Lähdekoodi sivulle Venäjän hallitsijat

{{Poliittinen virka
 | Nimi = Venäjän hallitsija
 | Alkuperäinen_nimi = 
 | Tunnus = Lesser CoA of the empire of Russia.svg
 | Tunnuksen koko = 100px
 | Tunnuksen testi = 
 | Kuva = Император Николай II.jpg
 | Kuvakoko = 200px
 | Kuvateksti = Nikolai II Venäjän viimeinen hallitsija
 | Nykyinen =
 | Lähtien =  
 | Puhuttelu = 
 | Virka-asunto = [[Talvipalatsi]], [[Moskovan Kreml]]
 | Nimittäjä = perinnöllinen
 | Kauden pituus =
 | Perustettu = 862
 | Ensimmäinen = [[Rurik]]
 | Viimeinen = [[Nikolai II]]
 | Lakkautettu = 15. maaliskuuta 1917
 | Kotisivut = 
}}
{{Lähteetön|pitkät tarinat ja taulukot ilman yhtään lähdettä, totta vai tarua?}}
'''Venäjän valtion''' juuret juontuvat [[viikinkiaika|viikinkiajalla]] syntyneestä [[Kiovan Venäjä|Kiovan valtakunnasta]], joka nousi mahtavimmaksi [[varjagit|varjagien]] hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella. Varjagien niin kutsuttu [[Rurikin dynastia]] hallitsi Venäjää yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1598 asti. Tätä seuranneena 15 vuoden sekasortoisena aikakautena nähtiin vielä yksi varjagihallitsija, [[Vasili IV]] (1606–1610). Vuonna 1613 valtakunnankokous valitsi Venäjän tsaariksi [[Romanov (hallitsijasuku)|Romanov-sukuisen]] [[Mikael Romanov|Mikaelin]]. Romanovit hallitsivat Venäjää aina vuoden 1917 alkupuolelle. Samana vuonna valtaan nousi kommunistinen puolue ja vanha yhteiskuntajärjestys murtui, jonka jälkeen maan johtajia ei enää kutsuta hallitsijoiksi.
[[Kuva:Prizvanievaryagov.jpg|300px|thumb|Rurik ja hänen veljensä saapuvat [[Laatokankaupunki]]in. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]] mukaan Rurik on Oleg Viisaan isä.]]

==Venäjän hallitsijan arvonimi ==
Keskiajalla venäläisten hallitsijoita kutsuttiin ruhtinaiksi ja suuriruhtinaiksi. 1400-luvulla tuli käyttöön [[tsaari]]n arvonimi. Tsaari johtuu sanana latinan termistä [[caesar]]. [[Venäjä]]n hallitsijalle arvonimi otettiin [[Bysantti|Bysantista]] sen jälkeen kun Venäjä julistautui "kolmanneksi Roomaksi" ja [[Itä-Rooma]]n perinteen jatkajaksi. Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun taas saksalainen kielialue käytti suomen kielen "[[keisari]]"-termiin johtanutta "Kaiser"-muunnosta, ja muissa Euroopan kielissä latinan kantasanasta "[[imperator]]" johdettua sanaa.

[[Pietari Suuri|Pietari I:n]] laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä julistettiin suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi "(Vserossijski Imperator)". Venäjän hallitsijoista onkin tästä eteenpäin syytä puhua Venäjän [[Venäjän keisari|keisarina]]. Arvonimi "tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat muun muassa Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa. Venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari, ja "keisari"- ja "tsaari"-termin välillä ei Venäjällä ole käytännössä eroa.

Suomessa Venäjän keisari hallitsi Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan perustuslaillisten rajoitteiden puitteissa, minkä vuoksi hänestä käytettiin Suomessa keisarin ohella myös nimitystä Suomen suuriruhtinas korostamaan Suomen autonomiaa sekä eroa Venäjän yleisen lain ja Suomen suuriruhtinaskunnan autonomian välillä. 
[[Kuva:Vasnetsov Ioann 4.jpg|250px|right|thumb|''Iivana Julma'' [[Viktor Vasnetsov]]in maalauksessa. Iivana Julmaan on suhtauduttu Venäjällä myös myönteisesti vahvana johtajana.]]

