Käyttäjä:Jereta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Malline:Pp-pc1 Malline:Infobox person

Terttu Elisabet Talonen

Terttu Elisabet Talonen (os. Vilhola) syntynyt 15.6.1941 Helsingissä ja kuollut 2.12.2013 Kirkkonummella oli suomalainen näyttelijä, dramaturgi, teatteriohjaaja, tuottaja ja kääntäjä. Terttu Talonen oli Suomen teatterikorkeakoulun ensimmäiseltä vuosikurssilta valmistunut Yleisradion radio - ja TV teatterin merkittävimpiä taustavaikuttajia Suomessa koko mittavan uransa ajan.

Terttu Vilhola valmistui Suomen teatterikoulun korkeakouluosastolta 1965. Helsingin Yliopistossa hän suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineinaan suomenkieli, kirjallisuus ja englantilainen filologia (HuK). Vuonna 1979 hän suoritti Suomen teatterikoulun pitkän täydennyskurssin.Hän oli naimisissa dipl.ins. Jarmo Talosen kanssa vuodesta 1967 ja heillä on kaksi lasta. Jere/1969 ja Sirte/1972

Ennen vakinaista työtään Yleisradiossa Terttu Talonen toimi mm. ohjaaja Jack Witikan assistenttina ja pari lukukautta Kansanteatteri - Työväenteatterin pääjohtajan ja ohjaajan Sakari Puurusen dramaturgina. Yleisradion teatteriosaston päällikkö Pekka Lounela palkkasi Tertun suoraan teatterin lavalta 1965. Terttu toimi Yle / Radioteatterissa ohjaaja-dramaturgina ja kääntäjänä 1965-74, yleisradion päädramaturgina ja tuottajana 1974-79 Marja Rankkalan jälkeen ja lopuksi radioteatterin toimituspäällikkönä79-82 Mirjam Polkusen jälkeen.Terttu loi ja kehitti radioteatterissa työskennellessään äitinsä sokeuden kannustamana radioon Sokeain kuunnelmaraadin , joka vuosittain jakaa tunnustuksen parhaasta kuunnelmasta. Tertun aloitteesta ja toimesta toteutettiin kuunnelmissa ensimmäiset stereoäänityskokeilut. Terttu Talonen sai ”Kritiikin Kannukset” dramaturgina ja tuottajana työryhmässä kuunnelmasarjasta ”Eurooppalainen Odysseia” 1979.

Kesken kauden 1982 Terttu siirtyi Tv1:n johtajan Aarne Wessbergin kutsumana TV1 / Televisioteatteriin toimituspäälliköksi vastuualueinaan henkilöstöhallinto, talous ja kansainväliset yhteydet 1982-1985. Marraskuussa 1985, jolloin tv-teatterin tuotanto kokonaisuudessaan fuusioitiin televisiotoimitukseen, Tertustatuli televisioteatterin vastuunalainen toimituspäällikkö (teatteripäällikkö) kesäkuuhun 1991. Terttu Talosesta tuli tällöin Radiovastuulain (219/1971, 2§) alainen vastaava ohjelmatoimittaja. Tämän jälkeen hän toimi TV1/ Taideohjelmien linjan draaman ja draaman nettisivujen vastaavana tuottajana vuoteen 2001 saakka. Terttu Talosen aikana Televisioteatterin viikoittaisten esitysten yhteenlaskettu katselijamäärä nousi vuositasolla 22,3 miljoonaan katselijaan (vuonna 1989). 1980-luvun lopulla televisioteatterin ohjelmiston painopiste oli kotimaisissa näytelmissä ja tv-elokuvissa. Tuotantoa televisioteatterilla oli noin 50 esitystä vuodessa. Onnistuneimpia tuotantoja edusti Tertun kaudella alkanut nuorten ohjaajien elokuvasikermä Kunnon kino sekä vuonna1987 näyttelijä Liisa-Maija Laaksosen televisioteatterille kirjoittama tv-elokuva Lumikit, joka voitti Monte Carlossa draamasarjan I palkinnon (Kultainen Nymfi)

Televisioteatteri kasvoi niin, että alettiin esittää TV 1/ Televisioteatterin lakkauttamista. Sama kohtalo, jonka uhan alaisena oli myös Ylen Radion Sinfoniaorkesteri. Yleisradion hallintoneuvosto päätti toiminnan huomattavasta supistamisesta ja organisaation muuttamisesta yhdistämällä teatteri, musiikki ja viihde. Kärkihankkeeksi valittiin virikkeellinen viihde. Samalla päätettiin perustaa TV1:n Taideohjelmien päällikön virka ja julistaa paikka avoimeksi. Televisio 1:n johtaja Aarno Kaila valitsi kesällä 1991 toisella nimityskierroksella Yleisradion Taideohjelmien päälliköksi viihde-elokuviin ja sketseihin erikoistuneen Ere Kokkosen (1991-93). TV1 / Taideohjelmat koostui kolmesta linjasta: Draama / Terttu Talonen, Musiikki / Aarno Cronvall ja Viihde / Erkki Pohjanheimo.

