Käyttäjä:ACFCjne Kuopio

Mottoni tänne kirjoittelussani perustuu kirjaseen Savolaenen jalakapallokirja – Hölömöö on heleppo ällyyttöö. (tekijä KuPS Ysikuutoset, 2007); eli pitää toimia päinvastoin, jos haluaa suojella helposti höynäytyviä uskomasta huuhaahan. Itse en mielestäni höynäydy, en levitä huuhaata enkä höynäytä muita, kun toimin Wikipediassa alla esitetysti.

En vastaanota rahaa nimimerkilläni kirjoittamisistani! Teen tätä huvin ja harrastuksen vuoksi. Muokkauksissani en tee tietoista tekstimainontaa. Jos voin jättää mainoksen sanomatta, jätän sen sanomatta, koska jokainen tekstimainos on yksi naula tietosanakirjan luotettavuuden arkkuun.

Teen muokkauksia Wikipediaan niin kauan, kun täällä edellytetään, että tiedolle esitetään aina lähde artikkelissa (em. on sanottu jokaista muokkaajaa velvoittavassa Käytännössä Wikipedia:Merkitse lähteet). Kaikki muut Wiki -alkuiset tai -loppuiset websivustot luokittelen verrattaviksi lähinnä somehöpöttelyyn, koska niissä ei voi mitenkään varmentaa itse, onko tiedon esittäjä luotettava tai esitetty tieto totta vai valetta. Wikipedia on pysynyt jatkuvasti ainoana mediana, jossa päteminen itse keksityin jutuin ei ole teoriassa sallittu.

Nykyiset jokaista muokkaajaa velvoittavat käytännöt merkittävyydestä tulivat Wikipediaan syyskuussa 2008. Aikaisemmin artikkelin tietosanakirjamerkittävyys oli lähinnä kirjoittajan ja yhteisön mutuun perustunut valinta. Teen Wikipediaan muokkauksia vain, jos voin artikkelin tiedot varmentavista lähteistä päätellä, että aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Jokaista muokkaaja velvoittavassa Merkittävyys-käytännössä em. termit määritellään seuraavasti. Määrittelyn alle olen kirjannut lähestymistapani olmissa muokkauksissani

”Käsitelty huomattavan laajasti” tarkoittaa, että lähteet käsittelevät aihetta suoraan ja tarkasti eikä tiedon erottelemiseksi tarvita uutta tutkimusta. Aiheen ei tarvitse olla käsittelyn pääkohde, mutta sivuhuomautus ei riitä käsittelyn laajuudeksi.

Suomalaisissa pelaaja-artikkeleissa huomattava laajuus on harvinaista. Kuopiolaistaustaisissa jalkapalloilijoissa heitä on ollut kaikkiaan ehkä muutama kymmenen. Tarvitaan ainakin kymmenen A-maaottelua tai siirto johonkin eurooppalaiseen suurempaan seuraan. Seuroista huomattava laajuus käsittelyssä seuraa mielestäni vasta siitä, että seura pelaa kolmella ylimmällä sarjatasolla.

”Aiheesta riippumattomissa” tarkoittaa, että aiheeseen sidoksissa olevien tahojen tuottama aineisto ei ole pätevä lähde merkittävyyden arvioimiselle. Tällaista aineistoa ovat muun muassa mainokset ja markkinointi, kohteen itsensä julkaisema materiaali, omaelämäkerrat, kotisivut ja lehdistötiedotteet.

Jalkapallossa aiheesta riippuviksi luokittelen kilpailujen järjestäjät ja kilpailuihin osallistuvat seurat, eli niiden tuottamat aineistot eivät kelpaa itselleni merkittävyyskriteeereiksi.

”Luotettavissa” tarkoittaa, että lähteiltä edellytetään toimituksellista uskottavuutta, jotta ne voivat tarjota tarkistettavissa olevaa tietoa aiheen merkittävyydestä. Aihetta käsittelevien lähteiden saatavuus on hyvä testi aiheen merkittävyydelle.

Toimituksellisellista uskottavuutta tapaan yleisemmin ainoastaan kirjoista ja printtisanomalehdistä. Internetiä en laske toimituksellisesti uskottavaksi, eli käytän sitä lähteenä vain, jos ei ole muuta mahdollisuutta.

Yo:t ovat siis minimi, mikä täällä olevalta artikkelilta edellytetään, eikä nekään ole tae merkittävyydestä nyt tai tiedossa kuviteltavissa olevassa artikkelin ko. hetkisessä tilanteessa.

Konkreettisesti Wikipedia-yhteisön näkemys artikkelin merkittävyydestä selviää parhaiten seuraamalla täällä sivustoa Luokka:Merkittävyys kyseenalaistettu. Siellä olevaan keskusteluun päätyvät artikkelit, jotka kuka tahansa muokkaaja voi kyseenaIaistaa merkittävyydeltään. Seuranneen keskustelun tai poistoääestyksen kautta artikkeli joko saa jäädä tänne tai poistetaan. Jos artikkelista on käyty merkittävyyskeskustelua, niin tänne jääneiden keskustelut löytyvät artikkelin keskustelusivulta. Jos on käyty merkittävyyskeskustelu jostain artikkelista (ei tarvitse olla lähteitä), niin se tai osa sen sisällöstä voidaan myös siirtää johonkin muuhun artikkeliin (jossa ei myöskään tarvitse olla lähteitä, mutta sen merkittävyydenhän voi halutessaan kyseenalaistaa).

Merkittävyydestä löytyy käytösohje (jota Wikipediassa saa noudattaa jos ei muuta keksi), joka esittää mm. ”Kuka tahansa voi kyseenalaistaa artikkelin merkittävyyden, … Mikäli artikkelin merkittävyys ei käy artikkelista selkeästi ilmi, perustele merkittävyys artikkelin keskustelusivulla.” Itseäni hämmästyttää suuresti se, että hyvin usealle merkittävyyteen kantaa ottavalla ei näyttäisi olevan muuta kuin mutuaavistus siitä, mitä Wikipedia-merkittävyydeltä tarkoitetaan, he höpöttelevät täysin vakavissaan esim. yhden julkaistun musiikkikappaleen tai yhden pelatun minkä tahansa marginaalisen joukkueurheilun pääsarjapelin pelaamisen takaavan automaattisesti ko musiikkikappaleen esittäjää tai ko. joukkueurheilijaa käsittelevälle artikkelille merkittävyyden. Merkittävyyskäytännössä kuitenkin esitetään ”Wikipediassa ei ole sitovia merkittävyyssääntöjä”.

