oleva sali toimii konserttisalina ja muita tiloja käytetään esimerkiksi seminaareihin. Sisustuksena on säilytetty edelleen myös Lybeckien jugendhuonekaluja, samoin Mikael Lybeckin koko tuotanto löytyy talosta. Vallmogård on merkitty Museoviraston rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvään Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luetteloon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21397°N, 24.73242°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Vallmogård (Q10715527) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Lars Sonck
  • Lataa kuva
    Kauniaisten rautatieasema

    Kauniaisten rautatieasema on rautatieliikennepaikka rantaradalla Kauniaisten keskustassa noin 16 kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21171°N, 24.73055°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303146) ja kohde (200287) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5055 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauniaisten rautatieasema (Q4412145) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kerava

    Kerava Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Keravan rautatieasema

    Keravan rautatieasema on rautatieasema Keravalla Keskustan kaupunginosassa noin 29 kilometriä pohjoiseen Helsingin päärautatieasemalta. Se on risteysasema, jossa Helsinki–Riihimäki-radalta on yhteydet Lahden oikoradalle, Sköldvikin radalle ja Porvoon radalle sekä Vuosaaren satamaradalle. Asemarakennus on valmistunut vuonna 1878 ja sen on suunnitellut Knut Nylander. Keravan asemaa vastapäätä ratapihan toisella puolen sijaitsi tavaramakasiini joka on purettu pois Keravan kaupunkiradan rakentamisen ja Keravan ratapihan muutostöiden yhteydessä.*

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.40333°N, 25.10556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200288) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2072 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keravan rautatieasema (Q3544574) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keravan rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keravan rautatieasema.

    asemarakennus Keravalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.40431°N, 25.10564°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303915) ja kohde Keravan rautatieasema (200288) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keravan rautatieasema (Q55594907) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Knut Nylander
  • Lataa kuva
    Keravan rautatieasema-alueen asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keravan rautatieasema.

    asuinkasarmi Keravalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.40342°N, 25.10691°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304096) ja kohde Keravan rautatieasema (200288) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keravan rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594981) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Keravan rautatieasema-alueen entinen postitalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keravan rautatieasema.

    postirakennus Keravalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.40354°N, 25.10539°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304575) ja kohde Keravan rautatieasema (200288) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keravan rautatieasema-alueen entinen postitalo (Q55597452) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kytömaan liikennepaikka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keravan rautatieasema.

    Kytömaa on Keravan rautatieliikennepaikan osa Kytömaalla. Paikalla oli henkilöliikenteen seisake kesäkuusta 1954 lähtien vuoden 1994 toukokuuhun saakka. Nykyään Kytömaa on risteyspaikka, jonka kautta kulkevat Kerava–Lahti, Helsinki–Riihimäki ja Kerava–Porvoo -radat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.42444°N, 25.11°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kytömaan liikennepaikka (Q11874041) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Keravan vankila on Keravalla sijaitseva vankila. Hallinnollisesti vankila kuuluu Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.42433°N, 25.13383°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 935 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keravan vankila (Q25451638) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kirkkonummi

    Kirkkonummi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Biskopsbölen kartano

    kartano Kirkkonummella

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201931) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Biskopsbölen kartano (Q55022262) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Biskopsbölen kartanon navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Biskopsbölen kartano.

    kivinavetta Kirkkonummella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.07114°N, 24.49509°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308115) ja kohde Biskopsbölen kartano (201931) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Biskopsbölen kartanon navetta (Q55597106) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Biskopsbölen kartanon pienempi asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Biskopsbölen kartano.

    asuintalo Kirkkonummella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.07165°N, 24.49467°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306332) ja kohde Biskopsbölen kartano (201931) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Biskopsbölen kartanon pienempi asuinrakennus (Q55595187) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Biskopsbölen kartanon päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Biskopsbölen kartano.

    kartano Kirkkonummella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.07177°N, 24.4941°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308114) ja kohde Biskopsbölen kartano (201931) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Biskopsbölen kartanon päärakennus (Q55595744) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Waldemar Aspelin
  • Lataa kuva
    Haapajärven kirkko

    Haapajärven kirkko on Kirkkonummen Haapajärvellä oleva Kirkkonummen seurakuntayhtymän kirkko. Se on päätytornillinen ristikirkko. Tämä pieni punamullattu kyläkirkko on alun perin rakennettu pitäjän kaukaisten pohjoisosien suomalaisten kirkoksi. Porkkalan vuokra-aikana 1944–1956 se oli seurakunnan pääkirkko, koska Kirkkonummen kirkko oli vuokra-alueella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.2527°N, 24.45481°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304852) ja kohde (200415) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapajärven kirkko (Q11861099) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hvitträsk

    Hvitträsk [vi:t.trɛsk] on arkkitehtikolmikon Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren itselleen Kirkkonummelle suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus, joka toimii nykyisin museona. Se valmistui vuonna 1903.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18133°N, 24.51975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302937) ja kohde (200065) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 948 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hvitträsk (Q3609412) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Eliel Saarinen, Gesellius-Lindgren-Saarinen
  • Lataa kuva
    Hvitträskin pieni huvila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hvitträsk.

    huvila Kirkkonummella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18115°N, 24.52034°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302938) ja kohde Hvitträsk (200065) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hvitträskin pieni huvila (Q55595454) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gesellius-Lindgren-Saarinen
  • Lataa kuva
    Juusjärven kalliomaalaus

    Juusjärven kalliomaalaus on järjestyksessä toinen kalliomaalaus, joka on Suomesta löydetty. Se sijaitsee Juusjärvellä Kirkkonummella Uudellamaalla. Kalliomaalaus, jonka kuviot näkyvät selvästi paljain silmin, on ajoitettu pronssikauteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18703°N, 24.42685°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 257010029 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juusjärven kalliomaalaus (Q18681907) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kabanovin tykkitie

    Neuvostoliiton Porkkalan tukikohdan vuokra-ajasta 1944-1956 säilynyt tykkitie on toisen maailmansodan jälkeisen ns.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3937 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kabanovin tykkitie (Q30560641) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kallbådan ja Rönnskärin majakat

    Rönnskärin ja Kallbådan majakat muodostavat parin, joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystä ikivanhan rannikon laivaväylän varrella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1470 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallbådan ja Rönnskärin majakat (Q30506461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porkkalan majakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kallbådan ja Rönnskärin majakat.

