Lähdekoodi sivulle Viipurin linna

{{viitteetön}}
[[Tiedosto:Vyborg 06-2012 Castle 06.jpg|thumb|250x250px|Viipurin linna]]
[[Tiedosto:Viborgs slott 1840.jpg|thumb|250x250px|Viipurin linna, [[Torsten Wilhelm Forstén]]in kuvaamana vuonna 1840.]][[Tiedosto:Vyborg Castle, Viipuri 1918.webm|pienoiskuva|Viipurin linna 1918|250x250px]]

'''Viipurin linna''' ({{k-ru|Выборгский замок|Vyborgski zamok}}) sijaitsee [[Viipuri]]ssa, pienellä kalliosaarella [[Suomenvedenpohja]]n ja [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] yhdistävässä [[Linnasalmi|Linnasalmessa]]. Linna perustettiin [[Karjalaiset|karjalaisten]] linnoitetun varasto- ja kauppapaikan tilalle, joka tuhoutui ruotsalaisten hyökkäyksessä vuonna 1293 [[kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] yhteydessä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Pirjo Uino|Nimeke=Ancient Karelia|Vuosi=1997|Sivu=346|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 104}}</ref> Historiansa aikana linnan hallitsija on vaihtunut useaan otteeseen. [[Suomi]] menetti linnan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[Jatkosota|jatkosodassa]] vuonna 1944.

== Historia ==
[[Tiedosto:Viipurin linna.jpg|thumb|300px|left|Viipurin linnan asemapiirros: ''ab'' päälinna, ''c''&nbsp;esilinna. ''a''&nbsp;Pyhän Olavin torni, ''b''&nbsp;sisäpiha, jota päälinnan siipirakennukset ympäröivät, ''d''&nbsp;1606–1608 rakennettu linnan päällikön asunto, jonka lävitse käy linnan portti, ''e''&nbsp;silta, ''f''&nbsp;pengermuuri, joka rajoittaa entistä "pohjapihaa", ''g''&nbsp;ampumakäytävällä varustettu muuri, jota myöhemmin on jatkettu 1580-luvulla rakennettuun ''h''&nbsp;lisärakennukseen asti.]]
[[Tiedosto:VyborgCastle1710.jpg|thumb|Tietokoneella mallinnettu kuva venäläisten hyökkäyksen jäljiltä palavasta Viipurin linnasta vuonna 1710.]]
Ennen nykyisen linnoituksen rakentamista paikalla sijaitsi karjalaisten linnoitettu varasto- ja kauppapaikka. [[V. A. Tjulenev|V. A. Tjulenevin]] vuonna 1979 käynnistämissä kaivauksissa paljastui hiekasta tehty rintavarustus sekä nykyistä linnaa edeltäneiden puurakennusten jäänteitä, jotka olivat palaneet. Useiden paikalta löydettyjen karjalaisperäisten esineiden joukossa on myös miekka, joka on ajoitettu vuosien 1130 ja 1200 välille.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi-Pekka Taavitsainen|Nimeke=Ancient Hillforts of Finland|Julkaisija=Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 94|Vuosi=1990|Sivu=240}}</ref><ref name=":0" /> Paikalta löytyi myös paljon 1100–1200-luvun esineitä, kuten karjalainen veitsi, nuolenkärkiä, sotakirves sekä lukkoja ja avaimia. Kaivauksisa löydetyistä 2 000 esineestä noin 30 ajoittuu 1290-lukua edeltäneeseen aikaan. Vanhin löydetty esine, [[Suorakaide|suorakaiteen]] muotoinen ketjunjakaja, on 1000-luvulta. Tjulenevin tutkimusten pohjalta on päätelty, että paikalla sijainnut karjalaisten linnoitettu kauppapaikka tuhoutui ruotsalaisten hyökkäyksessä vuonna 1293<ref name=":0" />, jonka jälkeen nykyisen linnan esivaiheiden rakentaminen alkoi.

Linnassa voidaan erottaa päälinna, joka on nelikulmainen yhtenäinen rakennusryhmä saaren itäosassa, sen korkeimmalla kalliolla, sekä esilinna, jonka muodostavat rantoja seuraavat ja päälinnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset. Päälinnan sydämenä on vankka, alaosaltaan nelikulmainen, yläosaltaan kahdeksankulmainen torni, johon itäpuolelta muut rakennukset pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa ympäröiden yhtyvät.[[Tiedosto:Viipurin Linna vuonna 1885 - Vyborg Castle in 1885.jpg|pienoiskuva|Viipurin linna vuonna 1885.]]
Tornista on jäljellä ainoastaan sen harmaakivinen alaosa linnan alkuajoilta. Vuosina 1561–1564 purettiin näet tornin yläosa toisen kerroksen tasalle ja rakennettiin uudestaan pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi. Sisäpihaa ympäröi aluksi vain yksinkertainen vankka kehämuuri, jonka suojaan nykyiset siipirakennukset aikojen kuluessa on rakennettu. Myös linnasaaren ympärille oli alusta pitäen rakennettu suojavalli tai muuri, jonka turviin kaupunki muodostui, kunnes tilanahtauden vuoksi sen oli siirryttävä nykyiselle paikallensa.

