Virtuaalilähiverkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virtuaalilähiverkko (engl. Virtual LAN), eli VLAN tarkoittaa fyysisen tietoliikenneverkon jakamista loogisiin osiin.[1] Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksessä voidaan jakaa eri osastot omiin verkkoihin riippumatta siitä, miten osastot on jaoteltu rakennukseen. Virtuaalilähiverkkojen käyttöönotto vaatii tuen kytkimiltä ja reitittimiltä.

Virtuaalilähiverkkoja tukevat laitteet liittävät lähettämiinsä IP-paketteihin tunnuksia, joiden avulla vastaanottava laite tietää, mihin verkkoon vastaanotettu paketti kuuluu. Kun paketti lähetetään eteenpäin laitteelle, joka ei tue virtuaalilähiverkkoja, poistetaan siitä tunnus.

Laitteiden porttien määrityksissä käytetään termejä tagged ja untagged riippuen siitä, tukeeko vastaanottava laite virtuaalilähiverkkoja vai ei. Tagged-porttiin lähetettävään pakettiin liitetään virtuaalilähiverkkotunnus ja untagged-porttiin lähetettävästä paketista poistetaan mahdolliset tunnukset. Laitteen portti voi olla vain yhden virtuaalilähiverkon untagged-jäsen mutta useamman virtuaalilähiverkon tagged-jäsen.

Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalilähiverkkoja hyödyntävät laitteet noudattavat määrättyjä protokollia valmistajien välisen yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Virtuaalilähiverkkoprotokollista yleisin on IEEE 802.1Q. Toinen paljon käytetty standardi on Ciscon oma ISL-protokolla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. VLAN (virtual LAN) techtarget.com. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]