==Hallitsijan asema==
Venäjän hallitsija oli itsevaltias. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hallitsijan alamaisilla ei ollut säädettyä oikeutta vallankäyttöön. Samalla puuttui lain turva esivallan mielivaltaa vastaan.<ref>Luntinen Pertti, Keisari-Venäjän aatehistoria, GAUDEAMUS, Ky Mäntän kirjapaino Mänttä 1981, s. 8.</ref> Syy tähän löytyy pitkäaikaisesta historiallisesta kehityksestä ja muotoutuneesta kulttuurista.

Novgorodin, Kiovan ja myös Moskovan suurruhtinaat ja ruhtinaat pitivät suuren osan tärkeästä turkiskaupasta ja myös muusta kaupankäynnistä hallitsijan kontrollissa. Näin Venäjälle ei muodostunut Euroopan tapaan kauppaa käyvää voimakasta vaurastuvaa porvaristoa, joka vaatisi itselleen oikeuksia. Myöskään ylimykset eivät muodostaneet yhtenäistä säätyä, joka olisi tuonut vastapainon itsevaltiaalle, vaan pitkään jokainen palveli omaa ruhtinasta.<ref>Luntinen, s. 8.</ref>

Mongolien ja tataarien esimerkki vaikutti myös venäjän hallitsijan asemaan. Kaani oli despootti, toisinaan oikukas, ihmisten hengen ja omaisuuden yläpuolella. [[Kultainen orda| Kultaisen ordan]] keskitetty hallinto oli samalla erittäin tehokas ja toimi luonnollisena esimerkkinä Moskovan ruhtinaille. Myös Turkin sulttaanin hillittömällä terrorilla saavutetut voitot vahvistivat kuvaa armottoman kurin kulttuurin menestyksestä. Kun Novgorod poikkesi tästä eurooppalaisen kaupunkivapauden suuntaan se hävitettiin kiduttamalla, polttamalla ja raiskaamalla.<ref>Luntinen, s. 9.</ref>

Kun Iivana III nai [[Konstantinopoli]]sta prinsessa Sofia Palaigoksen ja Konstantinopoli kukistui, kutsuttiin Venäjällä Moskovaa toiseksi Konstantinopoliksi. [[Iivana Julma|Iivana IV]] ”Julma” otti näin itselleen tsaarin (Caesarin) arvonimen korostaakseen tätä yhteyttä ja sitä, että hän oli suoraan Jumalalle vastuussa.<ref>Luntinen, s. 10</ref> Hän sai tästä syyn pitäytyä myös Bysantin mallin mukaisena hengellisenä johtajana. Samalla toisen Bysantin, kolmannen Rooman tsaari oli ainoana kristittynä (ortodoksina) hallitsijana velvoitettu maailmanherruuteen ja imperialismiin.<ref>Luntinen, s. 10.</ref> Huomattakoon, että maailmalla hallitsijan jo tuolloin tunnettu lisänimi ”Julma” on Venäjällä ”Ankara” (ven. Groznyi).<ref>Venäjän historia, Kirkinen Heikki (toim.), Kolmas painos, Helsinki Otava, 2004, s. 95.</ref> Venäjällä Iivanan lisänimestä puuttuu hirmuhallintoon liitetty negatiivinen sävy, ja nimeä ”Ankara” on toisinaan ymmärretty isällisen ankaraksi. Myöhemmin erityisesti Neuvostoliiton johtaja [[Josif Stalin]] tunnetaan ihailustaan Iivanaa kohtaan. Stalin haki Iivanan toimista perusteita omalle terrorilleen.<ref>Radzinski, Edvard, ''Stalin'', WSOY 2003, 6. p., s. 576, 595–596.</ref>

Pietari I Suuri eurooppalaisti monella tavalla takapajuista Venäjää. Hän uudisti hallintoa ja armeijaa ja ryhtyi rakennuttamaan uutta pääkaupunkia Pietaria. Myös uudet aatteet kuten [[valistunut itsevaltius]] saapuivat vähitellen Venäjälle. Ne elivät rinnakkain vanhan mallin kanssa riippuen hallitsijan tahdosta. Katariina II ja Aleksanteri II ovat tunnettuja vapaamielisestä uudistushengestä. Esimerkiksi maaorjuus lakkautettiin vasta Aleksanterin aikana vuonna 1861. Hänen edeltäjänsä Nikolai I ja seuraajansa Aleksanteri III olivat taas tunnettuja kurin kannattajia ja Venäjä tunnettu heidän aikanaan ankarasta poliisivaltiosta.{{Lähde}}