Lähteen luotettavuudelle Merkittävyys-käytännössä ei ole esitetty vaihtoehtoa. Lähteiden määrää ei ole sidottu mitenkään, mutta ”niiden määrä ja luonne vaihtelee riippuen käsittelyn laajuudesta ja lähteiden laadusta”. Wikipediassa artikkelille ei ole pituusvaatimusta. Lyhyin näkemäni merkittävyyskeskustelussa merkittäväksi Wikipedia-artikkeliksi yhteisön toteama on ollut pituudeltaan yhteensä 106 kirjoitusmerkin pituinen (eli alle tässä olevan rivin pituinen), mutta sen kahdesta lähteestä toinen oli blogi ja toinen aiheesta riippuva nettisivusto (artikkeli Saara Malinen).

Mielestäni merkittävyyden rajaksi pitäisi esittää jotain konkreettista, eli esim. ainakin kaksi riippumatonta luotettavaa lähdettä, jolloin olisi joku raja, ettei lukijoiden höynäyttämishupailuista tulisi liian helppoa, ja hömppäartikkeleita olisi helppo poistaa ilman pidempiä näennäispuuh-puuhaasteluja.

Lähteetön artikkeli on mielestäni aina komediaa Wikipedia-merkittävyyden kannalta. On hyvin yleisyä, että tuollaisetkin artikkelit läpäisevät merkittävyyskeskustelun seulan.

Lähteiden osalta nykyinen jokaista muokkaajaa velvoittava yksiselitteinen Merkitse lähteet -Käytäntö tuotiin esille 9.1.2012: eli tuli malline: ”Tämä sivu pähkinänkuoressa: Kun lisäät tietoa Wikipediaan, sinun tulee merkitä lisäykselle luotettavat, ulkopuoliset lähteet. Muussa tapauksessa lisäyksesi saatetaan poistaa.” Em. aiemmin lähteistäminen oli epämääräisempää eli 1.2.2009 oli alettu vaatia ”Wikipedian tiedoille tulee olla luotettavat ulkopuoliset lähteet.” Aikaisemmin neuvo oli välttää ulkomuistista kirjoittelua.

Artikkeleihin, joissa esitetyt tiedot päivittyvät automaattisesti, en tee muokkauksia (mm. artikkelit, joissa on tietolaatikoita tai mallineita, koska niissä tietojen luotettavuuden varmentaminen tulee liian vaikeaksi ja niissä voi vaikuttaa mm. poliittisesti, esim. 23.12.2020 wikipedian mukaan ’Palestiinan vapautuksen kansanrintaman’ löytyy Suomen eduskunnasta, toki helposti höynätyvä tuon uskookin). Auktoriteettitunniste-malline artikkelissa tarkoittaa, etten tee muokkauksia ko. artikkeleihikaan. Lähteissä ja maiden lipuissa hyväksyn mallineet, vaikka itse pyrin esittämään nekin ilman mallineita.

Jokainen Wikipedian artikkelissa oleva lähteistämätön muokkaustieto tarkoittaa mielestäni, että esitetty tieto on lähtökohtaisesti omasta päästä keksittyä satuilua. Itse en usko Wikipediassa esitettyyn tietoon, mikäli en pysty varmentamaan tietoa sille esitetystä lähteestä, jonka pitää olla mielestäni luotettava (eo. pätee suomenkielisiin lähteisiin, ja niissäkin kaikki ne tiedot, jotka liittyvät yrityksiin, luokittelen tekstimainoksiksi). Ei-suomenkielisistä lähteistä ymmärrän sisällön sujuvasti vain ruotsin- ja englanninkielisistä, eli niiden osalta pystyn varmistumaan vain siitä, että esitetty tieto vastaa sitä, mitä lähteessä esitetään. Tietolähteen luotettavuudesta tiedän vain suomenkielisten osalta.

Koska en halua Wikipedian lukijoiden pitävän muokkaamiani tietoja ihan itse keksittyinä tai valheina, noudatan muokkauksissani aina periaatetta ”Uuden tiedon lisätessäni merkitsen artikkeliin käyttämäni tietolähteet”. Ja jotta pystyisin tietämään, että esittämäni on suurella todennäköisyydellä totta, teen muokkauksia vain niihin asioihin, joista esittämiäni tietoja voin pitää luotettavina, eli eivät ole ns. jälkijärjellisen ajan vaihtoehtofaktoja. Internetin tietolähteistä en käytä niitä, joita lukeakseen pitää ns. rekisteröityä. Muiden tietolähteiden osalta käytäntöni on, että ne eivät sijaitse tiloissa, jonne päästäkseen on maksettava pääsymaksu.

En käytä esittämieni tietojen lähteinä muita kuin suomenkielisiä lähteitä; en oleta kenen tahansa lukijan pystyvän tarkistamaan tiedon sisällön mistä kielestä tahansa.

En koskaan esitä käyttämistäni lähteistä tietoja muokkausyhteenvedoissani, koska mielestäni lähteet pitää esittää artikkelissa.

Luotettavuuden kannalta isoksi ongelmaksi koen sen, että populäärin aihealueen (kuten esim. urheilu) internet-sivuilla on taipumus kadota bittiavaruuteen hyvinkin nopeasti, eli pitäisi arkistoida kaikki käyttämänsä talteen, että olisivat muutettavissa tarkistettaviksi takaisin säällisellä vaivalla myöhemmin. Ainoaksi järjellisesi ratkaisuksi ko. ongelmaan olen keksinyt käyttää ensisijaisesti printtimedioiden tietolähteitä. Niiden tarkistettavuus säilyy nykynäkymillä ainakin sen ajan kun tänne olen muokkailemassa.

