Veikselinkynnäs

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gdanskinlahti, Veikselinkynnäs ja Veikselinhaffi

Veikselinkynnäs (saks. Frische Nehrung, puol. Mierzeja Wiślana, ven. Балтийская коса) on 70 kilometrin pituinen ja leveimmillään 1,8 kilometriä leveä niemimaa, joka erottaa Veikselinhaffin Gdanskinlahdesta ja siten avoimesta Itämerestä. Sen katkaisee poliittisesti Puolan ja Venäjän valtioiden raja.[1] Puolassa niemimaa on osa Pommerin voivodikuntaa, Venäjän puolella se kuuluu Kaliningradin alueeseen. Venäjän läntisin piste sijaitsee Veikselinkynnäällä.

1300-luvulle saakka Veikselinkynnäällä oli navigoitavia salmia, jotka antoivat Saksalaisen ritarikunnan hallitsemalle Elbingin kaupungille pääsyn Itämerelle. Tämän salmiyhteyden luonnollinen sulkeutuminen 1300-luvulla heikensi Elbingin asemaa kauppakaupunkina, mikä puolestaan vahvisti niin ikään Saksalaisen ritarikunnan hallussa olleen Danzigin asemaa. Vuonna 1497 kynnään poikki kaivettiin 550 metriä pitkä ja 360 metriä leveä Pillaunsalmi (saks. Pillauer Tief), nyk. Baltijskinsalmi. Salmi turvattiin vuonna 1626 Pillaun linnoituksella (saks. Festung Pillau). Vuonna 1890 rakennettiin vielä lisäksi Königsbergin merikanava.lähde?

Vuonna 2016 Puola päätti rakentaa uuden kanavan kannaksen poikki omalle alueelleen. Suunnitelman mukaan kanava valmistuisi vuonna 2022.[2]

Saksan kielessä Veikselinkynnäästä on käytetty myös nimitystä Danziger Nehrung. Historiallinen preussinkielinen nimitys on aismares.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vistula Spit Stay Poland. Viitattu 1.4.2018.
  2. Gov't approves construction of canal across Vistula Spit radio Poland. 2016. Viitattu 1.4.2018.