Lähdekoodi sivulle Venäjän kieli

{{Kieli| 
| nimi   = Venäjän kieli
| oma    = русский язык (russki jazyk)
| muu    = venäjä
| alue   = [[Venäjä]] ja useat muut entiset [[Neuvostotasavalta|neuvostotasavallat]], [[Israel]]
| vir    = {{Venäjä}}<br>{{Kazakstan}}<br>{{Kirgisian lippu}} [[Kirgisia]]<br>{{Valko-Venäjä}}<br>{{Moldova}}<br><small>järjestöt:</small><br>{{IVY:n lippu}} [[Itsenäisten valtioiden yhteisö]]<br>{{YK}}<br><small>osittain tunnustetut valtiot:</small><br>{{Abhasia}}<br>{{Etelä-Ossetia}}<br><small>tunnustamattomat alueet:</small><br>{{Donetskin kansantasavalta}}<br>{{Luhanskin kansantasavalta}}<br>{{Transnistria}}<br>
| määrä  = arviolta 275&nbsp;000&nbsp;000, äidinkielenään 165&nbsp;000&nbsp;000
| sija   = 8.
| kunta  = [[indoeurooppalaiset kielet]]
| ryhmä  = [[slaavilaiset kielet]]<br>[[itäslaavilaiset kielet]]
| abc    = [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]
| huolto = [[Venäjän tiedeakatemia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ruslang.ru/| Nimeke =Russian Language Institute| Julkaisu=|Julkaisija=Russian Academy of Sciences | Viitattu = 3.3.2012}}</ref>
| iso1   = ru
| iso2   = rus
| iso3   = RUS
}}
[[Tiedosto:Russian language status and proficiency in the World.svg|thumb|Venäjän kielen levinneisyys. Tummansininen: Venäjä virallisena kielenä, vihreä: venäjän kieltä puhutaan yleisesti|259x259px]]
[[Tiedosto:Knowledge of Russian EU map.svg|thumb|Venäjän kielen osaaminen EU-maissa]]
'''Venäjän kieli''' (ру́сский язы́к, ''russki jazyk'' {{Audio-IPA|Ru-russkiy jizyk.ogg|[ˈru.skʲij jɪ.ˈzɨk]}}) kuuluu [[Itäslaavilainen kieliryhmä|itäslaavilaisiin]] kieliin, joihin kuuluvat myös [[ukrainan kieli|ukraina]], [[valkovenäjän kieli|valkovenäjä]] ja [[ruteeni]]. Venäjää puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä, joista [[Äidinkieli|äidinkielenään]] noin 165 miljoonaa. Venäjää kirjoitetaan [[Kyrillinen aakkosto|kyrillisin kirjaimin]]. Venäjän kieltä tutkiva [[Kielitiede|kielitieteen]] ala on [[rusistiikka]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rusistiikka|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2023-11-09}}</ref>.

Venäjä on [[Venäjä]]n virallinen kieli ja sillä on virallinen asema myös [[Kazakstan]]issa, [[Kirgisia]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä. Venäjää puhutaan paljon muuallakin [[Itsenäisten valtioiden yhteisö]]n maissa sekä muun muassa [[Mongolia]]ssa. Venäjä on yksi [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] kuudesta virallisesta kielestä. Venäjä oli aiemmin ''[[de facto]]'' [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] virallinen kieli. Venäjä on maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli.<ref group="Mustajoki">{{Kirjaviite|Tekijä=Mustajoki, Arto|Nimeke=Kevyt kosketus venäjän kieleen|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2012|Sivut=193–194}}</ref>

Venäjä oli vuosina 1900–1917 ([[sortovuodet|sortovuosina]]) yksi [[Suomen kielipolitiikka|Suomen virallisista kielistä]] [[Suomen suurruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan aikoina]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/place/Finland/The-struggle-for-independence|nimeke=Finland - Independence, Sovereignty, Autonomy {{!}} Britannica|julkaisu=www.britannica.com|viitattu=2024-03-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Vuonna 2021 Suomessa asui 87&nbsp;552 henkilöä eli 1,6 prosenttia väestöstä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity venäjä, joka kuuluu puhutuimpiin vieraskieliin Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html| Nimeke = Väestö kielen mukaan 31.12|Julkaisu=|Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu = 6.11.2022}}</ref> Venäjästä on myös [[Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista|lainautunut joitakin sanoja suomen kieleen]]. Esimerkiksi jokapäiväisessä käytössä voi löytyä lainasanoja, muun muassa ''kapakka'' (&lt;&nbsp;''кабак'' [kabak]), ''ikkuna'' (&lt;&nbsp;окно, [akno]) tai slangisana ''mesta'' 'paikka' (&lt;&nbsp;''место'', [mʲesta]). [[Itämurteet|Itämurteissa]] tunnetaan myös sanat ''vanna'' ja ''palttoo''. Venäjää opetetaan valinnaisena osassa Suomen kouluissa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sukol.fi/liitto/tilastot/perustietoa_kielivalinnoista|nimeke=Perustietoa kielivalinnoista|viitattu=26.4.2023}}</ref>.