Esittämistäni lähteiden tiedoista en keksi omia tulkintoja, en edes valistuneilta vaikuttavia tulkintoja. Termit ja tiedon sisältö on muokkauksissani juuri se, mitä lähde kertoo. En kuitenkaan käytä termejä, joita ap. tiedon esittäjä on käyttänyt aikoinaan eri merkityksessä kuin ne nykyään asiantuntijat ymmärtävät. Jalkapalloilussa on nykyään normaalia puhua esim. koti/vierasjoukkueesta ja -ottelusta, esittää ottelutulokset kotijoukkue ensin mainittuna, kilpailun välierässä on 4 osallistujaa, pelipaikoille ja kenttäryhmityksille on vakiintuneet nimitykset ja esittämistavat, on sarjatasot, pää- ja karsintasarjat, jne.

Mitään, mitä lähde ei kerro, en luonnollisestikaan esitä. Esitetty tieto vastaa myös sitä, miten se tulkitaan nykyisin luotettavissa lähteissä, ei miten se on joskus aikoinaan tulkittu (tarvittaessa nykyisestä tulkinnasta poikkeava aikalaisnäkemys tuodaan esille). Wikipedian tietoja en käytä lähteinä, käytän vain luotettavia lähteitä. En deletoi enkä muuta milloinkaan jonkun toisen tekemiä muokkauksia, joissa on esitetty luotettavat lähteet, enkä ainakaan pane tilalle itse keksiämääni enkä lähteistämätöntä tietoa.

Tiedot, joiden luotettavuus perustuu muokkaajanimimerkin ilmoitukseen, eivät ole mielestäni yllä mainittuja luotettavia tietoja, esim. valokuvat ja sijaintikoordinaatit. Myöskään keskustelufoorumeissa, blogeissa, Facebookissa, Twitterissä eikä yksityishenkilöiden tekemissä ja ylläpitämissä sivustoissa jne. esitetyt tiedot eivät sisälly luotettavina pitämiini tietolähteisiin. Edellä mainittuja ei sisälly alla esitetyissä luotettavissa artikkeleissa.

Teen muokkauksia nimimerkilläni vain tälle käyttäjäsivulle ja artikkeleihin, joissa kaikkiin esitettyihin tietoihin voin uskoa eli lähteet ovat luotettavia ja merkityt ja tiedot ovat tarkistettavissa esitetyistä lähteistä. Valitettavasti joudun valehtelemaan itselleni joskus, näin on esim. silloin, kun otan kantaa artikkeleiden merkittävyyteen. Tällöin voin joutua sotkeentumaan artikkeleihin, jotka ovat kehitysvaiheessa, ja voivat sisältää kaikki mahdolliset itseltäni edellä kieltämät ongemat. Jälkimmäisen esti ylläpito keskustelussa artikkelin Tohtori Getto merkittävyydestä (4.3.-21), eli nimimerkkini pitäytyy taas vain tässä esittämiini asioihin.

Kuopion Palloseuraa käsitteleviä artikkeleita

Alla on esitetty aihealueittain artikkelit, joissa esitetään tietoja Kuopion Palloseuraan liittyen. Olen keskittynyt muokkauksissani lähinnä niihin. Olen esittänyt linkitykset artikkeleihin joissa yllä esittämäni periaatteet pätevät eli artikkeleissa kaikki esitetyt tiedot ovat luotettavia ja lähteistetyt niin, että tiedon paikkansapitävyyden voi halutessaan tarkistaa ko. artikkelissa esitetystä lähteestä. 25. huhtikuuta 2021 tilanteen mukaan laatukriteerini täyttävien artikkeleiden lkm on yht. 0 kpl:

KuPS:aan liittyvät artikkelit: Monet KuPS-artikkeleiden ingressit esittävät muunnellun totuuden artikkelin sisällöstä jättämällä kertomatta, että esitettyyn ei ole sisällytetty naisten jalkapalloa. Tilastot -artikkelista naiset on siirretty omilleen.

• Kuopion Palloseuran tilastot -artikkelissa luotettavuusvajeet liittyvät tapettuihin kupsfi-lähteisiin. Muita vain KuPS-asiaa sisältäviä artikkeleita ovat Kuopion Palloseura (tässä luotettavuusvajeena ovat kymmenet lähteistämättömät tiedot ja lähteet jotka ovat tapetut eli niiden tiedot eivät ole tarkistettavissa esitetyistä lähteistä sekä lisäksi artikkelissa käytetään lähteenä toista Wikipedia-artikkelia), Kuopion Palloseura (naiset) artikkelin luotettavuusvaje liittyy tietoihin, joille ei esitetä lähdettä, ja 3.12.1920 versiossa jopa totuus muuntuu KuPS:n perustamisen (ei todellakaan ole 2018) ja Naisten nykypääsarjan nimen keksimisvuoden osalta, (ei todellakaan alkanut 2019). Palloseuran historia (tässä luotettavuusvajeena ovat lähteet jotka ovat tapetut eli niiden tiedot eivät ole tarkistettavissa esitetyistä lähteistä), ja Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista (luotettavuusvajeena ovat lähteet jotka ovat tapetut eli niiden tiedot eivät ole tarkistettavissa esitetyistä lähteistä, em. pätee 22.8.2018 muokkaustilanteeseen. Tuon jälkeen sisällön luotettavuus on lukijan todettava, en ole artikkelia muokannut tai seurannut). Kuopion jalkapallo –artikkelissa on paljon KuPS:aa sivuavaa aineistoa, mutta senkään kaikkia tietoja en voi pitää luotettavina (luotettavuusvajeena ovat lähteet jotka ovat tapetut eli niiden tiedot eivät ole tarkistettavissa esitetyistä lähteistä).
• Pääsarjakausien artikkelit: - kaikissa niissä artikkeleissa pääsarjakausista, joihin KuPS on osallistunut, on poikkeamia yllä esittämistäni periaatteistani)
• 2. korkein sarjataso artikkelit: - kaikissa 2-tason kausiartikkeleissa, joihin KuPS on osallistunut, on poikkeamia yllä esittämistäni periaatteistani
• 3. korkein sarjataso artikkelit: - (kauden 1998 artikkeli poikkeaa yllä esittämistäni periaatteistani)
• Kilpailujen artikkelit: Viking cup yhteenveto kilpailusta (1972-76) (kaikissa muissa kilpailuissa, joihin KuPS on osallistunut, artikkelit poikkeavat yllä esittämistäni periaatteistani)
• Pelaaja-artikkelit: Yksikään artikkeli KuPS:ssa pelanneista pelaajista ei vastaa yllä esittämiäni periaatteistani. Pelaaja-artikkelit sisältävät kuolleita eläviä, ja varsinkin kun heidän joukossaan on seuralegenda, niin se pienentää wikipedian luotettavuutta merkittävästi.