    Porkkalan majakka eli Kallbådan majakka on entinen merimajakka, joka sijaitsee Suomenlahdella Kallbådanin matalalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Majakka valmistui vuonna 1920 ja sen valon korkeus oli 21,4 metriä. Se on Suomen viimeinen miehitetyksi tehty merimajakka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.86894°N, 24.30272°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porkkalan majakka (Q10637713) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rönnskärin majakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kallbådan ja Rönnskärin majakat.

    Rönnskär on saari Kirkkonummella, Porkkalanniemen eteläpuolella. Rönnskär on Puolustusvoimien vartiolinnake ja siten sotilasaluetta. Saaressa on myös lintuasema Rönski, joka on lintuharrastajien ja rengastajien käytössä. Saaressa on suojainen satama. Saarelle rantautuminen edellyttää asianmukaista kulkulupaa Upinniemen varuskunnasta. Rönnskär tarkoittaa suomeksi Pihlajakaria, mutta ruotsinkielinen nimi on vakiintunut käyttöön. Rönnskärin vartiolinnake kuuluu Mäkiluodon linnakkeeseen ja Suomenlinnan Rannikkorykmenttiin. Linnakkeen pääase on 130 TK -tornikanuuna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.9355°N, 24.39139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rönnskärin majakka (Q10659053) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirkkonummen kirkko

    Kirkkonummen kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Kirkkonummella. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1400–1490. Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.12492°N, 24.43939°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304853) ja kohde (200416) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkonummen kirkko (Q5399375) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuninkaantie

    Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2117 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuninkaantie (Q219015) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oitbackan kartano

    Oitbacka on kartanoalue, jonka eri-ikäisessä rakentamisessa on poikkeuksellisen laajasti noudatettu yhtenäisen arkkitehtuurin tavoitetta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20497°N, 24.50965°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 77 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oitbackan kartano (Q26256754) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vitträskin kalliomaalaus

    Vitträskin kalliomaalaus sijaitsee Båstadsbergetissä Kirkkonummella, noin 20 km Helsingistä länteen, Vitträsk-järven kaakkoisrannalla. Kalliolla on leveä terassi, josta kalliojyrkänteelle on voitu maalata. Kuviot sijaitsevatkin 0,8−1,8 metrin korkeudella terassin pinnasta 5 metrin matkalla. Vitträskin kalliomaalaus on ensimmäinen Suomesta löydetty kalliomaalaus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18556°N, 24.52172°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 257010057 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vitträskin kalliomaalaus (Q11901773) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lapinjärvi

    Lapinjärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Lapinjärven kirkonkylä

    Lapinjärven kirkonkylä sijaitsee valtatie 6:n varressa, melko keskellä Lapinjärven kuntaa. Kirkonkylä rajoittuu luoteessa Lapinjärveen, lännessä Ingermaninkylään kaakossa Heikinkylään, etelässä Pekinkylään, idässä Lindkoskeen ja pohjoisessa Vasarankylään. Kirkonkylä on Lapinjärven suurin kylä 781 asukkaallaan ennen Porlammia ja Pukaroa. Kirkonkylällä sijaitsee suurin osa Lapinjärven toimistoista ja kunnantalo. Nähtävyyksiä Lapinjärven kirkonkylässä on mm. luutnantin asuintalo Brofogdas 1700-luvulta ja kotiseututalo Kycklings. Lapinjärven kaksi kirkkoa sekä kaksi hautausmaata sijaitsevat kirkonkylän alueella. Kirkonkylän alueella toimivat myös suomen- ja ruotsinkieliset ala-asteet.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62361°N, 26.19722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1515 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapinjärven kirkonkylä (Q11874635) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapinjärven kirkonkylä.

    Kirkonkylän kartano on kartano Lapinjärven kunnassa, Kirkonkylän alueella aivan kirkkojen vieressä. Kartano perustuu Kirkonkylän rälssitilaan, Lappvikiin. Kartanon nimi Marieberg juontuu Herman Sahlbergin vaimosta Hedvig Maria Amnellista. Kartano tuli kuuluisaksi suuresta puutarhastaan, joka koostui monista hedelmäpuista ja marjapensaista: puutarhojen ja kasvimaiden pinta-alaksi ilmoitettiin 20 hehtaaria.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62414°N, 26.196°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkonkylän kartano (Q11871744) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapinjärven kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapinjärven kirkonkylä.

    Lapinjärven kirkko on valmistunut vuonna 1746 aivan Lapinjärven keskustaan. Kirkkoa kutsuttiin aikaisemmin Ruotsalaiseksi kirkoksi tai isoksi kirkoksi. Tasaristin muotoisessa kirkossa on noin 450 istumapaikkaa. Kirkon länsipuolella on Suomalaiseksi kirkoksi kutsuttu Lapinjärven pikku kirkko, joka on valmistunut 1744. Sekä Lapinjärven suomenkielinen että ruotsinkielinen seurakunta käyttävät nykyään molempia kirkkoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62507°N, 26.19668°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305311) ja kohde (200874) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapinjärven kirkko (Q11874633) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapinjärven pikku kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapinjärven kirkonkylä.