== Levinneisyys ==
Venäjää puhuu äidinkielenään noin 161,7 miljoonaa ihmistä, joista Venäjällä asuu 137 miljoonaa.<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.com/language/rus Ethnologue: Russian] {{en}} Viitattu 10.12.2013.</ref> Toisena kielenä sillä on lisäksi 110 miljoonaa puhujaa.<ref name="ethnologue" /> Se on Venäjän lisäksi virallinen kieli  [[Kazakstan]]issa, [[Kirgisia]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä sekä [[Abhasia]]n, [[Etelä-Ossetia]]n ja [[Transnistria]]n [[separatismi|separatisti]]alueilla. Kielellä on alueellisen virallisen kielen asema Etelä- ja [[Itä-Ukraina|Itä-Ukrainassa]]. [[Tadžikistan]]issa venäjällä on virallisen kansojen välisen kommunikointikielen asema. [[Baltian maat|Baltian maissa]] (Latviassa 37 % ja [[Viron venäläiset|Virossa]] 30 % asukkaista) ja [[Israel]]issa (15 % asukkaista) asuu huomattavat venäjänkieliset vähemmistöt. Lisäksi sitä puhutaan yleisesti vieraana kielenä [[Azerbaidžan]]issa, [[Uzbekistan]]issa ja [[Mongolia]]ssa.{{Lähde}}

==Aakkoset==
[[Venäjän aakkoset|Nykyvenäjän aakkoset]] perustuvat suurelta osin vuoden 1708 kyrilliseen kirjaimistoon, ja niissä on 33 kirjainta:

{| cellpadding="4" style="text-align:center;"
|-
|[[А]]<br/>{{IPA|/a/}}||[[Б]]<br/>{{IPA|/b/}}||[[В]]<br/>{{IPA|/v/}}||[[Г]]<br/>{{IPA|/ɡ/}}||[[Д]]<br/>{{IPA|/d/}}||[[Е]]<br/>{{IPA|/je/}}||[[Ё]]<br/>{{IPA|/jo/}}||[[Ж]]<br/>{{IPA|/ʐ/}}||[[З]]<br/>{{IPA|/z/}}||[[И]]<br/>{{IPA|/i/}}||[[Й]]<br/>{{IPA|/j/}}
|-
|[[К]]<br/>{{IPA|/k/}}||[[Л]]<br/>{{IPA|/l/}}||[[М]]<br/>{{IPA|/m/}}||[[Н]]<br/>{{IPA|/n/}}||[[О]]<br/>{{IPA|/o/}}||[[П]]<br/>{{IPA|/p/}}||[[Р]]<br/>{{IPA|/r/}}||[[С]]<br/>{{IPA|/s/}}||[[Т]]<br/>{{IPA|/t/}}||[[У]]<br/>{{IPA|/u/}}||[[Ф]]<br/>{{IPA|/f/}}
|-
|[[Х]]<br/>{{IPA|/h/}}||[[Ц]]<br/>{{IPA|/ts/}}||[[Ч]]<br/>{{IPA|/tɕ/}}||[[Ш]]<br/>{{IPA|/ʂ/}}||[[Щ]] <br/>{{IPA|/ɕː/}}||[[Ъ]]<br/>{{IPA|/-/}}||[[Ы]]<br/> {{IPA|/ɨ/}}||[[Ь]]<br/>{{IPA|/ʲ/}}||[[Э]]<br/>{{IPA|/e/}}||[[Ю]]<br/>{{IPA|/ju/}}||[[Я]]<br/>{{IPA|/ja/}}
|}

Monet eivät käytä ''Ё''-kirjainta vaan kirjoittavat sen ''Е'':nä.{{Kenen mukaan}}

== Äännejärjestelmä ==
{{pääartikkeli|[[Venäjän äänneoppi]]}}
{{Lähteetön}}
Venäjän kielessä on 42 [[foneemi]]a: 37 [[Konsonantti|konsonanttia]] ja viisi tai kuusi [[Vokaali|vokaalia]] ({{IPA|/a/}}, {{IPA|/e/}}, {{IPA|/i/}}, {{IPA|/o/}} ja {{IPA|/u/}}; {{IPA|/ɨ/}} voidaan laskea omaksi foneemikseen tai {{IPA|/i/}}:n [[allofoni]]ksi). Konsonanttifoneemien suuri määrä johtuu siitä, että monilla konsonanteilla on erilliseksi foneemiksi laskettava [[Liudennus|liudentunut]] vastineensa. Liudentuminen tarkoittaa kielen nousemista kitalakea kohti ''j''-mäiseen asentoon, jolloin konsonantti ääntyy ikään kuin heleämpänä kuin liudentumaton parinsa. Lisäksi äänteiden {{IPA|/t/}} ja {{IPA|/d/}} liudentuneet vastineet ovat selvästi [[Affrikaatta|affrikoituneet]], jolloin ne kuuluvat {{IPA|[tsʲ]}} ja {{IPA|[dzʲ]}}. Liudentuneet konsonantit on taulukossa kuvattu korotetulla ''j'':llä.