Vieraskielisiinn Wikipedioihin en tee artikkelimuokkauksia, koska niissä lähteistämistä ei näytettäisi edes vaadittavan, eli on lähinnä vapaaehtoista ja näennäistä (johtopäätökseni Enwikin KuPS-artikkelista), eli KuPS-tietoihin suhtautuisin suurella varauksella, tarkistaisin jokaisen tiedon jostain luotettavasta lähteestä.

Seuran itse nimissään kertomien tietojen luotettavuutta joudun seuraa hyvin aktiivisesti seuraavana vain ihmettelemään ja arpomaan tosi/vale: ”tietoa” jaetaan seuran nimissä trumptyyliin tosi-TV:ssä, eri somen alustoissa ja jopa niin. että ”tiedot” poikkeavat toisistaan (eli joku seurassa tai sen ostamista konsulteista ei tiedä faktoja tai esittää muunneltua totuutta). Mistään ei siis voi olla varma onko kyse huumorista vai ymmärtämättömyydestä. Seuralogon muutos ei ole uutinen seuran kotisivuilla, mutta on ”uutinen” Facebookissa (16.3.2020). Vastuu on todellakin lukijalla ja katsojalla, kun ”tiedon” lähteenä on Kuopion Palloseura. Vinolle logolle löytyy kyllä todiste höpöttelysomea luotettavampana pitämästäni Urheilulehdestä (nro 11/11.3.2020). KuPS on kunnioittanut hienosti perinteen merkitystyä, kun nykyiseenkin logoon on jätetty todiste siitä, että logon ”pallo” ei esitä jalkapalloa, vaan tasokuviota, joka muodostuu kuusikulmioista.

Erityisen ongelmallista tämän päivän lähinnä höpöttelyyn keskittyvissä medioissa on se, että siellä joku/jotkut antavat nimimerkin takana ymmärtää olevansa esim. tietyn jalkapalloseuran virallisia edustaja. Seuran pitäisi tässä viheltää pelit poikki tyyliin ”emme vastaa tiedottamisessamme muiden kuin omalla nimellämme julkaistuihin tietoihin, koska muiden nimissämme julkaisemissa tiedoissa lähestymistapa voi olla seuran arvojen vastaista”.

Tietojen faktisuuden problematiikkaa jalkapallokirjoitteluissa

Wikipediassa eri muokkaajat esittävät itse keksittyjä näkemyksiä monista asioista (on ainut johtopäätökseni silloin, kun tiedolle ei esitetä ko. artikkelissa lähdettä, eli kuten täällä edellytetään). Lähteellisen tiedon osalta ongelma löytyy joko siitä, että lähteen tieto ei ole tosi, tai muokkaaja tulkitsee lähteen tiedon väärin ymmärtäen. Usein havaitsemiani outouksia on esitetty ohessa.

Seura ei ole = joukkue. SPL:lla on jäseninään seuroja, ja seuroilla voi olla useita joukkueita.

• Samaan seurayhteisöön kuuluvat joukkueet voivat myös olla erikseen SPL:n jäsenseuroja, esim. Helsingin Jalkapalloklubi, Helsingin Jalkapalloklubin Liiga-HJK

• KuPS-seuraperheessä on tällä hetkellä vain yksi seura, mutta useita joukkueita (miehet ja naiset pääsarjajoukkueet, junioreissa valtakunnallisiin kilpailuihin osallistuu vain A-juniorit). Kupsfi-kotisivulla sanotaan (19.4.-20): ”KuPS Oy näki päivänvalon 12. joulukuuta 1998. Uusi yhtiö ryhtyi hoitamaan seuran edustusjoukkueen jalkapallotoimintaa. KuPS Oy vuokrasi KuPS ry:ltä seuran sarjapaikan Palloliiton sarjoissa 85 vuodeksi ostaen pelaajaoikeudet sekä seuran markkinointi-, nimenkäyttö- ja brändioikeudet. … KuPS Oy tekee läheistä yhteistyötä seuran junioritoiminnasta vastaavan KuPS ry:n kanssa”. Joskus aikoinaan seuraperheeseen on kuulunut lisäksi SPL:n jäsenseura KuPS Akatemia. Wikipediasta voi myös lukea, että em. KuPS Akatemia oli joukkue (seurana ei siis kerrota olleen).

• Useisiin epäselviin seura vai joukkue kysymyksiin löytyisi vastaus, jos SPL julkaisisi jäsenseurat –luetteloa vuosittain. Nyt niitä pitää kaivella alueittain pelaajapassilistoista. Yhteenvetoa ei valitettavasti ole julkisesti kootustusti tiedossa. Viimeisin näkemäni julkinen yhteenveto SPL:n jäsenseuroista on esitetty SPL:n vuoden1974 toimintakertomuksessa, josta löytyy asiallinen kooste sen jäsenseuroista 31.12.1974, jolloin niitä oli yht. 742 kpl.

Yhteisjoukkueet eivät ole seura, vaan joukkue; niissä on osallisina kaksi tai useampia seuroja (esim. KuPS harrastaa junioripalloilussa aktiivisesti tätä toiminmtatapaa).

• Yhteisjoukkue on löytynyt jopa ns. SPL:n sarjoista (on nykyisin miesten osalta 3 ylintä sarjatasoa, piirien vastuulla on 4-taso ja alemmat): PK-35/VJS niminen joukkue pelasi Kakkosessa 2012. SPL:lle se on Jalkapallokirjan maratontaulukossa seura (yhdessä esitetään 2- ja 3-sarjatason ”seurojen” yhteenvetoja).