==Luettelo hallitsijoista==
=== Muinaiset Kiovan ruhtinaat ===
{|class="wikitable"
|-
! Ruhtinas
! vallassa
|-
|'''[[Kyi]]'''  
|tuntematon
|-
|'''[[Bož]]'''
|noin [[350]]–[[376]]
|}

=== Novgorodin ruhtinaat ===
====Rurik-suku====
{{Pääartikkeli|[[Rurikin dynastia]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Ruhtinas
! vallassa
|-
| [[Tiedosto:1000 Rurik.JPG|100px]] 
|'''[[Rurik]]'''  
|[[862]]–[[879]]
|- 
| [[Tiedosto:1899. Russian konung Oleg by Vasnetsov-2.jpg|100px]] 
|'''  [[Oleg Viisas]] '''
|[[879]]–[[882]]
|}

=== Kiovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat ===
====Kyi-suku====
* [[Askold ja Dir]] ([[842]]–[[842]]){{selvennä|vuosiluvut ja niiden lähde. Onkohan vuosiluvussa virhe, joka toistuu muuallakin? Pitäisikö olla 862-882??}}

====Rurik-suku====
{{Pääartikkeli|[[Rurikin dynastia]]}}


* [[Oleg Viisas]] ([[882]]–[[912]])
* [[Igor (Kiova)|Igor]] ([[912]]–[[945]])
 
* [[Olga (Kiova)|Olga]] ([[945]]–[[962]])

* [[Svjatoslav I]] ([[962]]–[[972]])
* [[Jaropolk]] ([[972]]–[[980]])
* [[Vladimir Suuri|Vladimir I]] ([[980]]–[[1015]])
* [[Svjatopolk I]] ([[1015]]–[[1019]])
* [[Jaroslav I Viisas]] ([[1019]]–[[1054]])
* [[Izjaslav I]] ([[1054]]–[[1073]], [[1076]]–[[1078]])
* [[Svjatoslav II]] ([[1073]]–[[1076]])
* [[Vsevolod I]] ([[1078]]–[[1093]])
* [[Svjatopolk II]] ([[1093]]–[[1113]])
* [[Vladimir Monomah]] ([[1113]]–[[1125]])
* [[Mstislav I Suuri]] ([[1125]]–[[1132]])
* [[Jaropolk II]] ([[1132]]–[[1139]])
* [[Vjatšeslav I]] ([[1139]], [[1151]]–[[1154]])
* [[Vsevolod II]] ([[1139]]–[[1146]])
* [[Igor II]] ([[1146]])
* [[Izjaslav II]] ([[1146]]–[[1154]])
* [[Juri Dolgoruki|Yrjö I]] ([[1149]]–[[1151]], [[1155]]–[[1157]])
* [[Rostislav I]] ([[1154]]–[[1167]])
* [[Izjaslav III]] ([[1155]]–[[1162]])
* [[Mstislav II]] ([[1167]]–[[1169]])
* [[Gleb I]] ([[1169]], [[1170]]–[[1171]])
* [[Vladimir II Mstislavitš]] ([[1171]])
* [[Mikael I (Kiova)|Mikael I]] ([[1171]])
* [[Roman I]] ([[1171]]–[[1173]], [[1175]]–[[1177]])
* [[Vsevolod III]] ([[1173]])
* [[Rurik Rostislavitš|Rurik]] ([[1173]], [[1180]]–[[1182]], [[1194]]–[[1202]], [[1203]]–[[1205]], [[1206]], [[1207]]–[[1210]])
* [[Jaroslav II (Kiova)|Jaroslav II]], ([[1174]]–[[1175]], [[1180]])
* [[Svjatoslav III (Kiova)|Svjatoslav III]] ([[1173]], [[1176]]–[[1180]], [[1181]]–[[1194]])
* [[Ingvar I]] ([[1202]], [[1214]])
* [[Roman II]] ([[1203]]-[[1205]])
* [[Rostislav II]] ([[1204]]–[[1206]])
* [[Vsevolod IV]] ([[1206]]–[[1212]])
* [[Mstislav III]] ([[1214]]–[[1223]])
* [[Vladimir III]] ([[1223]]–[[1235]])
* [[Izjaslav IV]] ([[1235]]–[[1236]])
* [[Jaroslav III]] ([[1236]]–[[1238]], [[1246]])
* [[Mikael II (Kiova)|Mikael II]] ([[1238]]–[[1239]], [[1241]]–[[1246]])
* [[Rostislav Mstislavitš|Rostislav III]] ([[1239]])
* [[Daniel I]] ([[1239]]–[[1240]])

=== Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat ===
====Rurik-suku====
 
{{Pääartikkeli|[[Rurikin dynastia]]}}
* [[Andrei I]] ([[1168]]&ndash;[[1175]])
* [[Mikael I (Venäjä)|Mikael I]] ([[1175]]&ndash;[[1176]])
* [[Vsevolod III]] ([[1176]]&ndash;[[1212]])
* [[Juri II]] ([[1212]]&ndash;[[1216]] ja [[1218]]&ndash;[[1238]])
* [[Konstantin I (Venäjä)|Konstantin I]] ([[1216]]&ndash;[[1218]])
* [[Jaroslav II]] ([[1238]]&ndash;[[1246]])
* [[Svjatoslav III]] ([[1246]]&ndash;[[1249]])
* [[Andrei II]] ([[1249]]&ndash;[[1252]])
* [[Aleksanteri Nevski]] ([[1252]]&ndash;[[1263]])
* [[Jaroslav III]] ([[1263]]&ndash;[[1271]])
* [[Vasili Jaroslavitš]] ([[1272]]&ndash;[[1277]])
* [[Dmitri Aleksandrovitš]] ([[1277]]&ndash;[[1294]])
* [[Andrei III]] ([[1294]]&ndash;[[1304]])
* [[Mihail Jaroslavitš]] ([[1304]]&ndash;[[1318]])

=== Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat ===
====Rurik-suku====
{{Pääartikkeli|[[Rurikin dynastia]]}}
* [[Daniel (Venäjä)|Daniel]] ([[1283]]&ndash;[[1303]])
* [[Juri (Venäjä)|Juri]] ([[1303]]&ndash;[[1325]])
* [[Iivana I]] ([[1325]]&ndash;[[1341]])
* [[Semjon]] ([[1341]]&ndash;[[1353]])
* [[Iivana II]] ([[1353]]&ndash;[[1359]])
* [[Dimitri (Venäjä)|Dimitri]] ([[1359]]&ndash;[[1389]])
* [[Vasili I]] ([[1389]]&ndash;[[1425]])
* [[Vasili II]] ([[1425]]&ndash;[[1462]])
* [[Iivana III]] (Iivana Suuri) ([[1462]]&ndash;[[1505]]) &ndash; ensimmäinen koko Venäjän hallitsija &ndash; nai Bysantin viimeisen keisarin veljentyttären [[Sofia Palaiologos|Sofia Palaiologoksen]]
* [[Vasili III]] ([[1505]]&ndash;[[1533]])
* [[Iivana Julma|Iivana IV]] "Julma" ([[1533]]&ndash;[[1547]])

=== Venäjän tsaarit ===
 
====Rurik-suku====
* [[Iivana Julma|Iivana IV]] "Julma" ([[1547]]&ndash;[[1584]]) 
* [[Fjodor I]] ([[1584]]&ndash;[[1598]])

====Sekasorron aika====
{{Pääartikkeli|[[Sekasorron aika]]}}
====Godunov-suku====

* [[Boris Godunov]] ([[1598]]–[[1605]])
* [[Fjodor II]] ([[1605]])

====Rurik-suku====
{{Pääartikkeli|[[Rurikin dynastia]]}}
* [[Vale-Dmitri I]] ([[1605]]–[[1606]])
====Šuiski-suku====
* [[Vasili Šuiski|Vasili IV]] ([[1606]]–[[1610]])
====Rurik-suku====
{{Pääartikkeli|[[Rurikin dynastia]]}}
* [[Vale-Dmitri II ]]([[1607]]–[[1610]])
* [[Vale-Dmitri III]] ([[1611]]–[[1612]])