{{clear}}
{| border="1" cellspacing="0" cellpadding="2" style="text-align:center;"
|+ Venäjän konsonantit ja puolivokaali
|-----
! |
! bilabiaalit
! labiodentaalit
! dentaalit/alveolaarit
! palatoalveolaarit
! palataalit
! velaarit
|-----
! soinnittomat klusiilit
| p, pʲ || || t, tʲ ||
|| 
| k, kʲ
|-----
! soinnilliset klusiilit
| b, bʲ || || d, dʲ ||
|| 
| g, gʲ
|-----
! affrikaatat
|
||  || ts || tɕ || || 
|-----
! soinnittomat frikatiivit
|
|| f, fʲ || s, sʲ || ʂ, ɕː || || x, xʲ
|-----
! soinnilliset frikatiivit
|
|| v, vʲ || z, zʲ || ʐ, ʑ: || || 
|-----
! nasaalit
| m, mʲ || || n, nʲ ||
|| 
|
|-----
! lateraalit
|
||  || ɫ, lʲ ||
|| 
|
|-----
! tremulantit
|
||  || r, rʲ ||
|| 
|
|-----
! puolivokaalit
|
||  || ||  || j ||
|}

[[Tavu|Tavun]] alussa vokaalit ''Е'', ''Ё'', ''И'', ''Ю'' ja ''Я'' äännetään {{IPA|/j/}}-alkuisina (esim. ''Е'' äännetään {{IPA|[je]}}, ''Ё'' {{IPA|[jo]}} ja ''Я'' yleensä {{IPA|[ji]}}, painollisena {{IPA|[ja]}}). Konsonantin jälkeen ne eivät äänny {{IPA|/j/}}-alkuisina vaan ilmaisevat, että konsonantti on liudentunut. Sanan lopussa konsonantti liudennetaan kirjoittamalla sen jälkeen pehmeä merkki ''Ь''.

Pehmeän merkin ja kovan merkin ''Ъ'' tarkoituksena on lisäksi toimia tavuerottimena ilmaisemassa, että seuraava ''Е'', ''Ё'', ''И'', ''Ю'' tai ''Я'' ääntyy poikkeuksellisesti {{IPA|/j/}}-alkuisena. Esimerkiksi nimi ''Татьяна'' koostuu tavuista ''Тать-я-на'' {{IPA|[tʌtʲˈja.nʌ]}}; ilman pehmeää merkkiä tavutus olisi ''*Та-тя-на'', missä ''тя'' äännettäisiin liudentuneena, ja ääntämys olisi {{IPA|[tʌ.tʲa.nʌ]}}. Kova merkki estää lisäksi edeltävän konsonantin liudentumisen: vrt. esim. ''сесть'' {{IPA|[ˈsʲesʲtʲ]}} ja ''съесть'' {{IPA|[ˈsjesʲtʲ]}}. Kova merkki on suhteellisen harvinainen nykyvenäjässä. Sen laajemmasta käytöstä luovuttiin 1900-luvun alussa, koska se ei useimmissa tapauksissa antanut mitään uutta tietoa lukijalle.

Venäjässä on leksikaalinen [[Paino (kielitiede)|sanapaino]], joka joskus muuttuu jopa saman sanan taivutusmuotojen välillä. Jos sanassa on vain yksi vokaali, tämä vokaali on painollinen. Jos sanassa on useampia vokaaleja, niistä aina yksi on painollinen. Sitä, mikä vokaali on painollinen, ei merkitä mitenkään, paitsi oppi- ja sanakirjoissa, minkä seurauksena useampivokaalisten sanojen ääntämystä ei useimmiten voi päätellä pelkän kirjoitetun muodon perusteella.

Kuten englannissa, venäjässä on paljon painottomien vokaalien redusoitumista. Venäjässä tähän on olemassa suhteellisen pätevät säännöt. Painottomien tavujen vokaalit eivät ainoastaan sentralisoidu, vaan kirjaimet ''O'', ''Е'' ja ''Я'' muuttuvat äänteeltään toisiksi kardinaalivokaaleiksi. Painollinen ''o'' ääntyy suomen kielen tavoin pyöreänä, kun taas painoton ''o'' ei ole pyöreä vaan ''a''-mainen vokaali {{IPA|[ʌ]}}, kuten sanassa ''молоко'' {{IPA|[mʌ.ɫʌˈko]}}. Samoin ''Е'' ja ''Я'' muuttuvat painottomina ''И''-äänteeksi (joka vastaa käytännössä suomen ''i''-kirjainta). ''E'' ei kuitenkaan usein muutu sanan lopussa ollessaan. Eri murteissa reduktio tapahtuu hieman eri tavalla. Translitteroinnissa reduktiota ei oteta huomioon, joten sanojen translitteroitu muoto ei vastaa venäläisten käyttämää ääntämisasua. Esimerkiksi sanassa ''Tolstoi'' ensimmäinen ''o'' äännetään ''a'':na, koska paino on jälkimmäisellä ''o'':lla.