Seuran nimestä käytetty lyhenne

• Palloliitto on ansiokkaasti esittänyt Jalkapallokirjoissa sen ilmestymisen alusta alkaen seuroille niiden nimien lyhenteet. Niitä ei ilmeisesti pidetä uskottavina, koska moni alan toimija haluaa keksiä ihan itse parempia nimiä. Esim. tilanne Urheilulehti 28/8.7.-20 nimet (kolme ylintä miesten sarjatasoa), jotka on lyhennetty kahdella eri tavalla, Jalkapallokirjan/Urheilulehden näkemys: Veikkausliiga: FC Honka/Honka, FC Haka/Haka, FC Inter/Inter, (FC Lahti molemmilla samoin, kakkosen FC Espoo myös), Ykkönen: FC KTP/KTP, FF Jaro/Jaro, MYPAj/MyPa, Kakkonen: Atlantis FC/Atlantis, EPS/EsPa (tämä on UL:lle ymmärtämättömyysvirhe), FC Honka/Akat./Honka Ak., FC Kiffen/Kiffen, FC Kiisto/Kiisto, FC Viikingit/Viikingit, HJK Klubi 04/Klubi 04, Ilves/2/Ilves 2, JIPPO/Jippo, JJK Jyväskylä/JJK, Kultsu FC/Kultsu, PEPO/PePo, PIF/Pargas IF, PS Kemi Akatemia/PS Kemi (kyseessä on seura Kemi City FC), RFA/RoPS Akat, SC KuFu-98/KuFu98

Sarjasijoitus ei ole automaattisesti sama kuin runko-, perus- tmv:n sarjan sijoitus.

• Ainakin mm. KuPS-artikkelista löytyy RSSSFcomiin lähteistetty tieto, joka on perussarjan sijoitus, mutta asiantuntevimmissa lähteissä sijoitus on esitetty olevan jotain muuta (kyse kaudesta 1990).

SPL:n mestaruus (SPL:n järjestämän SM-kilpailun mestaruus) ei ole sama kuin Suomen mestaruus. Suomen mestari (pelaaja) ei ole automaattisesti sama kuin mestariseurassa ko. sarjaa ko. vuotena pelannut pelaaja, puhumattakaan, että olisi joukkueeseen kuulunut pelaaja, joka ei pelannut yhtään ko. kilpailun ottelua.

• Viimeisin tiedossani oleva SPL:n julkaisema asiaa ymmärtäen tehty listaus Jalkapallon Suomen mestarit –pelaajista on esitetty Jalkapallokirjassa 1981, eli joukkueet, jotka olivat voittaneet SM:n 1930-1980. Nykyisin käytännöksi sanomalehdissä näkyy vakiintuneen kaikki jotka pelaa, ovat mestareita.

Eri sarjat/-tasot on syytä määritellä yksiselitteisesti. Suosin käyttää sarjataso-termiä. Joillekin vanha Suomen sarja vastaa nykyistä Kakkosta. Itselleni kyse on SPL:n järjestämän kilpailun 2. tai 3. korkeimmasta sarjatasosta (joillekin Suomen sarja on ensimmäisestä pääsarjasta käytetty rinnakkais nimitys).

• Jos lähtee laskemaan esim. KuPSin pelaamia sarjaotteluita, niin niitä on Jalkapallokirjan 2020 mukaan pääsarjassa 1535, Ykkösessä 203 ja muissa sarjoissa 153. Wikipediassa luku on sama pääsarjan osalta, muiden sarjojen osalta joku höpöttelee; wikipediassa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin ja ovat eriteltyjä, JPK:n tiedot ovat jostain jotenkin summattu yhteen (ei ole mahdollista selvittää helposti mitä niihin on laskettu).

• Eri sarjatasoilla samana vuonna pelanneet seurat/joukkueet eivät ole ko. vuonna saman sarjan tai tason seura/joukkue. Eli karsinnat ylemmäs/alemmas eivät automaattisesti kuulu ko. sarjatason otteluihin.

Pelaajan pelaamat ottelut tietyssä seurassa tarvitsee lisämääritteen. Esim. virallisissa otteluissa (jolloin virallisuus on syytä tarkentaa) tai erikseen mitä kilpailuja tarkoitetaan.

• Wikipediassa on esitetty tietolaatikkoesitystavassa vaatimus pelatuista otteluista ”Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat”. Esim. noin tarkentamalla lukijalle selviää, mistä esitetyt ottelut/maalit sisältävät.

Jos luotat sokeasti amatöörien tekemiin tilastoihin, niin häviö ottelussa onkin tasapeli, ja pelattua ottelua ei olekaan pelattu.

• SPL ymv. toimijat julkaisevat kaikenlaisia maratontaulukoita, joista voi kätevästi nähdä yhteenvedon jonkun seuran historiasta tietyssä kokonaisuudessa, esim. jalkapalloilun pääsar jassa. Koska esitettyjen tietojen taustoja (miten niihin on päädytty) ei käytännössä ole selvitetty mitenkään, kannattaa totuuteen pyrkivän lukujen käyttäjän selvittää lukujen taustat tarkistamalla luvut itse. Esim. pääsarjasta löytyy maratontaulukoita, joissa rangaistupotkukilpailut on jätetty ottamatta huomioon (rp-kilpailussa hävitty ottelu merkataan tasapeliksi, näin Jalkapallokirjojen maratontaulukoissa), Löytyy myös maratontaulukoita, joista uusintaotteluita ei ole laskettu mukaan pelattuihin otteluihin, esim uusintaa mestaruudesta ei ole laskettu seuran pelaamiin otteluihin (RSSSF). Löytyy jopa kokonainen pääsarjakausi, jonka ottelut on pelattu tai ei ole pelattu, riippuen kenen julkaisemia maratontaulukoita luet (kyse on SPL:n 1945 kaudesta, jolloin 12 seuralla oli 5-6 ottelua kullakin.