====[[interregnum]], useita vallantavoittelijoita [[1610]]-[[1613]]====

====Vaasa-suku====
{{Pääartikkeli|[[Vaasa (suku)]]}}
 
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
| [[Tiedosto:Rubens_Władysław_Vasa_(detail).jpg|100px]] 
|'''[[Ladislaus IV Puolalainen]]'''  
|6.9.1610 – 4.11.1612 <small>(syrjäytetty)</small> / 14. kesäkuuta 1634 <small>(erosi)</small> 
| [[9. kesäkuuta]] [[1595]]<br> [[Krakova]] [[Puola]]
|Cecilia Renata<br>Marie Louise Gonzaga
| {{Kuolinaika ja ikä|9|6|1595|20|5|1648}}<br>[[Merkinė]], [[Liettua]]
|}

====Romanov-suku====
{{Pääartikkeli|[[Romanov (hallitsijasuku)]]}}

{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
| [[Tiedosto:Tsar Mikhail I -cropped.JPG|100px]] 
|'''[[Mikael Romanov|Mikael I]]'''  
|26.7.1613 – 14.7.1645
| 12.7.1596<br> Moskova
|Maria Dolgorukova 1624<br>Jevdokija Strešneva 5.2.1626
| {{Kuolinaika ja ikä|12|7|1596|14|7|1645}}<br>[[Moskova]]
|- 
| [[Tiedosto:Alexis_I_of_Russia_(Hermitage).jpg|100px]] 
|'''  [[Aleksei I]] '''
|14.7.1645–29.1.1676
| 9.5.1629<br> Moskova
|  Maria Miloslavskaja 17.2.1648<br>[[Natalja Naryškina]] 1.2.1671
|{{Kuolinaika ja ikä|9|5|1629|1|4|1676}}  <br>Moskova
|- 
| [[Tiedosto:Tsar Fydor III -cropped.JPG|100px]] 
|'''[[Fjodor III]]''' 
|29.5.1676–7.5.1682
| 9.6.1661<br> Moskova
| Agafia Gruševskaja 28.7.1680<br>Marfa Apraksina 24.2.1682
|{{Kuolinaika ja ikä|9|5|1661|7|5|1682}}<br>Moskova
|-
| [[Kuva:Peter der-Grosse 1838.jpg|100px]] 
|'''[[Pietari I Suuri]]'''
|7.5.1682–2.11.1721
| 9.6.1672<br>[[Moskova]]  
| Jevdokija Fjodorovna Lopuhina 1689<br>[[Katariina I (Venäjä)|Marta Helena Skowrońska]] 1707
|{{Kuolinaika ja ikä|9|6|1672|8|2|1725}} <br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|-
| [[Tiedosto:IvanV.jpg|100px]] 
|'''[[Iivana V]]''' 
|2.6.1682–8.2.1696
|6.9.1666<br> [[Moskova]]
| Praskovja Fjodorovna Saltykova 1684
|{{Kuolinaika ja ikä|6|9|1666|8|2|1696}} <br>[[Moskova]]
|}

=== Venäjän keisarit === 
====Romanov-suku====
{{Pääartikkeli|[[Romanov (hallitsijasuku)]]}}
Kaikki hallitsijat vuoteen 1917 saakka on katsottu kuuluviksi Romanovien dynastiaan, vaikka teknisesti [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]] ja kaikki keisarit [[Paavali I|Paavali I:stä]] alkaen olivat [[Holstein-Gottorp (suku)|Holstein-Gottorpin]] sukua, kun taas [[Katariina I]], [[Iivana VI]] ja [[Katariina II]] kuuluivat kokonaan muihin sukuihin.

{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
| [[Kuva:Peter der-Grosse 1838.jpg|100px]] 
|'''[[Pietari I Suuri]]'''  
|[[2. marraskuuta]] [[1721]] – [[8. helmikuuta]], [[1725]]
| [[9. kesäkuuta]] [[1672]]<br> [[Moskova]]
| Jevdokija Fjodorovna Lopuhina 1689<br>[[Katariina I (Venäjä)|Marta Helena Skowrońska]] [[1707]]
| {{Kuolinaika ja ikä|9|6|1672|8|2|1725}}<br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|}

====Skowroński -suku====
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-

| [[Kuva:Empress Catherine I -c.1724 -2.jpg|100px]] 
|''' [[Katariina I (Venäjä)|Katariina I]]'''
|[[8. helmikuuta]] [[1725]] – [[17. toukokuuta]] [[1727]]
| [[15. huhtikuuta]] [[1684]]<br>[[Tartumaa]]<br> [[Liivinmaa]]<br>[[Ruotsi]]
| [[Pietari I Suuri|Pietari I Suuri]] 1707 
|{{Kuolinaika ja ikä|15|4|1684|17|4|1727}} <br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|}