== Translitterointi ==
{{pääartikkeli|[[Venäjän translitterointi]]}}
{{Lähteetön}}
Venäjää kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla, joten haluttaessa ilmaista venäläisiä nimiä [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisin kirjaimin]], nimet on [[Siirtokirjoitus|translitteroitava]]. Järjestelmiä on useita. Niin sanotussa tieteellisessä translitteraatiossa (standardi ISO 9:1995) kirjaimilla on yksikäsitteinen vastaavuus. Suomessa yleensä käytetyssä kaavassa (Virittäjä, 1977 ja SFS 4900) merkitään kirjaimia kansainvälisen standardin mukaisesti, mutta suomalaiseen kirjoitustapaan sopivin merkein.

Translitterointi ei täsmällisesti vastaa lausuntatapaa. Kirjain Ы vastaa äännettä [ɨ], joka ei ole suomen [y], vaikka se sitä muistuttaakin. Kirjaimen ääntäminen on lähempänä suomen i:tä kuin y:tä. Hölliä vokaaleja on yksi: Э eli niin sanottu lyhyt E on avonainen [ɛ]. Й eli niin sanottu lyhyt I on konsonantti [j].

{| border="0" color="#ffffff"
|----- bgcolor="#ffffcc" align="center" class="unicode"
|+ Translitteraatio 
| width="2%" height="0" | А
| width="2%" height="0" | Б
| width="2%" height="0" | В || width="2%" height="0" | Г
| width="2%" height="0" | Д
| width="2%" height="0" | Е || width="2%" height="0" | Ё
| width="2%" height="0" | Ж
| width="2%" height="0" | З || width="2%" height="0" |
И
| width="2%" height="0" | Й || width="2%" height="0" | К
| width="2%" height="0" | Л
| width="2%" height="0" | М || width="2%" height="0" | Н
| width="2%" height="0" | О
| width="2%" height="0" | П || width="2%" height="0" | Р
| width="2%" height="0" | С
| width="2%" height="0" | Т || width="2%" height="0" | У
| width="2%" height="0" | Ф
| width="2%" height="0" | Х || width="2%" height="0" | Ц
| width="2%" height="0" | Ч
| width="2%" height="0" | Ш || width="2%" height="0" |
Щ
| width="2%" height="0" | Ъ || width="2%" height="0" | Ы
| width="2%" height="0" | Ь
| width="2%" height="0" | Э || width="2%" height="0" | Ю
| width="2%" height="0" | Я
|----- bgcolor="#ffffcc" align="center" class="unicode"
| width="2%" height="35" | а || width="2%" height="0" | б
| width="2%" height="0" | в
| width="2%" height="0" | г || width="2%" height="0" | д
| width="2%" height="0" | е
| width="2%" height="0" | ё || width="2%" height="0" | ж
| width="2%" height="0" | з || width="2%" height="0" |
и
| width="2%" height="0" | й || width="2%" height="0" | к
| width="2%" height="0" | л
| width="2%" height="0" | м || width="2%" height="0" | н
| width="2%" height="0" | о
| width="2%" height="0" | п || width="2%" height="0" | р
| width="2%" height="0" | с
| width="2%" height="0" | т || width="2%" height="0" | у
| width="2%" height="0" | ф
| width="2%" height="0" | х || width="2%" height="0" | ц
| width="2%" height="0" | ч
| width="2%" height="0" | ш || width="2%" height="0" |
щ
| width="2%" height="0" | ъ || width="2%" height="0" | ы
| width="2%" height="0" | ь
| width="2%" height="0" | э || width="2%" height="0" | ю
| width="2%" height="0" | я
|----- bgcolor="#ffffff" align="center" class="unicode"
| width="2%" height="35" | a || width="2%" height="0" | b
| width="2%" height="0" | v
| width="2%" height="0" | g || width="2%" height="0" | d
| width="2%" height="0" |
e
| width="2%" height="0" | ë || width="2%" height="0" | ž
| width="2%" height="0" | z || width="2%" height="0" |
i
| width="2%" height="0" | j || width="2%" height="0" | k
| width="2%" height="0" | l
| width="2%" height="0" | m || width="2%" height="0" | n
| width="2%" height="0" | o
| width="2%" height="0" | p || width="2%" height="0" | r
| width="2%" height="0" | s
| width="2%" height="0" | t || width="2%" height="0" | u
| width="2%" height="0" | f
| width="2%" height="0" | h || width="2%" height="0" |
c
| width="2%" height="0" | č || width="2%" height="0" | š
| width="2%" height="0" | ŝ (vanhentunut&nbsp;šč)
| width="2%" height="0" | ″ || width="2%" height="0" | y
| width="2%" height="0" | ′ || width="2%" height="0" |
è
| width="2%" height="0" | û (ju) || width="2%" height="0" | â (ja)
|----- bgcolor="#f5f5f5" align="center" class="unicode"
| width="2%" height="35" | a || width="2%" | b
| width="2%" | v  
| width="2%" | g    || width="2%" | d
| width="2%" | e (je)   
| width="2%" | jo (o)   || width="2%" | ž
| width="2%" | z  
| width="2%" | i    || width="2%" | i (j)  
| width="2%" | k   
| width="2%" | l   || width="2%" | m 
| width="2%" | n  
| width="2%" | o    || width="2%" | p
| width="2%" | r   
| width="2%" | s   || width="2%" | t
| width="2%" | u  
| width="2%" | f    || width="2%" | h
| width="2%" | ts   
| width="2%" | tš   || width="2%" | š
| width="2%" | štš  
| width="2%" |     || width="2%" | y
| width="2%" |    
| width="2%" | e   || width="2%" | ju
| width="2%" | ja
|}