    Lapinjärven pikku kirkko on Lapinjärven kirkoista pienempi ja sijaitsee toisen kirkon, Lapinjärven kirkon vieressä. Kirkko on rakennettu korvaamaan vuonna 1742 palanut kirkko. Kirkkoon mahtuu noin 150 henkeä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.625°N, 26.1962°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200417) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapinjärven pikku kirkko (Q14834630) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Sjökullan kartano on kartano Lapinjärven kunnassa Lapinjärven rannalla. Kartanon alueella toimii nykyään siviilipalvelusmiehiä kouluttava Lapinjärven koulutuskeskus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62278°N, 26.15806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1516 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan kartano (Q11893836) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sjökullan entinen hoidokkien rakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sjökullan kartano.

    rakennus Lapinjärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62311°N, 26.15523°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306693) ja kohde Sjökullan kartano (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan entinen hoidokkien rakennus (Q55597643) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Martti Välikangas, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Sjökullan entinen sairaala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sjökullan kartano.

    sairaala Lapinjärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62338°N, 26.15591°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306691) ja kohde Sjökullan kartano (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan entinen sairaala (Q55597991) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Martti Välikangas, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Sjökullan entinen talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sjökullan kartano.

    piharakennus Lapinjärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.6227°N, 26.15565°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306690) ja kohde Sjökullan kartano (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan entinen talousrakennus (Q55598725) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Martti Välikangas, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Sjökullan pesula-saunarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sjökullan kartano.

    saunarakennus Lapinjärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62393°N, 26.15528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306694) ja kohde Sjökullan kartano (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan pesula-saunarakennus (Q55598040) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Martti Välikangas, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Sjökullan vanha kartanon päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sjökullan kartano.

    kartano Lapinjärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62285°N, 26.15798°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306696) ja kohde Sjökullan kartano (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan vanha kartanon päärakennus (Q55595724) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Sjökullan vilja-aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sjökullan kartano.

    aitta Lapinjärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.62274°N, 26.15698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306692) ja kohde Sjökullan kartano (201101) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjökullan vilja-aitta (Q55599697) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Struven ketju

    Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.05778°N, 26.33778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4255 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Struven ketju (Q192243) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porlammi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju.

    Porlammi on Lapinjärven kuntaan kuuluva kylä, joka sijaitsee Myrskylän Syväjärven ja Loviisan radan itäpuolella sekä Pyhäjärven eteläpuolella. Kylän kautta virtaa Koskenkylänjoki. Lapinjärven sisällä Porlammi rajoittuu Ingermaninkylään lännessä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.70483°N, 26.00346°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000014149 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porlammi (Q5484509) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lohja

    Lohja Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Elias Lönnrotin Sammatti

    Sammatin Haarjärven kylän alueella sijaitsee kolme Elias Lönnrotin, kansanrunouden kerääjän ja Kalevalan kokoonpanijan eriaikaista kotitaloa, lapsuuden koti Paikkarin torppa, vanhuudenkoti Lammin talo sekä 1862-1876 Lönnrotin kotina ollut Nikun talo.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1353 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Elias Lönnrotin Sammatti (Q30506279) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paikkarin torppa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Elias Lönnrotin Sammatti.

    Paikkarin torppa on Sammatissa sijaitseva Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin lapsuudenkoti.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.35233°N, 23.80492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302659) ja kohde (200011) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paikkarin torppa (Q5401120) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Paikkarin torpan aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Paikkarin torppa.

    aitta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.35241°N, 23.80518°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302655) ja kohde Paikkarin torppa (200011) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paikkarin torpan aitta (Q55594779) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sammatin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Elias Lönnrotin Sammatti.

    Sammatin kirkko Lohjan Sammatissa Uudellamaalla on Suomen vanhimpia ympärivuotisessa käytössä olevia puisia kirkkoja. Se rakennettiin 1754–1755 Mickel Göranssonin johdolla. Kirkko on tulipaloilta säästynyt kappale Lounais-Suomen keskiaikaisperäisistä ja vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen 1763 rakennettu kellotapuli, jossa on kellot vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on 350 istumapaikkaa, ja sen ympärillä on tunnelmallinen hautausmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.32014°N, 23.82156°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304869) ja kohde (200432) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sammatin kirkko (Q11892242) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hongiston entinen kyläkoulu

    koulurakennus Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.3417°N, 24.18721°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309412) ja kohde (203479) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hongiston entinen kyläkoulu (Q55019970) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema

    Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaiseman arvo perustuu kirkonkylän maisemallisesti poikkeukselliseen sijaintiin ja maantien varren rakennuskantaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4823 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema (Q30690035) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan kivikirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema.

    Karjalohjan kirkko on vuonna 1860 valmistunut lääninarkkitehti Jean Wiikin suunnittelema kivikirkko. Se sijaitse Karjalohjan keskustassa harjun huipulla, niin että se näkyy sekä Puujärven että Lohjanjärven puolelta Karjalohjaa. Myös Carl Ludvig Engel teki suunnitelmia paikalle, mutta Engelin oppilas Wiik teki lopulta toteutetun suunnitelman. Wiik sai vaikutteita Italian ja Saksan romaanisesta kirkkoarkkitehtuurista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.2423°N, 23.7202°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan kivikirkko (Q3585540) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jean Wik
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappila

    pappila Lohjalla

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappila (Q55055090) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappilan autotalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karjalohjan pappila.

    autotalli Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24624°N, 23.74905°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305904) ja kohde Karjalohjan pappila (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappilan autotalli (Q55595264) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappilan entinen pehtoorinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karjalohjan pappila.

    asuintalo Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24627°N, 23.7497°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305909) ja kohde Karjalohjan pappila (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappilan entinen pehtoorinrakennus (Q55595205) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappilan kivinavetta ja talli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karjalohjan pappila.

    kivinavetta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24593°N, 23.74985°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305906) ja kohde Karjalohjan pappila (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappilan kivinavetta ja talli (Q55595891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappilan kivinen viljamakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karjalohjan pappila.

    aitta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24578°N, 23.74918°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305908) ja kohde Karjalohjan pappila (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappilan kivinen viljamakasiini (Q55599733) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappilan luhtiaitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karjalohjan pappila.

    luhtiaitta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24622°N, 23.74885°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305907) ja kohde Karjalohjan pappila (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappilan luhtiaitta (Q55596777) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjalohjan pappilan päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karjalohjan pappila.

    pappila Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.24657°N, 23.7492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305905) ja kohde Karjalohjan pappila (201420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjalohjan pappilan päärakennus (Q55597301) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirkniemen kartano

    Kirkniemen kartano on yksi Suomen ylhäisaateliston kartanoista ja sen historialliset vaiheet liittyvät suurvalta-ajan mahtisukuihin ja toisaalta marsalkka Mannerheimin viimeisimpiin vaiheisiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201077) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 90 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkniemen kartano (Q30505726) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirkniemen kartanon päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kirkniemen kartano.