====Romanov-suku====
{{Pääartikkeli|[[Romanov (hallitsijasuku)]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
| [[Tiedosto:Peter II in armour by anonymous (18 c., Kremlin museum).jpg|100px]] 
|''' [[Pietari II (Venäjä)|Pietari II]] ''' 
|[[18. toukokuuta]] [[1727]] – [[30. tammikuuta]] [[1730]]
| [[23. lokakuuta]] [[1715]]<br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
| naimaton
|{{Kuolinaika ja ikä|23|10|1715|30|1|1730}}<br>[[Moskova]]
|}

====Mecklenburg-Schwerin-suku====
{{Pääartikkeli|[[Mecklenburg (suku)]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
 
| [[Kuva:Louis Caravaque, Portrait of Empress Anna Ioannovna (1730).jpg|100px]] 
|'''[[Anna (Venäjä)|Anna]]'''
|[[13. helmikuuta]] [[1730]] – [[28. lokakuuta]] [[1740]] 
| [[7. helmikuuta]] [[1693]]<br>[[Moskova]] 
| [[Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta|Kuurinmaan herttua]] Friedrich Wilhelm Kettler [[marraskuu]]ssa [[1710]] 
|{{Kuolinaika ja ikä|7|2|1698|28|10|1740}} <br>[[Moskova]]
|}

====Brunswick-Bevern-suku====
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-

| [[Tiedosto:Ivan VI.jpg|100px]] 
|'''[[Iivana VI]]''' 
|[[28. lokakuuta]] [[1740]] – [[6. joulukuuta]], [[1741]]
| [[23. elokuuta]] [[1740]]<br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
| naimaton
|{{Kuolinaika ja ikä|23|8|1740|16|7|1764}}<br>[[Pähkinälinna]] (murhattiin)
|}


====Romanov-suku====
{{Pääartikkeli|[[Romanov (hallitsijasuku)]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
| [[Kuva:Carle Vanloo, Portrait de l’impératrice Élisabeth Petrovna (1760).jpg|100px]] 
|'''[[Elisabet (Venäjä)|Elisabet]]''' 
|[[6. joulukuuta]] [[1741]] – [[5. tammikuuta]] [[1762]]
| [[29. joulukuuta]] [[1709]]<br>[[Kolomenskoje]]  
|  Aleksei Razumovski 1742 
| {{Kuolinaika ja ikä|29|12|1709|5|1|1762}}<br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|}


====Holstein-Gottorp-Romanov-suku====
{{Pääartikkeli|[[Romanov (hallitsijasuku)]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
|-
| [[Kuva:Coronation portrait of Peter III of Russia -1761.JPG|100px]] 
|'''[[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]]''' 
|[[5. tammikuuta]] [[1762]] – [[9. heinäkuuta]] [[1762]]
| [[21. helmikuuta]] [[1728]]<br>[[Kiel]]<br> [[Schleswig-Holstein]]   
| [[Katariina  II|prinsessa Sophie Friederike Auguste von Anhalt-Zerbst]]<br> 16. elokuuta 1745 
|  {{Kuolinaika ja ikä|21|2|1728|17|7|1762}} (murhattu)<br>[[Ropsunhovi]]
|}

====Askania-suku ====
{{Pääartikkeli|[[Askania (suku)]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
  
|-
| [[Kuva:Catherine_II_by_J.B.Lampi_(1780s,_Kunsthistorisches_Museum).jpg|100px]]
|'''[[Katariina Suuri|Katariina II]]'''<br>(Katariina Suuri)
|[[9. heinäkuuta]] [[1762]] – [[6. marraskuuta]] 1796 
| [[2. toukokuuta]] [[1729]]<br>  [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunna]]ssa<br> [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] 
| [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]] [[16. elokuuta]] [[1745]] 
|{{Kuolinaika ja ikä|2|5|1729|6|11|1796}}  <br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|}