Venäjän sävelkulku eli [[intonaatio]] on suomen vastaavaa monipuolisempi, eli [[sävel|sävelkorkeus]] nousee ja laskee puhuttaessa. Intonaatio voi erottaa [[Propositio|väitelauseen]] kysymyslauseesta, kuten seuraavassa esimerkissä: ''Ты позвонил папе.'' (''Ty pozvonil pape.'') 'Sinä soitit isälle.', vrt. ''Ты позвонил папе?'' (''Ty pozvonil pape?'') 'Soititko sinä isälle?'.

== Kielioppi ==
{{Lähteetön}}
=== Substantiivit ===

Venäjässä on yksikössä kolme [[Suku (kielioppi)|sukua]]: maskuliini, feminiini ja neutri. [[Substantiivi|Substantiivien]] suku on yleensä nähtävissä sanan päätteestä lukuun ottamatta lähinnä pehmeään merkkiin loppuvia sanoja. Tyypillisesti konsonanttiin päättyvät sanat ovat maskuliineja, ''-а''- ja ''-я''-päätteiset feminiinejä sekä ''-о''-, ''-е''- ja ''-ё''-päätteiset neutreja. Kuitenkin esimerkiksi ''-а''- ja ''-я''-päätteiset miespuolista henkilöä tarkoittavat substantiivit ovat maskuliineja. Pehmeään merkkiin (''ь'') päättyvät sanat voivat olla joko maskuliineja tai feminiinejä. Maskuliinisten pehmeään merkkiin päättyvien substantiivien genetiivi on ''я''-loppuinen, esimerkiksi медведь, genetiivissä медведя. Feminiinisten pehmeään merkkiin päättyvien substantiivien genetiivi taas on ''и''-loppuinen, esimerkiksi ''любовь'', genetiivissä ''любви''. Kaikki substantiivit, joiden perusmuoto päättyy johonkin kirjaimista tai kirjainyhdistelmistä ''-знь'', ''-сть'', ''-сь'', ''-вь'', ''-бь'', ''-пь'', ''-шь'', ''-жь'', ''-чь'' tai ''-щь'', ovat feminiinejä (poikkeuksia: ''голубь'' ’kyyhkynen’ ja ''гость'' ’vieras’ ovat maskuliineja).

Substantiivit taipuvat yksikössä ja monikossa kuudessa sijassa:
# [[nominatiivi]]
# [[genetiivi]]
# [[datiivi]]
# [[akkusatiivi]]
# [[instrumentaali]]
# [[prepositionaali]]

Prepositionaalia käytetään vain [[Prepositio|prepositioiden]] kanssa. Prepositiot ''о'' ja ''при'' järjestyvät aina prepositionaalilla. Prepositiot ''в'' ja ''на'' järjestyvät prepositionaalilla silloin, kun ne ilmaisevat paikallaan oloa: esimerkiksi ''в Москве'' ’Moskovassa’, ''на столе'' ’pöydällä’. Kun samojen prepositioiden kanssa käytetään akkusatiivia, ne puolestaan ilmaisevat suuntaa: esimerkiksi ''в Москву'' ’Moskovaan’, ''на стол'' ’pöydälle’.

Suvuista huolimatta venäjän kielessä ei käytetä lainkaan artikkelisanoja. Adjektiivit ja monet pronominit taipuvat tai määräytyvät kuitenkin pääsanan suvun mukaan, esimerkiksi ''Та красивая девочка'', ''ta krasivaja devotška'', 'tuo kaunis tyttö' ja ''Той красивой девочке'', ''toi krasivoj devotške'', 'tuolle kauniille tytölle'.