    kartano Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17659°N, 23.92615°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306618) ja kohde Kirkniemen kartano (201077) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkniemen kartanon päärakennus (Q55595797) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirkniemen kartanon tilanhoitajan asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kirkniemen kartano.

    asuintalo Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.1773°N, 23.92565°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306617) ja kohde Kirkniemen kartano (201077) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkniemen kartanon tilanhoitajan asuinrakennus (Q55595204) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuninkaantie

    Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2117 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuninkaantie (Q219015) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kärkelän kuparisulatto toimi 1766–1882 Kiskossa Sikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varrella Kärkelänkosken rannalla. Sulaton perusti 1766 kauppaneuvos Robert Finlay käsittelemään noin viiden kilometrin päässä sijainneen Orijärven kaivoksen tuottamaa kuparimalmia. Sulaton työntekijät tulivat Ruotsista ja aluksi myös sulaton valmistama raakakupari vietiin Avestaan Ruotsiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.261°N, 23.613°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015262 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4985 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kärkelän kuparisulatto (Q10551768) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kärkelän kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kärkelän kuparisulatto.

    Kärkelän kartano on kartano Karjalohjalla Kärkelän kylässä. Sen on omistanut Fiskars, jolloin siinä oli maata 1306 hehtaaria.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kärkelän kartano (Q18762454) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kärkölän kirkko (Pusula)

    Kärkölän kirkko on vuonna 1842 valmistunut puukirkko Pusulan Kärkölässä Lohjalla. Se on rakennettu kyläkirkoksi aikana, jolloin kylästä kulki pääkirkolle Pusulaan vain kinttupolku. Kirkon alttaritauluna on taiteilija Eeli Jaatisen maalaama Terijoen kirkon alttaritauluksi alkujaan maalattu Kristus asettaa myrskyn.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61342°N, 23.94148°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304866) ja kohde (200429) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kärkölän kirkko (Pusula) (Q11874131) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lammin talo

    asuintalo Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.37004°N, 23.75095°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305682) ja kohde (201318) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lammin talo (Q55078407) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lammin talon piha- ja puutarha-alue
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lammin talo.

    puutarha Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.37002°N, 23.75061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305683) ja kohde Lammin talo (201318) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lammin talon piha- ja puutarha-alue (Q55597575) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lohjan kirkko ympäristöineen

    Lohjan kirkkoympäristöön, jonka rakenne periytyy keskiajalta, kuuluvat keskiaikainen harmaakivikirkko kirkkotarhoineen ja hautakappeleineen sekä 1800-luvun loppupuolella rakennettu pappila pihapiireineen ja viljelymaisemineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1348 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lohjan kirkko ympäristöineen (Q30689811) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lohjan Pyhän Laurin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lohjan kirkko ympäristöineen.

    Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Lohjan seurakunnan keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on Suomen suurin keskiaikainen pitäjänkirkko. Se on vuonna 2003 tehdyn laajan dendrokronologisen tutkimushankkeen mukaan rakennettu suunnilleen vuosien 1470 ja 1490 välisenä aikana. Sisätilojen kalkkimaalaukset ajoittuvat piispa Arvid Kurjen aikaan (1510–1522). Lohjan Pyhän Laurin kirkko ja Hattulan Pyhän Ristin kirkko ovat Suomen merkittävimpiä kuvakirkkoja, ja niitä pidetään sisarkirkkoina niiden runsaiden maalausten vuoksi. Kirkko on omistettu diakoni pyhälle Laurentiukselle eli pyhälle Laurille, joka kärsi marttyyrikuoleman.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.25306°N, 24.06778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304855) ja kohde (200418) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lohjan Pyhän Laurin kirkko (Q10661396) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Luoman talo

    asuintalo Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.25278°N, 24.06538°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306615) ja kohde (201076) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luoman talo (Q55078402) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Oiva Kallio
  • Lataa kuva
    Myllymäen torppa

    Myllymäen torpan pihapiiri lukuisine rakennuksineen on parhaiten säilyneitä kansatieteellisiä kokonaisuuksia maassamme. Myllymäki eli Lövkullan torppa sijaitsee Nummi-Pusulan pohjoisimmassa kylässä Kärkölässä, metsäseudulla ja kaukana muusta asutuksesta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 959 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torppa (Q30690350) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan akanakoppi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    rakennus Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.60998°N, 23.98878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302968) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan akanakoppi (Q55597704) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    asuintalo Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61043°N, 23.98781°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302959) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan asuinrakennus (Q55595130) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    liiteri Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.6103°N, 23.98796°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302962) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan liiteri (Q55596330) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan makasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    varasto Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.6103°N, 23.98915°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302941) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan makasiini (Q55599500) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan riihi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    riihi Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61°N, 23.9884°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302967) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan riihi (Q55597918) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan savusauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    savusauna Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61006°N, 23.98716°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302965) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan savusauna (Q55598205) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan sikala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    sikala Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61022°N, 23.98807°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302961) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan sikala (Q55598231) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan uusi pihatto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    pihattonavetta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61023°N, 23.98833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302966) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan uusi pihatto (Q55597423) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan uusi talli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    talli Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.6104°N, 23.98819°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302964) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan uusi talli (Q55598306) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan vaateaitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    vilja-aitta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61017°N, 23.98751°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302939) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan vaateaitta (Q55594808) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan vanha talli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    talli Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61034°N, 23.98822°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302963) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan vanha talli (Q55598305) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen torpan vilja-aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen torppa.

    aitta Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61027°N, 23.98773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302960) ja kohde Myllymäen torppa (200008) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen torpan vilja-aitta (Q55599672) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nikun talo

    päärakennus Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.35912°N, 23.80151°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305685) ja kohde (201320) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nikun talo (Q55022275) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nummen kirkonkylä

    Nummen kirkonkylä on edustava esimerkki pienestä, vanhan rakennuskantansa ja ilmeensä hyvin säilyttäneestä kirkonkylästä, jossa on asuinrakennuksia ja kunnan keskustatoimintoihin liittyviä rakennuksia 1700-luvulta 1900-luvulle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4828 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nummen kirkonkylä (Q30689996) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nummen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nummen kirkonkylä.

