Lähdekoodi sivulle Täpläinterferometria

{{Korjattavat 2012|189}}
'''Täpläinterferometria''' on [[tähtitiede|tähtitieteessä]] menetelmä, jolla parannetaan [[kaukoputki|kaukoputken]] tarkkuutta poistamalla ilmakehän aiheuttama häiriö.{{lähde|suomenkieliselle nimelle}}

==Periaate==
Kohteesta otetaan peräkkäin muutaman sekunnin aikana tuhansia kuvia, joista jokaisen valotusaika on 2–5 millisekuntia. Kuvat asetetaan päällekkäin [[tietokone]]ella siten, että niiden kirkkaimmat pisteet osuvat päällekkäin. Tämän jälkeen syntyneestä kuvasta häivytetään ylimääräinen informaatio tuottamalla siitä tietokoneella ns. [[keskimääräinen bispektri]] ja [[Fourierin spektri]], josta tuotetaan lopullinen kuva.<ref name="MIT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ll.mit.edu/publications/journal/pdf/vol02_no2/2.2.4.speckleimaging.pdf | Nimeke = Speckle Imaging through the Atmosphere | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = MIT | Viitattu = 27.1.2013 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20120521070349/http://www.ll.mit.edu/publications/journal/pdf/vol02_no2/2.2.4.speckleimaging.pdf | arkistoitu = 21.5.2012 }}</ref>
 
Matemaattinen käsittely suodattaa pois kuvan leviämisen ilmakehän väreillessä eli ns. [[seeing]]-kiekon.
Seeing-kiekko koostuu kirkkaista läiskistä.
Näin päästään lähelle kaukoputken todellista [[erotuskyky]]ä ja kaukoputken tarkkuus kasvaa noin 30-kertaiseksi.

[[Infrapuna]]kuvalle voidaan käyttää pidempää 100 millisekunnin [[valotusaika]]a.

Nykyään käytetään tähtitieteessä tavallisesti valokuvaus[[filmi]]ä 10 kertaa herkempiä [[CCD-kenno]]ja, jotka ottavat talteen 70&nbsp;% tulevista valonsäteistä. Tekniikan edistymisen takia täpläinterferometria (speckle-interferometria) on käytössä nykyään laajalla alueella.

==Historia==
Täpläinterferometrian keksi [[Antoine Labeyrie]] 1970.<ref name="MIT"/> Täpläinterferometrian ajatus on eliminoida pois valonlähteestä yhtä kuvapistettä vastaavan ns. [[Airyn kiekko|Airyn kiekon]] leviäminen laajalle alueelle, samaan tapaan kuin väreilevästä tai aaltoilevasta vedestä heijastuva valonlähteen kuva täplittyy.

Yhdessä alle 10 millisekunnin aikana otetussa kuvassa [[ilmakehä]]n luontainen väreily on "jäätynyt" paikoilleen. Ilmakehä on silti levittänyt yksittäistä kuvaa eli aivan kaukoputken teoreettiseen erotuskykyyn ei tälläkään menetelmällä ylletä.

Täpläinterferometrian käyttöä rajoitti aluksi pienten valotusaikojen tarve: menetelmä ei sovi himmeille kohteille, jotka vaativat suuria valotusaikoja, tarvitaan myös suuria suurennuksia.
Toinen rajoittava tekijä oli suuren laskentatehon omaavien tietokoneiden harvinaisuus: Menetelmä vaati raskaita matemaattisia muunnoksia.
Tietokoneiden laskentakapasiteetti on tehostunut sitten 1970-luvun ja tehokkaat [[supertietokone]]et yleistyneet.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

[[Luokka: Tähtitiede]]