• Maraton- ymv. taulukoiden esittäjissä puuhastelijat on helppo erottaa heti alkuunsa. Jos taulukossa joukkueiden pelatut ottelut eivät ole yhtäsuuret kuin voitetut+tasapelit+häviöt tai tehdyt maalit ovat eri kuin päästetyt maalit, niin älä höynäydy uskomaan esitettyä (esim. eo;sta on mm. naisten pääsarjan maratontaulukko Jalkapallokirja 2020:ssä; oikoluku vaatii tosin paljon aikaa ja ymmärrystäkin, esim. mitkä ottelut lasketaan pääsarjaotteluiksi). Naisten pääsarjan maratontaulukko on julkaistu vuosittain Jalkapallokirjoissa alkaen 1988. Koska siinä esitetään aina hyvin paljon disinformaatiota, on synnytetty naisfutistietojen viruslinko. Esim. totuus muuntuu numeroarvojen lisäksi mm. siten, että City-(Pallo)-nimistä pääsarjaseuraa ei ole ollut edes olemassa, jos joku on etsinyt naisten pääsarjaseuroja kilpailun järjestäjän perustietoyhteenvedoista. Wikipediassa ko. seurasta löytyy kaikesta huolimatta artikkeli. Puuhastelu eli omat tulkinnat ja yleinen sekoilu näyttäisivät eri lähteissä keskittyvän naisilla pääsarjakausiin1981-83, jolloin SM-sarjaan osallistui kunakin vuonna Jalkapallokirjojen mukaan 24 joukkuetta. Paljon Wikipediassakin lähteenä käytetty RSSSF on keksinyt omana tulkintanaan em. joukkuemääriksi vuosittain 8.

Ryhmityksen esittämistapoja, jotka eivät ole höpö-mutuilua, vaan ovat yksiselitteisiä ja perustuvat johonkin luotettavana pidetyn lähteen asiaa ymmärtävään tekemiseen.

• Suomessa tietyn esitystavan virallisempi tausta ajoittunee vuoteen 1940, jolloin Suomen Palloliitto kertoi tästä 26.7.1940 kirjeellään Mestaruussarjan seuroille. SPL:n liittohallitus oli päättänyt, että seurojen pelaajien on oltava numeroituina. Numerointi on otettava käytäntöön jo cupkilpailun loppuottelussa. Kirjelmän mukana seurasi numerosarja 1-15. ”Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi määrätään numerointi tapahtuvaksi maalivahdista vasempaan laitahyökkääjään (mv 1, oik. puolustaja 2, vas. puolustaja 3 jne). Numerot 12 – 15 ovat varanumeroita ja varamiehiä varten. Numerot kiinnitetään pelaajien selkään. Kehoitamme Teitä sanomalehdissä pelijärjestyksen julkaisemisen yhteydessä myöskin ilmoittamaan pelaajien numerot”. Konkreettisesti (nimien järjestys ja asiaa selventävä kuva) edellä oleva löytyy nykytoteutuksena esim. viimeisimmän jalkapallon MM-finaalin en-Wikipedian artikkelista (2018 FIFA Word Cup Final).

• Sanomalehdissä oli jo ennen pelaajien numerointeja vakiintunut käytännöksi esittää pelaajaryhmityksiä em. tavalla tasoittain oikealta vasemmalle, tasot eroteltiin puolipistein ja pelaajat pilkuin tai väliviivoin eli silloin käytössä olleen ryhmityksen tapaan1; 2-3; 4-5-6;7-8-9-10-1 tai1; 2,3; 4,5,6;7,8,9,10,11. Tästä käytännön esimerkkinä Mestaruussarjan ottelusta 7.5.1939 KPT-VPS KPT:n ryhmitys (nykykielellä numeroina 2-3-5). Otteluraportissa (Savo 9.5.1939 s. 5, suluissa otteluennakossa Savo 7.5.1939 s. 7 kaaviomuodossa esitetty pelipaikka) KPT:n kokoonpanoksi esitetään Sarnola (mv); Lautiola (op), Hätinen (vp); Leskinen (ot), Laakkonen (kt), Kosonen (vy): Hämäläinen (oh), Tuovinen (ovh), Happonen (kh), Kaitokari (vvh), Kinnunen (vh).

Seuran oma kasvatti tarkoittaa mitä moninaisimpia asioita jalkapallosta kirjoittaville. Yksi lähtee siitä, että pelaajan kasvattajaseura on se, jossa pelaaja aloittaa jalkapalloilemisen. Toiselle 19 vuotiaana seuraan ostettu pelaaja on oma kasvatti. Jotkut esittävät kasvattajaseurana pelaajan itse ilmoittaman. Eli omaksi kasvatiksi määrittelyä pidän lähtökohtaisesti asiaa huonosti ymmärtävän höpöttelynä, silloin kun tieto ei perustu mihinkään.

• On olemassa kasvattajarahamääräykset, johon liittyy pelaajan ikävuosina 12-21 (pidetään kasvatusikänä) edustamat seurat (SPL julkaisee excel-lomakkeen vuosittain). Järjestelmä nimittää omaksi kasvatiksi pelaajaa, joka on ollut kasvatusikänsä aikana rekisteröityneeenä vähintäin kolmena pelikautena miesten 1- tai 2-tasolla ja naisten 1-tasolla pelaavaan seuraan.

Numerotietojen esitystapoja eri tietolähteissä

• Kun ottelussa pelataan jatkoaika/-ottelu ja rangaistuspotkukilpailu, esim. ottelun tulos 90 min jälkeen on 4-4 (45 min 1-2), 120 min jälkeen 4-4, rangaistupotkukilpailusta saadaan maalit 4-2. Olen nähnyt lajia ymmärtävissä lähteissä mm. esitystavan 4-2 rp., 4-4 jo. (4-4, 1-2). 25.6.-20 pelattiin em. tulokseen päättynyt cup-ottelu Inter- KuPS, jolle joidenkin luotettavina pitämissä suomalaisissa medioissa esitettiin seuraavaa: Helsingin Sanomat 5-4 rp. (1-2, 4-4), Savon Sanomat 8-6 rp. (4-4,1-2), Palloliiton tulospalvelu jo 4-4 (1-2), rpk 4-2, Veikkausliigacom rangaistuspotkukilpailun jälkeen 8-6, varsinainen peliaika ja jatko-ottelu päättyivät 4-4 (1-2), Ylefi (Anu Karttunen) esittää 4-4 (1-2), rp 4-2. ja kupsfi 5-4 rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

• Tapahtuman ajankohta on ollut iät ajat tapana merkata ännännelle minuutille. Esim. jos maalin, varoituksen, vaihdon tmv. aika on ollut 18 min 20 sek, niin tilastoon merkitään 19. min. Jos ottelussa pidetään tauko 45 (90, 115) min kohdilla, ja puoliaika on kestänyt yli em. ajan, niin ennen taukoa tullut yliajassa 1 min 20 sek tilastotapahtuma kirjataan esim. 45/90/115+2. min. Tauon jälkeen aikamerkinnät kirjataan alkaen 46., 91., ja 116. min. Nolla minuuttia maaliaika ei vielä ole kävellyt vastaani. Toiselle puoliajalle vaihdetun pelaajan 45. min vaihtoaika on suomalaisessa mediassa hyvin yleinen, eli todistaa sen, että lajia ymmärtävä tilastointi on noin esittävälle näkemätön paikka

Kansallisuus on hyvin usein = kansalaisuus, mutta ei aina. Kansallisuudelle löytyy harvoin luotettava lähde, kansalaisuuden voi lukea esim. passista.