    Nummen kirkko on Lohjan seurakunnan Nummen alueseurakunnan kirkko Nummella Lohjalla. Se on uusklassinen harmaakivikirkko vuodelta 1822. Kirkon on piirtänyt vuonna 1807 A. N. Edelcranz Tukholman kuninkaallisessa intendenttitoimistossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.39545°N, 23.8794°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304859) ja kohde (200422) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nummen kirkko (Q11884861) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Abraham Niklas Edelcrantz, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema

    Nummijärven kylä edustaa yhtenäistä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun talonpoikaista rakennuskulttuuria.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4824 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema (Q30560389) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ojamon rautakaivos ja kartano

    Ojamo on Suomen vanhin rautamalmikaivos ja sillä on ollut merkitystä Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiteollisuuden synnyssä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1350 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ojamon rautakaivos ja kartano (Q30505724) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ojamon rautakaivos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ojamon rautakaivos ja kartano.

    Ojamon rautakaivos oli Lohjan Ojamolla toiminut Suomen ensimmäinen rautakaivos. Erik Fleming perusti kaivoksen virallisesti vuonna 1542, ja sen toiminta jatkui aina vuoteen 1863. Kaivoksen malmi oli laadultaan hyvää, mutta malmin vähäinen määrä ja kaivokseen tihkunut vesi aiheutti ongelmia sen toiminnalle. Ojamon kaivoksen perustaminen johti Mustion, Antskogin ja Billnäsin ruukkien perustamiseen. Kaivoksen toiminta johti epäsuorasti myös Fagervikin ja Fiskarsin ruukin perustamiseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.23603°N, 24.02167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ojamon rautakaivos (Q11885225) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pusulan kirkko

    Pusulan kirkko on Lohjan seurakunnan Pusulan alueseurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut 1838 C. L. Engelin piirustusten mukaan. Seurakunnalla oli 1600-luvun alussa saarnahuone ja sen ympärillä hautausmaa. Sen jälkeen on 1600-luvulla rakennettu kaksi varsinaista kirkkoa, vuonna 1640 ja 1697 valmistuneet. Kellotapuli on valmistunut 1763. Uuden kirkon rakentamista alettiin suunnitella 1834. Sen rakensi helsinkiläinen rakennusmestari Henrik Andsten, mutta kirkkoa jouduttiin pian korjaamaan, koska katto osoittautui liian painavaksi eivätkä seinät kestäneet. Kattoa madallettiin 8 metriä, ja työ valmistui 1859.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.4736°N, 23.9833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304867) ja kohde (200430) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pusulan kirkko (Q11889165) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Pusulan kirkon kellotapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pusulan kirkko.

    kellotapuli Lohjalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.47317°N, 23.98285°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (310655) ja kohde Pusulan kirkko (200430) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pusulan kirkon kellotapuli (Q55595330) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pöykärin Linnanmäki

    Pöykärin Linnanmäki eli Pöykärin linnamäki eli Pöykärin linnavuori on Uudellamaalla Lohjalla Karjalohjan Tallaan kylässä sijaitseva mäkilinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.20398°N, 23.73697°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 223010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pöykärin Linnanmäki (Q25453022) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uusipöylin linnavuori

    Uusipöylin linnavuori tai Pyölinniitun mäki on Uudellamaalla Karjalohjan Tallaassa sijaitseva linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.21182°N, 23.76146°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 223010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uusipöylin linnavuori (Q23499013) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta

    Virkkalan kalkkitehdas yhdyskuntineen edustaa eteläiselle Suomelle tunnusomaista, suurimittakaavaista rakennusaineteollisuuden tuotantohaaraa aikakaudelta, jolloin sekä rakennusteollisuuden ja tekniikan kehitys sekä rakentamisen volyymi olivat voimakkaassa kasvussa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4988 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta (Q30560064) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta.

    Virkkalan kalkkitehdas oli Karl Forsströmin vuonna 1897 perustama, Lohjan Kalkkitehdas Oy:hyn kuulunut kalkkitehdas. Vuonna 1919 tehdasta laajennettiin sementtitehtaalla. Tehdas suljettiin vuonna 1994 1990-luvun alun laman, etenkin rakentamisen syvän laman vuoksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.18972°N, 23.98611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas (Q11901677) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Loviisa

    Loviisa Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ahvenkoski

    Ahvenkoski on Kymijoen Ahvenkoskenhaaran varrella sijaitseva historiallinen ympäristö, johon kuuluvat joen länsipuolella sijaitseva Loviisan Vähä-Ahvenkosken kylä sekä itäpuolinen Pyhtään Ahvenkoski. Sen kautta kulkevat nelikaistainen E18 ja seututie 170, jotka ylittävät Kymijoen Ahvenkosken siltoja pitkin. Ahvenkoskella ovat myös vuonna 1928 valmistunut Savukosken museosilta sekä Ahvenkoskenhaaran suussa Merikoskessa sijaitseva 1933 rakennettu Ahvenkosken voimalaitos.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.49417°N, 26.45°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1163 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahvenkoski (Q1811020) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ahvenkosken sillat
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahvenkoski.

    Ahvenkosken sillat ovat nykyisillä valtatie 7:llä ja seututie 170:llä olevat sillat, jotka ylittävät Kymijoen läntisimmän suuhaaran eli Ahvenkoskenhaaran Loviisan ja Pyhtään rajalla Ahvenkoskella. Sillat ylittävät joko voimalaitoksen alakanavan tai sen länsipuolella olevan tulva-aukon. Siltoja on viisi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.49297°N, 26.45119°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahvenkosken sillat (Q19818254) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ahvenkosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahvenkoski.

    Ahvenkosken voimalaitos on vesivoimala Kymijoen läntisimmän suuhaaran suulla Merikoskessa Pyhtään ja Loviisan rajalla Ahvenkoskella. Voimalarakennuksen suunnittelija on arkkitehti Karl Lindahl.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.49397°N, 26.45125°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahvenkosken voimalaitos (Q11850002) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Markkinamäen tunneli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahvenkoski.