Pääosin nykyvenäjästä kadonnut [[vokatiivi]] on säilynyt fraasinomaisesti uskonnollisessa kielenkäytössä: ''Бог'', ''bog'', 'jumala' ja ''Боже!'', ''Bože!'', 'Jumala!'.

=== Adjektiivit ===

[[Adjektiivi|Adjektiivit]] taipuvat pääsanansa sukua, lukua ja sijaa noudatellen. [[Kieliopillinen luku|Monikossa]] sukuja ei erotella. Useimmilla venäjän adjektiiveilla on normaalin niin sanotun pitkän muodon lisäksi myös niin sanottu lyhyt muoto (''великий'' / ''велик'', 'suuri, mahtava'). Sitä voidaan käyttää vain predikatiivina, eikä se taivu sijoissa mutta suvussa ja luvussa kylläkin. Lyhyillä muodoilla on joissakin tapauksissa kieliopillinen tai tyylillinen lisämerkitys. Lyhyellä muodolla voidaan esimerkiksi ilmaista ominaisuuden väliaikaisuutta.

=== Verbit ===
Venäjän verbitaivutus on säännöllistä: lähes kaikki [[Verbi|verbit]] kuuluvat jompaankumpaan kahdesta taivutusluokasta, epäsäännöllisiä verbejä on laskentatavasta riippuen seitsemän tai kahdeksan.

Verbeillä on kolme tapaluokkaa:
# [[indikatiivi]]
# [[konditionaali]]
# [[imperatiivi]]

Indikatiivissa erotetaan kolme aikamuotoa:
# [[futuuri]]
# [[preesens]]
# [[preteriti]]

Preesensissä ja preteritissä voidaan verbeistä muodostaa tietyin rajoituksin sekä aktiivin ja passiivin partisiipit. Partisiipit taipuvat adjektiivien tavoin pääsanansa mukaan suvussa, luvussa ja sijoissa. Venäjän kielessä on olemassa myös gerundeja: imperfektiivisen ja perfektiivisen aspektin gerundit (käytetään myös hieman harhaanjohtavia nimityksiä gerundin preesens ja preteriti).

Venäjän verbeille ominainen piirre on kahden aspektimuodon olemassaolo. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa ja imperfektiivinen aspekti päättymätöntä tai toistuvaa toimintaa. Useimmilla verbeillä on sekä perfektiivinen että imperfektiivinen aspektipari. Aspektiparit voidaan muodostaa joko etuliitteellä (''звонить/позвонить'', ''zvonit/pozvonit'', 'soittaa puhelimella'), taivutusvartalon muutoksella (''употреблять/употребить'', ''upotrebit/upotrbljat'', 'käyttää') tai ne voivat olla täysin erivartaloisia (''класть/положить'', ''klast/položit'', 'laittaa, asettaa'). Venäjän kielessä on olemassa myös yksiaspektisia (verbistä olemassa vain yksi aspektimuoto; imperfektia tantum eli vain imperfektiivinen aspekti tai perfektia tantum eli vain perfektiivinen aspekti) ja kaksiaspektisia (samaa verbimuotoa voidaan käyttää molempien aspektien merkityksessä) verbejä.

Aspektien lisäksi venäjän verbeille on luonteenomaista runsaahko etuliitteiden käyttö. Liitteitä on parisenkymmentä, ja niillä voidaan osoittaa esimerkiksi liikkeen suuntaa (sisään, ulos, pois, luo, jne.). Yhdellä etuliitteellä voi olla useita eri merkityksiä eri kantaverbien yhteydessä. Etuliitteitä esiintyy niin konkreettisissa kuin abstrakteissakin verbeissä.

Perfektiivisillä verbeillä ei ole preesensiä, ainoastaan preteriti ja futuuri. Futuureja kielessä on kaksi, yksinkertainen ja monimutkainen. Yksinkertainen on verbin perfektiivisen aspektin futuuri, eli indikatiivimuoto I. Monimutkainen futuuri muodostetaan sanan ''быть'', ''byt'', 'olla' avulla. Preesensissä ei käytetä yleensä lainkaan olla-verbiä, esimerkiksi "minä olen opiskelija" sanotaan venäjäksi ''я студент'' (''ja student'') (mies), ''я студентка'' (''ja studentka'') (nainen).

Erityisen ryhmän muodostavat liikeverbit, jotka nimensä mukaisesti kuvaavat liikkumista. Liikeverbeillä ei ole aspektiparia, vaan niiden verbiparit kuvaavat yhteen tai moneen suuntaan kulkevaa liikettä, esimerkiksi ''идти'', ''idti'', 'kävellä yhteen suuntaan' ja ''ходить'', ''hodit'', 'kulkea kävellen, kuljeskella'. Saadessaan etuliitteen liikeverbeillä tulee aspekti.