• Tilanne 19.8.-20: Kansallisuus-termiin ovat höynäytyneet joidenkin ns. luotettavina pidetyistä toimijoista ainakin kupsfi ja Pelimiehet-kirja. Puuhasteluun erikoistunut veikkausliigacom käyttää sekä että riippuen mistä tiedostosta on kyse.

Pelaajan ottelut/maalit tiedot ovat mielestäni luotettavia vain jos laskelmat voi todeta itse eli pitää löytyä ottelukohtainen data kokoonpano-, maali- ym. tietoineen.

• SPL on julkaissut pääsarjasta ottelukohtaisia tilastotietoja säännöllisesti alkaen kaudesta 1995, ja ne löytyvät ko vuotta seuraavasta Jalkapallokirjasta (JPK). Muistaakseni vuosituhannen vaihteen aikoihin Veikkausliiga synnytti Hall of Fame (HoF)-sivuston, joka sisälsi vastaavasti ottelukohtaiset tilastodatat, joista on vastannut SPL:n alainen Veikkausliiga. HoF –data sisältää Veikkausliigakaudet 1990-2014. Pelaajan ottelut/maalit –datan yksi primaaritiedosto pitäisi olla virallinen ottelupöytäkirja. Ko. aineistoon pääsee helposti käsiksi kilpailusta vastuussa oleva organisaatio eli SPL ja omiin otteludatoihinsa otteluun osallistuvat seurat. Jos tilastointi perustuu asian ymmärtämiseen, niin luotettavat tiedot löytyvät varmasti eli käytännössä vain teoriassa SPL:lta ja ottelun pelanneilta seuroilta. Jos joku toimija julkaisee kokoonpanotietoja pääsarjaotteluista, tiedon luotettavuutta voi lähestyä vertaamalla niitä SPL:n esittämiin kokoonpanotietoihin (löytyvät Jalkapallokirjoista sen ilmestyessä seuraavan kauden alussa), Veikkausliigalla ja palloliitolla on omat konsulttinsa, jotka esittävät ymmärryksensä mukaiset luonnosversionsa kokoonpanodatoista. KuPS on lopettanut kaikki kokoonpanojen faktatietoihin liittyvät tiedottamiset. Yksikään aiheesta riippumaton media ei julkaise enää luotettavaa kokoonpanodataa kuin satunnaisesti. Aiemmin jotkut paikallislehdet ja joku jalkapalloa ymmärtävä lehti julkaisivat.

• Paperiset ottelupöytäkirjat vaihtuivat sähköisiin 2011 kaudelle. Kun vertaa Jalkapallokirjojen ja Hall of Famen otteludatoja 1995-2014, niin johtopäätös on se, että jos primaaridata on virallinen ottelupöytäkirja, niin tietoja on tehty käsittämättömän huolimattomasti (tai ei ole ymmärretty mitä on tarkoitus tehdä). Kausittain pelaajien ottelut/maalit eroavat pahimmillaan +/- 3 (yleisimmin ero on +/- 1) toisistaan, ja on lisäksi selviä huolimattomuusvirhehöpöttelyjä.

• Esimerkkitapaus höpöttelyistä Veikkausliigakaudelta 2011: Interin Timo Fuholmin/ Henri Lehtosen tekemille maaleille esitetään 23/14 (Jalkapallokirja 2012 s. 272 Pelaajat ottelut ja maalit 2011), 23/14 (Jalkapallokirja 2012 s. 286 Veikkausliigan maalintekijät), 23/14 (Jalkapallokirja 2012 s.287 Veikkausliigan maalintekijät seuroittain), 23/14 (Jalkapallokirja 2012 s. 392 Interin maaalintekijät Veikkausliigassa 2011). Jos joku ei usko em. 4 kertaan eri kohdissa kerrottua 23/14 tietoa, voi tarvittaessa nähdä vaivaa ja laskea Veikkausliigan 2011 ottelut, ja niistä maalit laskemalla yksittäin (Jalkapallokirja 2012 s. 241- 269): nyt tulos on 22/15. Toinen ottelukohtainen data (Hall of Fame) antaa vastauksen 22/15. Wikipedian kausiartikkeliin on esitetty arvaus (ei esitetä lähdettä, jolloin kyse on minulle aina arvauksesta) vastaukseksi 22/15. Paremman tiedon puutteessa (SPL ei säilytä tietääkseni virallisia ottelupöytäkirjoja) uskon 22/15:n olevanluotettavin löydettävissä oleva tieto.

• Konkreettinen tuore esimerkki Petteri Pennasesta: ylefi (Joonas Laine) ja Kupsfi 15.7.-20 ovat molemmat päätyneet itsenäisesti tietoon: Ottelut/maalit+ maalisyötöt KuPS:ssa 173/37+27. Tulee tietävä vaikutelma, kun ”tiedetään” jopa maalisyötöt. Kumpikaan ei kerro, mistä on tiedon saanut, ei ainakaan toisiltaan, kun eivät mainitse lähdettä. veikkausliigacom uutisoi samoin ja kertoo rehellisesti lähteekseen kupsfin. Savon Sanomat 16.7: Pelannut pääsarjassa 233 ottelua, tehnyt niissä 41 maalia (tämä tieto ei ainakaan ole muunneltu totuus, koska on tarkistettavissa Jalkapallokirja 2020:stä).