    Markkinamäen tunneli on 470 metrin pituinen tietunneli valtatie 7:llä Loviisassa. Tunneli ja sen kautta kulkeva valtatie 7:ään kuuluva moottoritieosuus avattiin liikenteelle syksyllä 2014. Tunnelin itäpäässä on Kymijoen haaran ylittävät Ahvenkosken sillat. Kummallekin ajosuunnalle on oma ajoneuvotunneli. Niiden vapaa korkeus on 5,20 metriä ja leveys 12,45 metriä. Ajokaistojen leveys on 2 x 3,75 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.49283°N, 26.44017°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Markkinamäen tunneli (Q18660762) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Savukosken silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahvenkoski.

    Savukosken silta Pyhtään ja Loviisan rajalla on vuonna 1927 liikenteelle avattu teräsbetoninen kaarisilta. Se ylittää Kymijoen läntisimmän suuhaaran. Silta on otettu museosillaksi vuonna 1982, ja se on nykyään kevyen liikenteen siltana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.49622°N, 26.46042°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Savukosken silta (Q18346744) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Degerby Gille

    asuinrakennus Loviisassa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201072) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Degerby Gille (Q55027104) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Degerby Gillen asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Degerby Gille.

    asuintalo Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45665°N, 26.23013°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308111) ja kohde Degerby Gille (201072) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Degerby Gillen asuinrakennus (Q55595206) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Degerby Gillen käsityöläisrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Degerby Gille.

    verstas Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45664°N, 26.23046°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308112) ja kohde Degerby Gille (201072) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Degerby Gillen käsityöläisrakennus (Q55599588) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Degerby Gillen piha- ja puutarha-alue
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Degerby Gille.

    puutarha Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45673°N, 26.23005°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306601) ja kohde Degerby Gille (201072) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Degerby Gillen piha- ja puutarha-alue (Q55597577) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Degerby Gillen päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Degerby Gille.

    päärakennus Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45688°N, 26.23°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308110) ja kohde Degerby Gille (201072) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Degerby Gillen päärakennus (Q55597609) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entinen viinatehdas

    tehdas Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.46212°N, 26.23134°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306622) ja kohde (201079) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen viinatehdas (Q55019945) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Fasarbyn kylä

    Fasarbyn poikkeuksellisesti sotilasvirkataloista koostuneen ryhmäkylän tiivis rakenne ja kyläkeskusta ympäröivän viljelyaukean mittakaava kuvastavat isoajakoa edeltävää aikakautta. Fasarbyn keskiajalta periytyvä kylätontti sijaitsee Fasarbyvikenin pohjukassa etelään päin viettävässä rinteessä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2209 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fasarbyn kylä (Q30560454) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Forsbyn ruukki toimi Pernajan Koskenkylässä Forsbynjoen alimman kosken rannalla vuosina 1682–1828.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.49927°N, 25.9447°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 889 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Forsbyn ruukki (Q28721586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Fortuna

    hylky Loviisassa Uudellamaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.3593°N, 26.30893°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1146 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fortuna (Q31028474) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Horslök

    Horslökin kylä Pernajan läntisessä saaristossa on yksi Suomenlahden rannikon ja saariston parhaiten 1900-luvun alkupuolen yleisilmeen säilyttäneistä kylistä. Sarvisalon suuren saaren eteläkärjessä sijaitseva Horslökin asutus on luonteeltaan tiivistä ja pienimittakaavaista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.27724°N, 25.94455°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2207 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Horslök (Q30560478) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Härkäpään kylä

    Härkäpään saaristolaiskylä on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen luonteensa ja rakenteensa. Suojaisaan merenlahteen viettävään rinteeseen muodostunut keskiaikaisperäinen saaristolaiskylä on säilyttänyt perinteisen, pienimittakaavaisen luonteensa osittaisesta uudisrakentamisesta huolimatta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4247 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Härkäpään kylä (Q30560469) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullaan kartanomaisema

    Kullan kartano on keskiajalta asti asuttu yksinäistila, jota ympäröi vanhimmilta osiltaan 1700-luvulle periytyvä puisto ja vuosisatoja viljelyksessä ollut peltomaisema.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5012 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullaan kartanomaisema (Q30505766) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartano

    kartano Loviisassa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartano (Q55041172) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartanon käymälä
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kullan kartano.

    käymälä Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.44583°N, 26.40968°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306838) ja kohde Kullan kartano (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartanon käymälä (Q55596139) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartanon leikkimökki
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kullan kartano.

    Leikkimökki Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.44632°N, 26.41213°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306836) ja kohde Kullan kartano (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartanon leikkimökki (Q55596256) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartanon liiteri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kullan kartano.

    liiteri Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.44565°N, 26.40966°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306840) ja kohde Kullan kartano (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartanon liiteri (Q55596339) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartanon maitokamari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kullan kartano.

    maitohuone Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.4459°N, 26.41125°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306842) ja kohde Kullan kartano (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartanon maitokamari (Q55596943) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartanon vanha päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kullan kartano.

    kartano Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.44575°N, 26.41068°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306841) ja kohde Kullan kartano (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartanon vanha päärakennus (Q55595808) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kullan kartanon viljamakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kullan kartano.

    aitta Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.44571°N, 26.40901°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306839) ja kohde Kullan kartano (201217) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kullan kartanon viljamakasiini (Q55599734) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuningattarenkatu 12

    asuintalo Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.455°N, 26.22832°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305732) ja kohde (201337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuningattarenkatu 12 (Q55078408) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuninkaantie

    Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2117 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuninkaantie (Q219015) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liljendalin kirkko

    Liljendalin kirkko on kirkkorakennus Loviisassa Uudellamaalla. Se on valmistunut vuonna 1886 ja edustaa arkkitehtuuriltaan uusgotiikkaa. Alun perin kirkon suunnitteli arkkitehti A. Boman, mutta vain hieman ennen rakennustöiden aloittamista kirkon piirustuksia täydensi arkkitehti Theodor Decker. Kirkkoa suunniteltaessa vaihtoehtoina olivat joko harmaakivikirkko tai puukirkko. Kustannussyistä päädyttiin puukirkkoon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.57444°N, 26.05472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305315) ja kohde (200878) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liljendalin kirkko (Q11875892) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Decker
  • Lataa kuva
    Loviisan Esplanadi

    Loviisan Esplanadi on 1800-luvun puolenvälin kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu leveä puistokatu, jota reunustavan rakennuskannan pääosa on rakennettu kaavasuunnitelman mukaan 1860-luvulla tai 1800-luvun lopulla ja edustaa erinomiasesti aikakauden kaupunkirakentamisen ihanteita. Esplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1520 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Loviisan Esplanadi (Q30689646) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Loviisan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Loviisan Esplanadi.