====Holstein-Gottorp-Romanov-suku====
{{Pääartikkeli|[[Romanov (hallitsijasuku)]]}}
{|class="wikitable"
|-
! colspan=2| Monarkki
! vallassa
! syntynyt
! avioliitto
! kuollut
  
|-
| [[Kuva:Paul i russia.jpg|100px]]
|'''[[Paavali I]]''' 
|[[17. marraskuuta]] [[1796]] – [[23. maaliskuuta]] [[1801]]
| [[1. lokakuuta]] [[1754]]<br> [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|prinsessa Wilhelmina Luisa von Hessen-Darmstadt, Natalia Aleksejevna<br>29. syyskuuta 1773<br>prinsessa Sofia Dorotea Augusta Luise von Württemberg, [[Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)|Maria Fjodorovna]]<br>26. syyskuuta 1776 
|{{Kuolinaika ja ikä|1|10|1754|23|3|1801}} (murhattu)<br>[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|-
| [[Kuva:Alexander I by S.Shchukin (1809, Tver).png|100px]] 
|'''[[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]'''  
|[[24. maaliskuuta]] [[1801]] – [[1. joulukuuta]] [[1825]]
| [[23. joulukuuta]] [[1777]] <br> [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|  prinsessa Louise Marie Auguste von Baden, [[Elisabet Aleksejevna]] [[28. syyskuuta]] [[1793]]
| {{Kuolinaika ja ikä|23|12|1777|1|12|1825}} <br>[[Taganrog]]
|- 
| [[Tiedosto:Botman - Emperor Nicholas I.jpg|100px]] 
|'''[[Nikolai I]]''' 
|[[26. joulukuuta]] [[1825]] – [[2. maaliskuuta]] [[1855]]
| [[6. heinäkuuta]] [[1796]]<br>[[Hatsina]] 
| Preussin prinsessa Friederike Luise Charlotte Wilhelmine, [[Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)|Aleksandra Fjodorovna]]<br>[[13. heinäkuuta]] [[1817]] 
| {{Kuolinaika ja ikä|6|7|1796|21|3|1855}} <br> [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|-
| [[Tiedosto:Alexander II 1870 by Sergei Lvovich Levitsky.jpg|100px]] 
|'''[[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] '''  
|[[2. maaliskuuta]] [[1855]] – [[13. maaliskuuta]] [[1881]]
| [[29. huhtikuuta]] [[1818]]<br>[[Moskova]] 
| prinsessa Marie Maximilianne Wilhelmine Auguste Sophie von Hessen-Darmstadt, [[Maria Aleksandrovna]]<br>[[16. huhtikuuta]] [[1841]] 
| {{Kuolinaika ja ikä|29|4|1818|13|3|1881}} (murhattu)<br> [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|-
| [[Kuva:Kramskoy Alexander III.jpg|100px]]  
|'''[[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] ''' 
|[[13. maaliskuuta]] [[1881]] – [[1. marraskuuta]] [[1894]]  
|[[10. maaliskuuta]] [[1845]]<br> [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
| Tanskan prinsessa Dagmar Marie Sophie Frederikke, [[Maria Fjodorovna]]<br>[[9. marraskuuta]] [[1866]] 
| {{Kuolinaika ja ikä|10|3|1845|1|11|1894}} <br>[[Jalta]], [[Krim]] 
|-
| [[Tiedosto:Nicolas II photographie couleur.jpg|100px]] 
|'''[[Nikolai II]] ''' 
|[[1. marraskuuta]] [[1894]] – [[15. maaliskuuta]] [[1917]]
| [[6. toukokuuta]] [[1868]]<br>[[Tsarskoje Selo]]
| prinsessa Alix Viktoria Helene Luise Beatrix von Hessen-Darmstadt, [[Aleksandra Fjodorovna (Alix)|Aleksandra Fjodorovna]]<br>[[26. marraskuuta]] [[1894]] 
|{{Kuolinaika ja ikä|6|5|1868|17|7|1918}}(murhattu)<br>[[Jekaterinburg]], [[Neuvosto-Venäjä]]
|}

== Katso myös ==
* [[Neuvostoliiton johtaja]]
* [[Venäjän presidentti]]
* [[Venäjän vaakuna]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

{{Venäjän hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
{{Venäjän historia}}

[[Luokka:Luettelot hallitsijoista|Venäjä]]
[[Luokka:Venäjän hallitsijat| 1]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[be:Імператары расійскія]]