Organisaatiomuutoksen jälkeen 1.6.1991 Tertusta tuli Taideohjelmien päällikön varamies ja TV1/Taideohjelmien draamaohjelmien vastuunalainen tuottaja. Hänen aloitteestaan syntyivät 1993 mm. koko illan kestäneet Helsingin Taiteidenyön ja Turun Taiteidenyön kuudella kameralla eri pisteistä kuvatut suorat tapahtumataltioinnit (street-movie) sekä teatteritaltioinnit Filosofit Willensaunassa. Tertun aloitteestaan TV1 Draama julisti katselijoille avoimen käsikirjoituskilpailun ”Sukupolveni unta” 1996, jonka tuloksena TV 1 tuotti vastauksena saamistaan 4000 tarinasta kolme televisiofilmiä. TV1:n Teatteriosaston nettisivustojen perustaminen ja kehitystyön aloittaminen yhdessä tyttärensä Sirte Talosen kanssa kuuluivat Tertun saavutuksiin. Näin päästiin uutta mediaa käyttäen lähemmäksi yleisöä.

Kansainväliset vastuutehtävät ja kiinnostuksen kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terttu oli kansainvälisten fiktiojuryjen jäsen, mm. Prix Italia Juryssä 1981 ja1989, Golden Chest ja OIRT:n (Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision) kansainvälisessä TV-raadissa 1984, pohjoismaisessa kuunnelma raadissa 1987, Skandinavian edustajana EBU:n (Europan Broadcasting Union) Geneve Prize-juryssä 1989 ja 1990. Nämä tehtävät lankesivat hänelle koska hän puhui seitsemää kieltä. Terttu Talonen toimi Ylen teatterialan edustajana pohjoismaisessa yhteistyössä ja Viron TV-toiminnan (ETV) kehittäjänä. Tertulle uskotut vastuunalaiset tehtävät ja uudet tehtäväalueet johtuivat hänen laajasta kirjallisuuden ja teatterialan asiantuntemuksestaan, monipuolisista kansainvälisistä suhteista ja laajasta kielitaidosta ja opiskelustaan Yhdysvalloissa.

Terttu oli koko ikänsä ollut kiinnostunut naisten ja lasten elämän parantamiseksi tehtävästä työstä. Kiinnostus alkoi vuonna1962 kesällä hänen työskennellessä Suomen Matkatoimistossa, jolloin hän oli järjestämässä tiloja ja kuljetuksia Helsingissä pidettävälle Soroptimistien maailmankonferenssille. Vuonna 1994 televisioon perustettiin uusi ajankohtainen naisyleisölle tarkoitettu ”Aikanainen”-ohjelmasarja, jonka kärkeen asettui Terttu Talonen. Naisten maailmankongressia esittelevä jakso toteutettiin Kiinan muurilla, joka huipentui Pekingissä 1995 pidettyyn Naisten maailmankongressin 20-vuotisjuhlaan. Täällä Terttu tutustui ystävänsä Islannin kansallisteatterin johtajan ja presidentin Vigdis Finnbogadottir’in välityksellä mm Yhdysvaltain presidentin vaimoon Hillary Clintoniin.

Terttu ehti toimia myös monissa opetustehtävissä: Suomalaisen yhteiskoulun teatteritaiteen opettajana, dramaturgian opettajana Suomen Teatterikorkeakoulussa ja Yleisradion Ammattiopistossa. Hän oli Suomen Teatteriopettajien liiton perustajajäsen ja sihteeri 1968-70 sekä hallituksen jäsen 1968-72, Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton ja ITI:n ( International Theatre Institute) hallituksen jäsen 1971-72. Terttu oli myös Näyttelijöiden Vanhuudenturvasäätiön perustajajäsen.

Lapsena Terttu näytteli ”Lumikin” osan Helsingin Kaupunginteatteri - Työväenteatterin lapsiteatterissa ja lauloi Konservatorion lavalla oopperalaulaja Karl Fagerin parina. Tertun lauluharrastus oli alkanut lapsena karjalaisten juhlatilaisuuksissa, joissa hän lauloi karjalan ja livvin kielisiä lauluja. Salmista kotoisin oleva Terttu Vilhola sai opettajakseen Käkisalmilaisen musiikkipedagogin ja oopperalaulajan Tuure Aran.