    Loviisan kirkko on uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko Loviisassa. Kirkko on rakennettu Georg Theodor Chiewitzin ja Julius Basilierin suunnitelmien mukaan 1863–1865. Loviisan ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kaupungin palossa 1855.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.4564°N, 26.2228°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Loviisan kirkko (Q16448881) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Loviisan Seurahuone

    hotelli Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.45833°N, 26.22486°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306623) ja kohde (201080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Loviisan Seurahuone (Q55078424) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Loviisan alakaupunki

    Loviisan alakaupunki on yksi maamme yhtenäisimmistä 1700-luvun kaupunkialueista, jonka asemakaava, kaupunkirakenne sekä rakennuskanta ovat säilyneet hyvin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1519 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Loviisan alakaupunki (Q30509934) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Loviisan linnoitus

    Loviisan linnoitus on Augustin Ehrensvärdin johdolla Ruotsin vallan aikana vuonna 1748 Degerbyn kaupunkiin rakennettu rajalinnoitus. Bastionilinnoituksen rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken. Linnoitus siirtyi venäläisten haltuun Suomen sodan alkaessa vuonna 1808. Se menetti kuitenkin sotilaallisen merkityksensä rajan siirtyessä kauaksi länteen. Loviisan linnoitus ei koskaan ollut osallisena varsinaisissa taisteluissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.46222°N, 26.23806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1517 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Loviisan linnoitus (Q5475485) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Loviisan ortodoksinen kirkko

    ortodoksinen kirkko Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.46015°N, 26.22874°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308650) ja kohde (203334) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Loviisan ortodoksinen kirkko (Q55078416) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Malmgård

    Malmgårdin kartano on kartano entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa Uudellamaalla. Se muodostettiin vuonna 1615 yhdistämällä eräitä Ernst Creutzille lahjoitettuja maatiloja ja sai säterivapauden vuonna 1622. Kartano on ollut Creutzien kreivisuvun omistuksessa siitä lähtien. Kartano on nykyisin erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn. Kartanoalue käsittää yli 500 hehtaaria peltoalaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.54306°N, 25.92861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 117 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Malmgård (Q18660742) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Michelspiltomin rautatieseisake

    Michelspiltomin seisake on ainoa alunperin yksityisen, kapearaiteisen Loviisa-Vesijärvi (Lahti) -radan entinen rautatieasema-alue, jonka rakennuskanta pihapiireineen säilynyt rakentamisvaiheen aikaisessa asussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.61544°N, 26.03021°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303948) ja kohde (200382) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4240 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Michelspiltomin rautatieseisake (Q30560603) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orrengrund

    Orrengrund on Pernajan saaristossa Loviisasta noin 24 kilometriä eteläkaakkoon sijaitseva noin kilometrin pituinen kapea kalliosaari jolla kasvaa havumetsää. Saarella sijaitsee tunnusmajakka, luotsiasema ja loisto. Saarella on aiemmin ollut puolustusvoimien varuskunta ja siellä on edelleen rannikkopatteriston tykkejä. Saarella toimi vuodesta 1996 alkaen myös merivartioasema avoveden aikana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.27444°N, 26.43944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3974 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orrengrund (Q20256274) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pernajan kirkko ja pappila

    Keskiaikainen Pyhälle Mikaelille omistettu harmaakivikirkko on Pernajanlahden itärannalle Suuren Rantatien varteen rakentuneen ja hyvin historiallisen luonteensa säilyttäneen Pernajan kirkonkylän keskipiste. Kirkossa on valkoiseksi kalkitut seinämuurit.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1523 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pernajan kirkko ja pappila (Q30510033) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pernajan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pernajan kirkko ja pappila.

    Pernajan kirkko on keskiaikainen kirkkorakennus Loviisan Pernajassa Uudellamaalla. Harmaakivinen kirkko on pyhitetty Pyhälle Mikaelille ja pyhälle Erikille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.43944°N, 26.04306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303182) ja kohde (200891) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pernajan kirkko (Q1505342) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pernajan mestari
  • Lataa kuva
    Pernajan kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pernajan kirkko.

    kellotapuli Loviisassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.43969°N, 26.04475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304700) ja kohde Pernajan kirkko (200891) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pernajan kirkon tapuli (Q55595303) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jean Wik
  • Lataa kuva
    Sarvilahden kartano ympäristöineen

    Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 118 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sarvilahden kartano ympäristöineen (Q30505802) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suur-Sarvilahden kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sarvilahden kartano ympäristöineen.

    Suur-Sarvilahden kartano on barokkivaikutteinen kartanolinna entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa, Itä-Uudellamaalla. Amiraali Lorentz Creutz aloitti sen kolmikerroksisen päärakennuksen rakentamisen vuonna 1672, ja se valmistui vuonna 1683. Creutzin suvun jälkeen kartanon omistajuus siirtyi von Bornin suvulle. 1950-luvulla kartano siirtyi Svenska Kulturfondenin omistukseen lapsettoman pariskunnan Alix ja Ernst von Bornin testamentin myötä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.44944°N, 26.14889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suur-Sarvilahden kartano (Q10681364) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sjögårdin kartano

    Sjögårdin kartanoympäristö puistoineen ja puutarhoineen kuvastaa kartanoarkkitehtuurin ja puutarhasuunnittelun vuosisataista historiaa, jota leimaa etenkin 1900-luvun rakennusvaihe.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2213 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sjögårdin kartano (Q30509872) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Strömforsin ruukkiyhdyskunta

    Strömforsin ruukki on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 918 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Strömforsin ruukkiyhdyskunta (Q30689343) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruotsinpyhtään kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Strömforsin ruukkiyhdyskunta.