Linnan myöhempiä rakennusaikoja [[keskiaika|keskiajalla]] olivat varsinkin 1440-luku, jolloin [[Kaarle Knuutinpoika]] asui siinä, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa [[Eerik Akselinpoika Tott]] varusteli linnaa.

1500-luvulla linnassa tehtiin perinpohjaisia uudistuksia. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahoinen linnake vuonna 1561. 1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, joka vieläkin nähdään linnan länsiosassa. 1500-luvun lopulla linnan rakennusmestarina toimi [[Antonius Rosetti]].

Vuosina 1606–1608 rakennettiin vieläkin jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] alkaessa, 1700-luvun alussa, rakennettiin ulkovallien kulmiin [[bastioni]]t.

Suuressa Pohjan sodassa linna joutui vuonna 1710 venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten julkisivut ja sisustus lienevät pääasiassa heidän työtään, minkä lisäksi ainakin päälinnan pohjoinen siipirakennus uusittiin. Tämän jälkeen linna rappeutui vähitellen ja vaurioitui pahoin tulipalossa 1860-luvulla, mutta uusittiin vuosina 1891–1894. Tuolloin myös torni valkaistiin. 

[[Talvisota|Talvisodan]] alkaessa linna oli puolustuslaitoksen hallussa. Se vaurioitui sodassa jonkin verran. Suomi menetti linnan talvisodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa Neuvostoliitolle 1940, mutta valtasi uudelleen [[Jatkosota|jatkosodan]] alussa 1941 joutuen vetäytymään kesällä 1944 Kannaksen suurhyökkäyksen aikana. Neuvostoliiton hajottua 1991 linnan alue kuuluu [[Venäjä]]lle.

== Linnan päälliköt ==
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Viipurin linnan päällikköinä:
* [[Peder Joninpoika|Peder Joninpoika (Bååt)]] (1321 – n. 1340)
* [[Nils Tuurenpoika (Bielke)]]<ref name="kunSuomiOliRuotsi">{{Kirjaviite | Tekijä = Herman Lindqvist | Nimeke = Kun Suomi oli Ruotsi | Sivu = 76 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2013 | Isbn = 978-951-0-40491-1}}</ref> 
* [[Kaarle Ulvinpoika]] (n. 1386–1399)
* [[Krister Niilonpoika Vaasa]] (n. 1417 – 1442)
* [[Gunilla Bese]] (1511–1513)
* [[Tönne Erikinpoika Tott]] (1513–1520)
* [[Nils Månsson Grabbe]] (1535–1545)
* [[Jaakko Henrikinpoika Hästesko]] (1559–1565)
* [[Bertil Ericinpoika Ljuster]] (1580–?)
* [[Tönne Olavinpoika Wildeman]]
* [[Matts Larsson Kruus]] (1583–?)
* [[Arvid Henrikinpoika Tavast]] (1598–1599)
* [[Arvid Tönnenpoika Wildeman]] (1602–?)

== Katso myös ==
* [[Viipurin linnalääni]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gardberg, C. J. | Nimeke=Kivestä ja puusta: Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja | Selite=Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Irma Savolainen. Valokuvat: C. J. Gardberg ym | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste = | Isbn = 951-1-17423-1}}
* Pohjolan-Pirhonen, Helge: ''Olavinlinnan historialliset vaiheet, Pyhän Olavin Kilta,'' Savonlinnan kirjapaino Oy, 1973 (s. 372–373, 502–503)

===Viitteet===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Vyborg Castle}}
* [http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/katsele.php?id=Viipurin_linna Viipurin linna 3D-mallinnuksena VirtuaaliViipurin sivuilla]
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/763286?page=14 Ilmari Raekallio : Viipurin linnan maanalaisia salaisuuksia], Seura, 02.06.1937, nro 22, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot


{{Suomen linnat}}
{{coor title dms|60|42|57|N|28|43|45|E|region:RU_type:landmark}}

[[Luokka:Viipurin rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Viipurin linnoitteet]]
[[Luokka:Viipurin keskiaika]]
[[Luokka:Venäjän linnat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Suomen linnaläänit]]
[[Luokka:Suomen linnat]]