Yhdysvaloissa Indianassa opiskellessaan hänellä oli lauluohjelmistollaan yli 30 esiintymistä USA:n keskilännessä. Myöhemmin hän esitti ranskalaisia chansoneita ja solmi levytyssopimuksen Pariisissa Philips levy-yhtiön kanssa 1964. Hän perusti Terttu Sunin kanssa ”Tertut” nimisen lauluduon, jonka säestäjänä ja sovittajana oli Paul ”Nacke” Johansson. Opiskeluvuosinaan Terttu esiintyi mm Ylioppilasteatterissa, jolloin hän esiintyi ”Lapualaisoopperassa” ”Hurjan Hiljan” (Hilja Riipinen) roolissa saaden siitä toisen valkoisten puolen päänäyttelijän Vesa-Matti Loirin kanssa presidentti Kekkosen erikoiskukat.

Tertun muista harrastuksista merkittävimmät olivat merenkulkuun liittyvät asiat, jotka kiinnostivat häntä niin paljon, että hän suoritti rannikkolaivurin tutkinnon. Olihan hänen esivanhempansa Laatokan kippareita. Toinen harrastus oli sukututkimus, joka juonsi juurensa toiseen sukuharaan eli Schubinien sukuun. Terttu oli sydänjuuriaan myöden kiintynyt ikonitaiteeseen ja maalasi itsekin. Hän oli selvittänyt Ateneumin pääsykokeet positiivisesti, mutta Kai Frankin suostutteluista huolimatta valinnut opinahjokseen Teatterikorkeakoulun.

Radioplay / Kuunnelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puumaalaus, ohjaus Terttu Talonen /Ingemar Bergman, 1965
  • Nolla, ohjaus Terttu Talonen /Ulla-Lena Lundberg, 1967
  • Bessie Smithin kuolema, käännös & ohjaus Terttu Talonen /Edward Albee, 1967
  • Orja, käännös ja ohjaus Terttu Talonen /Jones LeRoy, 1967
  • Uneksijan ehtoollinen, ohjaus ja laulurooli Terttu Vilhola /Pirkko Jaakkola, 1967
  • Enoni kuolemasta lehdistölle antamani haastattelu, ohjaus Terttu Talonen /Pirkko Jaakkola, 1967
  • Isäntä Äänessä, ohjaus Terttu Talonen /Esko Korpilinna, 1971
  • Lapsi, ohjaus Terttu Talonen /Maxin Gorki, 1971
  • Lapsenpiika, Marja Rankkala; Terttu Talonen /Minna Canth, 1978
  • Eräs Puijolla käynti: Marja Rankkala; Terttu Talonen /Minna Canth, 1978
  • Anna-Liisa, Taisto Bertil Orsmaa; Terttu Talonen /Minna Canth, 1978
  • Kauppias Roller, Marja Rankkala; Terttu Talonen /Minna Canth, 1978
  • Kasvinkumppanit, sovitus Terttu Talonen /Minna Canth
  • Lainkuuliainen, suom. ja sovitus Terttu Talonen /Evan Storm
  • Kanavaras, suom. ja sovitus Terttu Talonen /Pat Maddy
  • Anna Janska Bolsevikkikeisarinna, suom.ja sovitus Terttu Talonen /Bernhard Shaw
  • Pimeitä päiviä mustia öitä, Terttu Talonen; Caj Westerberg /Robert Alftan, 1978
  • Terroria eli kirjallinen arki, Terttu Talonen; Paula Heinämäki /Lars Hamberg, 1978
  • Unissakävijä, Terttu Talonen; Helena Anhava /Walentin Chorell, 1978
  • Maria, Terttu Talonen; Maria Laukka, Annikki Laaksi; Eija-Elina Bergholm/Isaak Baabel, 1978
  • Elmo - muu maailma, Terttu Talonen /Juhani Peltonen, 1978
  • Bernhard Riives, Terttu Talonen; Anna Häyrinen /Aino Kallas, 1978
  • Kaupunkimatka, Terttu Talonen; Anna Häyrinen /Aino Kallas , 1978
  • Salakuljettaja, Terttu Talonen; Anna Häyrinen /Aino Kallas, 1978
  • Eurooppalainen Odysseija / osat 1 – 6, Terttu Talonen; Timo Humaloja;Henri Kapulainen /Olavi Paavolainen, 1978
  • Kritiikin kannukset 1968 Terttu Talosen johtamalle työryhmälle / Eurooppalainen Odysseija
  • Kaksintaistelu, Terttu Talonen; Ulla-Liisa Heino, Jarno Hiilloskorpi /Anton Tsehov, 1980
  • Linnunlapsi ja rasvari, Terttu Talonen /Ritva-Kaija Laitinen, 1980
  • Halu elää, Terttu Talonen; Harri Huhtamäki, Esa Adrian / Vasili Suksin, 1980
  • Pahan siemen, Terttu Talonen; Outi Nyytäjä /Jukka Vieno, 1980
  • Erääntymisen aika, Terttu Talonen /Ari Koskinen, 1981
  • Odysseus, Timo Humaloja; Terttu Talonen;Ari Koskinen; Matti Uusivirta;Pentti Saarikoski /James Joyce, 1981
  • Loukku, Terttu Talonen; Solja Kievari; Kaarina Liljanto /Vita Andersen, 1981
  • Siivet, Terttu Talonen; Ari Koskinen /Arthur Kopit, 1981