    Ruotsinpyhtään kirkko on kirkkorakennus Loviisan Ruotsinpyhtäällä Uudellamaalla. Kirkko on rakennettu vuosina 1770–1771, sen suunnitteli yliluutnantti ja ritari Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina toimi Nils Gimberg. Muodoltaan kirkko on kahdeksankulmainen ja sen nykyinen ulkoasu edustaa uusgotiikkaa. Se on Suomen vanhin keskeiskirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.5225°N, 26.47223°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305158) ja kohde (200721) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsinpyhtään kirkko (Q11891446) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Svartholman merilinnoitus

    Svartholman merilinnoitus on Loviisan edustalla sijaitseva merilinnoitus, jota rakennettiin Ruotsin laivaston tukikohdaksi sekä Venäjän vastaisen rajan turvaksi. Eversti Augustin Ehrensvärd suunnitteli sen säännölliseksi bastionilinnoitukseksi. Svartholman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748, ja se valmistui keskeisiltä osiltaan 1760-luvun aikana, mutta täysin valmiiksi se ei tullut koskaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.3794°N, 26.2989°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001910 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1518 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Svartholman merilinnoitus (Q2628683) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tervikin kartano

    Tervikin kartano sijaitsee Pernajanlahden länsirannalla Loviisassa. Kartano on edelleen ensimmäisen omistajansa, Katarina Guthrien, jälkeläisten hallussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.4584°N, 25.9476°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 120 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tervikin kartano (Q10693510) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tjusterbyn kartano

    Tjusterbyn kartano on keskiaikainen kartano Pernajanlahden länsirannalla Loviisassa itäisellä Uudellamaalla. Yhdessä Sjögårdin ja Tervikin kartanoiden kanssa se on eräs Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tjusterbyn 1860-luvulla valmistunutta päärakennusta kutsutaan myös Tjusterbyn tiililinnaksi. Tjusterby on ollut muun muassa Djäknien ja Flemingien omistuksessa. Nykyisin kartanoa hallitsee Antellin suku, joka osakeyhtiöitti sen vuonna 1913.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.43163°N, 25.98902°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 121 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tjusterbyn kartano (Q18662380) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Myrskylä

    Myrskylä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Myrskylän kartano on eversti Mathias Forbesille annettu maatila. Tilaan sisällytettiin tuolloin 13 maatilaa, mm. Greijulan ratsutila, Kuoppalan tila, Vähäpaloisten tila ja Pyylän tila. Mathias Forbes omisti tilan 1636-1641 ja Forbesin suku vuoteen 1712 saakka, kunnes majoitusmestari Forbes kuoli ja hänen leskensä Anna Forbes meni uudelleen naimisiin everstiluutnantti Lorenz Mellinin kanssa, joka omisti kartanon 1713-1744 ja hänen sukulaisensa vuoteen 1777 saakka, mistä alkaen vuoteen 1790 majuri C. Broberg kuolemaansa saakka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.67194°N, 25.87889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306767) ja kohde (201158) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myrskylän kartano (Q11883691) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myrskylän kirkonmäki

    Myrskylän maisemallisesti vaikuttava kirkonmäki on muodostunut Pernajan keskiaikaisesta emäseurakunnasta erotetun sisämaaseurakunnan kirkolliseksi keskukseksi 1600-luvulla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1521 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myrskylän kirkonmäki (Q30506139) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myrskylän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myrskylän kirkonmäki.

    Myrskylän evankelis-luterilainen kirkko on kolmas pitäjään rakennettu kirkko. Myrskylän seurakunta erotettiin Pernajan seurakunnasta kuningatar Kristiinan 26. heinäkuuta 1636 allekirjoittamalla päätöksellä. Myrskylän itsenäistyminen omaksi seurakunnakseen liittyi arkkipiispan ja Turun piispan Isak Rothoviuksen 30-vuotisen sodan kestäessä omaksumaan linjaan, jolla paikallishallintoa voitiin tehostaa perustamalla suurien seurakuntien alueelle uusia seurakuntia. Kuningatar Kristiina vahvisti 1636 myös monen muun seurakunnan itsenäistymisen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.66681°N, 25.8513°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304857) ja kohde (200420) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myrskylän kirkko (Q18662938) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Salminen

    asuintalo Myrskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.66884°N, 25.85306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306611) ja kohde (201074) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salminen (Q55026274) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salmisen pihapiiri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salminen.

    piha Myrskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.66877°N, 25.85317°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308198) ja kohde Salminen (201074) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmisen pihapiiri (Q55597361) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Mäntsälä

    Mäntsälä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Frugårdin kartano ja viljelymaisema

    Frugårdin kartano eli Alikartano ja Ylikartano muodostavat monipuolisen ja tiiviin kartanokulttuurikokonaisuuden laajalle avautuvassa peltomaisemassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 100 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Frugårdin kartano ja viljelymaisema (Q30505788) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alikartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Frugårdin kartano ja viljelymaisema.

    Alikartano eli Frugård on kartano Mäntsälässä Nummisen kylässä. Alikartanon tila perustettiin vuonna 1608. Kartano kuului Nordenskiöld-suvulle vuodesta 1709 vuoteen 1912. Vuonna 1964 Suomen valtio osti Alikartanon. Kartano toimi museona vuodesta 1983 vuoteen 2015, jolloin Museovirasto päätti sulkea sen pysyvästi. Kesällä 2018 museo avattiin uudelleen Mäntsälän kunnan toimesta. Museossa on esitelty muun muassa Nordenskiöldien tieteellisiä saavutuksia, ja osa huoneista on sisustettu 1800-luvun tyyliin. Suomen ja Pohjoismaiden kuuluisin alkemisti August Nordenskjöld (1754–1792) yritti vuosikausia valmistaa viisasten kiveä alkemistisessa uunissaan, joka on vieläkin nähtävissä Alikartanossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.5525°N, 25.27556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200066) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alikartano (Q5494617) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alikartanon aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Alikartano.

    aitta Mäntsälässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.5529°N, 25.27585°E