Vyörasia
Vyörasia [1] on pronssikaudella käytetty naisten pronssinen vyökoru. Se kiinnitettiin vyöllä lantion korkeudelle, joko etupuolelle tai selän puolelle. Vyörasiat yleistyivät keskipronssikauden alussa, ja niitä käytettiin Monteliuksen periodeilla III–IV eli noin 1300–900 eaa.[1]
Nimityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyörasia ei ole vakiintunut nimitys suomen kielessä, vaan se on suora käännös ruotsin kielen sanasta. Muissa kielissä sitä kutsutaan: tansk. hængedåse, ruots. bältedosa, saks. Gürteldose ja engl. hanging vessel.[1] Arkeologiassa se kuuluu eri esineluokkaa kuin vyökulho.[2]
Vyörasia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pronssikaudella varallisuuden lisääntyessä tuli naisilla tavaksi esitellä sitä varsin näyttävillä koruilla. Vyölevy kiinnitettiin vyötärölle alavatsan kohdalle vyöllä. Sitten vyölevyn lisäksi alaselän puolelle kiinnitettiin vyörasia, ja myöhemmin vyölevyn tilalle otettiin vyötutulus. Vyörasiasta kehitettiin tilavuudeltaan hieman suurempi vyökulho, joka saattoi pronssikauden loppupuolella olla jopa kapean selän levyinen. Varhaisempia vyökulhoja on vaikea erottaa vyörasioista, mutta myöhemmin ne kasvoivat mitoiltaan näitä selvästi suuremmiksi.[1][2][3]
Piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vyörasioita on löydetty sekä votiiviuhreina soista ja maakätköistä että naisten haudoista. Ne olivat pyöreitä ja kuperia tai tasapintaisia rasioita, joka sidottiin vyön avulla rasian alla olevista silmukoista. Tutkijat esittävät, että niitä pidettiin alaselkän puolella ja että niissä kuljetettiin mukana pieniä esineitä. Joistakin rasioista onkin löytynyt pronssinen kansi, jotka sulkivat esineet rasiaan turvaan putoamiselta. Toisissa yhteyksissä on löytynyt jäänteitä myös puisesta kannesta. Rasian pinta koristeltiin tähtikuviolla, ympyräkuvioilla, viivoilla, kaarikuvioilla ja näiden kaikkien kuvioiden yhdistelmillä.[2][4]
-
Vyörasia, jossa tallessa kansi. Käsirenkaat samasta kätköstä. Hillinge, Skärstad, Småland, Ruotsi. -
Edessä vasemmalla vyökulho ja vyötutulus, takana pienet vyörasiat. Kronshagenin kätkö Rendsburg-Eckernfördenissä, Pohjois-Saksassa. Ajoitus 900 eaa. -
Vyörasia Dörmtestä Alasaksista Pohjois-Saksasta. Saksan kansallismuseo. Ajoitus 1200–1000 eaa. -
Vyörasia, aikaista tyyppiä, RAÄ Västra Vemmerlöv 23:1, periodi IV, 1100–900 eaa. -
Vyörasia, Nöbblelöv, Simris, Skåne, periodilta III, ajoitus 1300-1100 eaa., halkaisija 7 cm ja korkeus 2 cm. -
Vyörasia pronssia, Östra Sönnarslöv, Skåne, pronssikausi periodi IV, 1100-900 eaa., halkaisija 14,2 cm ja korkeus 5,6 cm.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]