Filmografia / Televisionäytelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Executive Producer tai Producer:

  • Unohdettu horisontti (TV Movie), 1982
  • Richard III (TV Movie), 1985
  • Miss Julie (TV Movie), 1986
  • Faaraoiden maa (TV Movie), 1988
  • Likaiset kädet (TV Movie), 1989
  • Aktivistit ja Andersson 1919 (TV Movie), 1989
  • Hamlet (TV Movie), 1991
  • Kultainen vasikka (TV Movie), 1992
  • Matka ajassa (TV Movie), 1992
  • Surukin on rikkautta (TV Movie), 1992
  • Kaikkien valehtelijoiden äiti (TV Series), 1993
  • Kiinisidottu (TV Mini-Series), 1994
  • Tuomas Murasen rikos (TV Movie), 1994
  • Arabialaiset nilkkarenkaat (TV Movie), 1994
  • Palava rakkaus / Polev armastus (TV Movie), 1997
  • Kivinen lintu (TV Movie), 1999
  • Tanssi perhoseni tanssi (TV Movie), 1999
  • Mennyt heinäkuu (TV Movie), 1999

Actress:

  • Mikko Niskasen Elokuva jalostavasta rakkaudesta (TV Movie)/ (Best TV Film 1968), rooli: Zina, 1967
  • Hepskukkuu (TV Serie), Episode # 1.1 ja # 1.2, 1979
  • Yhdeksän miestä Ratakadulle, rooli: Sylvi-Kyllikki Kilpi, 1982
  • Big Bang osa 1(TV Series), rooli : keittäjä, 1998
  • Pieni pala Jumalaa (TV Mini Series), rooli : naispappi, 1999

Production manager:

  • Kystä kyllä – joululahja (TV Movie, 1987
  • Yleisradion Julkaisusarja 1968/6, Kuunnelma maailmalla, Jyrki Mäntylä, Väinö Vainio, Terttu Talonen, 1968
  • Suomalaisia ääniä, suomalaisia kuunnelmia 1970-74, Solja Kievari, Terttu Talonen, 1974
  • Naisia ja ihmisiä (TV Movie) / Herself, 1967
  • Suomen teatterit ja teatterintekijät / kustannusosakeyhtiö Tammi, 1974
  • Suomen teatterit ja teatterintekijät / kustannusosakeyhtiö Tammi, 1993
  • Miten kuunnelmani ovat syntyneet/ kustannusosakeyhtiö WSOY, 1983
  • Suomen suurin teatteri (TV Series documentary) (thanks -1 episode), osa 3 Isoja intiimejä tarinoita 2011
  • Terttu Talonen IMDb / http://www.imdb.com/name/nm0848281, Jaana-lehti 5.9.1969
  • Helsingin Sanomat: /Terttu Talonen / 50v/ Jukka Kajavat / HS arkisto, 1991
  • Helsingin Sanomat /Terttu Talonen / Muistot / HS / www.hs.fi/muistot/a1305773651709, 2013
  • Juornalisti-lehti, 2013
  • Toimittaja Marja Tyrkön muistelmat, 2016
  • Elonet / Terttu Talonen
  • Spotify/ Tertut
  • LoveRecords:” Hurja Hiljan sotaan lähtö”/ Lapualaisooppera
  • TV Areena YLE: ”Radion Orvokki Kabareet” (”Ei”-laulu)
  • Yleisradion Vuosikirjat 1985- 1999
  • Yleisradion Vuosikertomukset
  • World Cat.org
  • Kuunnelmat 1967 / http://kuunnelmat.blogspot.fi/p/1967.html
  • Kuunnelmat 1971 / http://kuunnelmat.blogspot.fi/p/1971.html
  • Photography / Touko Yrttimaa/Page 55 www.yrttimaa.fi/?category_name=photography&paged=55
  • British Universities Film & Video council

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]