== Kielinäyte ==
{{kielinäyte-YK|Все люди рождаются свободными и равными в своем достоинстве и правах. Они наделены разумом и совестью и должны поступать в отношении друг друга в духе братства.<br/>(Vse ljudi roždajutsja svobodnymi i ravnymi v svojem dostoinstve i pravah. Oni nadeleny razumom i sovestju i dolžny postupat v otnošenii drug druga v duhe bratstva.)|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=rus}}

== Historia ==
[[Tiedosto:Statue of Pushkin (Opekushin) 09.JPG|thumb|upright|[[Aleksandr Puškin]]in patsas.]]
800-luvulla apostolit [[Kyrillos ja Methodios]] kehittivät slaaveille kirjakielen erityisesti [[Kristinusko Venäjällä|kristinuskon]] levittämiseksi, [[kirkkoslaavi]]n Kreikan [[Thessaloniki (alueyksikkö)|Thessalonikin alueen]] eteläslaavilaismurteen pohjalta. Kirkkoslaavia kirjoitettiin aluksi [[Glagoliittinen kirjaimisto|glagoliittisella kirjaimistolla]], myöhemmin kyrillisellä.<ref name= Saurio/> Kyrillisen kirjaimiston kehitti luultavasti 900-luvulla Kyrilloksen oppilas [[Kliment Ohridski]].<ref group="Mustajoki">{{Kirjaviite|Tekijä=Mustajoki, Arto|Nimeke=Kevyt kosketus venäjän kieleen|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2012|Sivu=15}}</ref> [[Kiovan Rus]]issa kirkkoslaavia alettiin käyttää vuoden 998 tienoilla, kun ruhtinas [[Vladimir I]] teki [[Kristinusko|kristinuskosta]] maan virallisen uskonnon. Kirkkoslaavin kautta kieleen ilmaantui kreikkalaisia lainasanoja, ja myös kirkkoslaavin itsensä leksikaalinen vaikutus oli suuri. Venäjässä monet kirkkoslaavista lainatut sanat ovat säilyttäneet myös venäläisen vastineensa, ja sanapareilla on joko eri merkitys tai niitä käytetään eri stylistissa konteksteissa. Kansankieli alkoi vähitellen vaikuttaa Venäjän kirkkoslaaviin, joka sai yhä paikallisempia piirteitä. Esimerkiksi lakiteksteissä itäslaavilaiset piirteet olivat vallitsevina. Itäslaavilaiset kielet alkoivat erkaantua toisistaan 1300-luvulle tultaessa osittain [[Mongolivaltakunta|mongolivallan]] aiheuttaman poliittisen hajanaisuuden takia. Mongolien ylivallan aikana sekakieliset tekstit jatkoivat yleistymistään, mutta 1300-luvun lopulla kirkkoslaavi alkoi uudestaan{{selvennä}} eteläslaavilaista vaikutusta ja erkani kansankielestä.<ref name= Saurio>Saurio, Päivi: Poimintoja venäjän kielen historiasta (HY:n slavistiikan ja baltologian laitoksen opetusmoniste), Helsinki 2003</ref>

[[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan suuriruhtinaskunnan]] vahvistuessa 1400-luvulta alkaen sen kaupunkilaisväestön puhekielestä alkoi muotoutua kirjakielen perustaksi ja siitä tuli esimerkiksi valtionhallinnon kieli. Virallinen kieli alkoi kuitenkin vähitellen erkaantua tavallisen kansan venäjästä. Kirkkoslaavin käyttö väheni sen jäädessä enemmänkin kirkon ja osittain sivistyneistön kieleksi, jota alettiin jo pitää venäjästä erillisenä kielenä. Kirkkoslaavinkielisiä tekstejä esimerkiksi käännettiin jo venäjäksi. Länsimaiden vaikutuksesta Venäjällä pyrittiin luomaan kirkkoslaavinkielistä kirjallisuutta, mutta kieltä pidettiin tähän tarkoitukseen liian keinotekoisena, eikä venäjäksi löytynyt kirjallista traditiota, jonka päälle rakentaa. Poikkeuksena [[Vanhauskoisuus|vanhauskoisten]] johtaja esipappi [[Avvakum]] tosin kirjoitti omaelämäkertansa osittain kansankielellä, mutta kirkkopoliittisista syistä hänen tuotantonsa jäi vaille huomiota.<ref name= Saurio/>