• Yksi esimerkki piittaamattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä tmv on se, että kun pelaaja vaihtuu juuri enen ottelua ja nimet on jo kirjoitettu julkisuuteen, niin se jää viralliseksi ottelupöytäkirjatiedoksi. Esimerkki ottelusta 8.10.-20 KuPS-HIFK: tietolähteenä Palloliittofi tai Veikkausliigacom, joita käyttäville tiedoksi se, että molemmat muuntelevat totuuden (9.10.tilanne) ainakin HIFKin kokopanon osalta, Joel Mero ei palannut, hänen tilallaan pelasi Matias Hänninen. Ko. tyyppinen totuuden muuntelu ei ole läheskään ainutlaatuista em. toimijoille.Asian ymmärtävän tekijän oikea näkemys kokoonpanosta (numerojärjestys ja mv nyt erikseen merkattuna) löytyy HIFKin websivulta (hifkfotbolfi).

Pelaajan nimen kirjoitusasu

• Luotettavina joidenkin pitämistä tietolähteistä olen löytänyt yhdelle pelaajan nimelle max neljä eri versioita, yksi olisi hyvä, ei jokaisen toimijan keksiä itse oma versionsa. Savon Sanomat käyttää ko. pelaajasta saman päivän lehdessä (23.7.-20) eri sivuilla jopa kahta eri versioita, Nana Boateng ja Bismark Adjei Boateng. KuPSfissä hän on nimeltään Nana Boateng, Palloliittofi:ssä Bismark ADJEI BOATENG (osoittaa ymmärrystä nimien kirjoittamisen osalta, kun esitetään tikkukirjaimin mikä osa on sukunimeä), Veikkausliigacomissa Nana Boateng ja Urheilulehdessä (24.6.-20) Bismark Boateng.

Sarjan nimen kirjoitusasu

• Naisten pääsarja kirjoittaa olevansa Kansallinen Liiga (isolla ällällä) ja SPL puuh-puuh-puuhastelee samoin. Luotettavat sanomalehdet, joissa oikeinkirjoitusta halutaan kunnioittaa, käyttävät termiä Kansallinen liiga (Savon Sanomat, Helsingin Sanomat). Itse esitän nimet siten, kuten ne on esitetty käyttämissäni lähteessä, en satuile omasta päästä jotain muuta.

Valmentaja vai päävalmentaja vai vastuuvalmentaja(t)

• Esimerkki HIFK:n valmentajavaihdoksesta ja näkemyksiä terminologiasta eri medioissa. Yle txtv 20.7.-20: Valmentaja Tor Thodesenille potkut,tilalle pari, jotka jakavat vastuuvalmentajuuden. HS 21.7.-20: Valmentaja Thodesenin tilalle pari, joista uutena päävalmentajana aloittaa Teemu Kankkunen. Savon Sanomat 21.7: Uusina valmentajina jatkavat Teemu Kankkunen ja Mike Keeney. Wikipediamuokkauksissani vastuuvalmentaja on itsestään selvästi vain yksi henkiilö, jos joku asiaa selvästi ymmärtävä ja luotettavana pidetty tietolähde niin esittää.

Seuran kakkospeliasu tuodaan esille miten sattuu. Kyse ei ole mielestäni ns. oleellisesta tiedosta. Harvempi Suomessa pystyy esittämään tiedon muuntelematta totuutta. Perusidea asujen väreissä ollee se, että joukkueilla ei ole keskinäisessä ottelussaan samanvärisiä paitoja, housuja tai sukkia.

• KuPSille esitetään Jalapallokirja 2019:ssa kakkosasuksi p: musta, h:mustat tai valkoiset, s: mustat. Wikipediassa esitetty kakkospeliasu musta/valkoinen/musta on ollut seuran päällä erittäin harvoin (ei kertaakaan päsarjaottelussa esim. 2019). Faktisesti 2019 KuPSilla oli kakkosasu pääsarjapeleissä 10 ottelussa (yht. 27 ottelua, kotona 14 (aina kelt/musta/kelt) ja vieraissa 13 ottelua): kelt/valk/kelt 5 kertaa, kokomusta 4 kertaa, kokovalko kerran. Eli kun KuPS joutui 2019 pelaamaan 2-asussa, niin KuPS käytti 3 erivärisiä paitoja, housuja ja sukkia.

Jalkapallostadionien nimet

• Mainostajan tarkoitus on tehdä itsestään stadionin yleisnimi. Kun sponsorilla ei ole nimisopimusta, niin ex-sponsorin niminen stadion on muunneltu totuus, eli käyttämällä stadionille ei kaupallista nimeä, ei ainakaan muuntele totuuksia. Itse käytän esim. kuopiolaiselle M tai SS-stadionille nimeä Keskuskentän jalkapallostadion, turkulaiselle V-stadionille nimeä Kupittaan jalkapallostadion ja helsinkiläiselle F tai S tai T tai B-stadionille nimeä Töölön jalkapallostadion.

• SS Areena vai joku muu, Tilanne 7.7.-20: Vain Wikipedian mielestä stadion on nimeltään sponssinimi eli SS Areena. Kupsfi ja palloliittofi ja veikkausliigacom puhuvat Kuopion Keskuskentän jalkapallostadionista; sponssikaan ei kerro kyseessä olevan heidän niminen kenttä vaan ”tietää” kyseessä olevan "Keskuskenttä".

• Tiedoksi, että asiaa ymmärtävät (ns. luotettavat eli riippumattomat lähteet) ovat käyttäneet Keskarista 2005 alkaen virallisesti nimiä Keskuskentän jalkapallostadion - Magnum Areena - Keskuskentän jalkapallostadion - Savon Sanomat Areena - Keskuskentän jalkapallostadion. Eksakteja pvm em. tiedoille ei ole julkisuudessa olemassa. Keskuskenttä (useita pääsarjaotteluiden pelialueita, vrt. esim. Helsingissä Pallokenttä) on ”oikea” nimitys vain ennen jalkapallostadioniksi muuntamista 2005 (jp-stadionilla ei ole juoksuratoja yleisurheilukisojen järjestämistä varten on mielestäni asiallinen kriteeri). Keskarilla on ollut futiksen pelikenttä v:sta 1931, joku höpöttelee nykyisessä mainosartikkelissa ap nimen olleen Keskuskenttä, en ole nähnyt milloin se on fakta eli perustuisi luotettavaan lähteeseen (Kilpa-ajorataa, sen kenttää käytettiin nimenä aluksi). Kun uusi kenttä vihittiin 1939, sitä kutsuttiin Hesarissa Keskusurheilukentäksi, samoin tekee SS yhdessä asiaan liittyvässä artikkelissa 2019.