Nykyvenäjän kirjakieli alkoi muotoutua 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1708 [[Pietari Suuri]] otti maassa käyttöön yksinkertaisemman oikeinkirjoituksen ja samalla aakkosista poistettiin kaksi kirjainta. Lisäksi 1700-luvulla tiedemies [[Mihail Lomonosov]] kirjoitti venäjän kieliopin ja lisäksi muutakin tieteellistä kirjallisuutta venäjäksi ja loi näin perustan sille kirjakielelle, jota 1800-luvulla alettiin käyttää. Toinen merkittävästi kielen kehitykseen vaikuttanut kirjailija oli [[Aleksandr Puškin]], joka teoksissaan edelleen kavensi kirja- ja puhekielen välistä kuilua. 1700-luvulta alkaen kieleen alkoi virrata yhä enemmän lainasanoja Länsi-Euroopan kielistä, kirjailija [[Nikolai Karamzin]] ansiosta erityisesti ranskasta. Seuraava suuri muutos kirjakielessä tapahtui vuonna 1918, kun [[Venäjän oikeinkirjoitus ennen 1918|oikeinkirjoitusta muutettiin]] toistaiseksi viimeisen kerran.<ref name= Saurio/>

== Neuvostoliiton aikana ==
Venäjän kielen asema [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] kieliperheen vanhimpana veljenä vahvistui 1930-luvulla. [[Venäjän keisarikunta|Venäjän imperiumin]] alueella käytettiin satoja kieliä ja murteita. [[Lokakuun vallankumous|Vallankumouksen jälkeen vuonna 1917]] Neuvostoliiton eri kansojen kieliä tuettiin muun muassa luomalla ja vahvistamalla niiden kirjakieltä: käytössä oli niin kyrillinen, [[Latinalaiset aakkoset|latinalainen]] kuin [[Arabialainen kirjaimisto|arabialainenkin kirjaimisto]]. Vuoden 1937 jälkeen siirryttiin pääasiassa kyrilliseen kirjaimistoon. Samalla venäjän kielen asema muun muassa kouluopetuksessa vahvistui. Venäjän kielen asemaa perusteltiin sillä, että se oli kansojen perheen yhteinen viestinnän kieli. Koko Neuvostoliiton olemassaolon ajan venäjän kieli oli korkeimman opetuksen ja sivistyksen kieli. Venäjän kielen jatkuvasta vahvistumisesta kertoo muun muassa se, että 1960-luvulla lähes kaikki kouluopetus oli jo venäjänkielistä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ekonen, Kirsti. Toim. Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna|Nimeke=Venäläisen kirjallisuuden historia|Vuosi=2015, 2. painos|Luku=Luku 7. Stalinin varjossa 1930-1960. Neuvostokirjallisuus syntyy. Kirjallisuusinstituutio ja sosialistinen realismi. Venäjän kielen johtoasema|Sivu=486|Julkaisija=Gaudeamus|Isbn=9789524953450}}</ref>

== Katso myös ==
*[[Kyrillinen näppäimistö]]
*[[Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista]]
*[[Trasjanka]] (venäjän ja valkovenäjän kielten välimuoto)
*[[Suržyk]] (venäjän ja ukrainan kielten välimuoto)
*[[Ohje:Slaavilaisten kielten translitterointi|Wikipedian ohje translitteroinnista]]

== Lähteet ==
<references group="Mustajoki"/>
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haapaniemi, Mira & Moijanen, Maisa & Muradjan, Kirsi | Nimeke=Tak ili kak? Venäläistä tapakulttuuria suomalaisille | Selite=3. uusittu ja täydennetty p. | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalais-venäläinen kauppakamariyhdistys | Vuosi=2005 | ISBN= 952-99189-0-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kahla, Martti & Mikkonen, Pirjo (toim.)| Nimeke=Venäläisten henkilönnimien opas: Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä | Selite=3. laajennettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2005 | ISBN= 952-5446-13-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mikkonen, Pirjo ym. (toim.) | Nimeke=Venäjän federaation paikannimiä: Oikeinkirjoitus- ja painotusopas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2006 | ISBN= 952-5446-18-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustajoki, Arto | Nimeke=Kevyt kosketus venäjän kieleen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2012 | ISBN= 978-952-495-256-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nikunlassi, Ahti | Nimeke=Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finn Lectura | Vuosi=2002 | ISBN= 951-792-115-2}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikikieli|code=ru|kieli=Venäjänkielinen}}
{{Wikikirjasto-rivi|Venäjän kieli}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{Commonscat-rivi|Russian language}}
* [https://suomivenajaseura.fi Suomi-Venäjä-Seura]
* [http://blogs.helsinki.fi/venajaavoiymmartaa/suomen-ja-venajan-kielen-eroista-ja-yhtalaisyyksista/ Ahti Nikunlassi Suomen ja venäjän kielen eroista ja yhtäläisyyksistä]
* [http://www02.oph.fi/etalukio/venaja/ Opetushallituksen etälukion venäjän kurssit] {{Wayback|1=http://www02.oph.fi/etalukio/venaja/ |päiväys=20150919072326 }}
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/venaja Yle Oppiminen/Kielet: Venäjä]

{{slaavilaiset kielet}}
[[Luokka:Venäjän kieli|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]