Lähdekoodi sivulle Tunguusikielet

[[File:Linguistic map of the Tungusic languages.png|thumb|300px]]

'''Tunguusikielet''' ovat [[Itä-Aasia|itäaasialainen]] kielikunta, johon kuuluu 12 keskenään varsin läheistä sukua olevaa kieltä. Niillä on yhteensä noin 75&nbsp;000 puhujaa [[Kiina|Pohjois-Kiinassa]], [[Mongolia]]ssa ja [[Siperia]]n itäosissa [[Ob]]in ja [[Jenisei]]n seudulta [[Ohotanmeri|Ohotanmerelle]] asti. Kielikunnasta käytetään myös nimityksiä tunguusilaiskielet, tunguusilaiset kielet ja mantšu-tunguusilaiset kielet. Aikaisemmin niiden sekä [[turkkilaiset kielet|turkkilais-]] ja [[mongolikielet|mongolikielten]] katsottiin kuuluvan oletettuun [[altailaiset kielet|altailaiseen]] kielikuntaan.

==Historia==
[[Kiina]]n koillisosassa aikaisemmin puhuttu [[mantšun kieli|mantšu]] on vanha sivistyskieli, jota kirjoitetaan hieman muunnetulla [[mongolilainen aakkosto|mongolilaisella aakkostolla]]. Nykyisin kuitenkin [[kiinan kieli|kiina]] on lähes täysin syrjäyttänyt sen puhekielenä [[Mantšuria]]ssakin. Kirjakielenä sitä käyttävät enää yksi mantšun murre sekä solonit ja [[Mantšuria]]n mongolilaiset daguurit. Mantšunkieliset käännökset kiinalaisista klassikoista ovat suuresti auttaneet vaikeaselkoisen vanhan [[kiinan kieli|kiinan]] lauseopin tulkitsemisessa.

Muilla tunguusikielillä suullinen kansanperinne on rikas, mutta kirjallisuutta ruvettiin luomaan vasta neuvostoajalla. Kirjaimistona on nykyisin [[kyrillinen aakkosto]]; välillä kokeiltiin [[latinalainen aakkosto|latinalaisia]] kirjaimia.

==Luokittelu==
Sanastoa ja kielioppia vertailemalla tunguusikielten voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: pohjois-, kaakkois- ja lounaistunguusikieliin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ethnologue.com/subgroups/tungusic|nimeke=Tungusic|julkaisu=Ethnologue|viitattu=2022-07-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Näistä kaksi jälkimmäistä ryhmää ovat läheisempää sukua keskenään kuin pohjoistunguusikielten kanssa ja muodostavat siten yhdessä etelätunguusikielten ryhmän. Tunguusikielet luokitellaan seuraavasti:

'''Pohjoistunguusikielet'''
* [[evenkin kieli|evenki]] (tunguusi)
* [[eveenin kieli|eveeni]] (eveni, lamuutti)
* [[negidaalin kieli|negidaali]] (elkembei)
* [[orotšenin kieli|orotšeni]]

'''Etelätunguusikielet'''
* Kaakkoistunguusikielet (amurkielet)
** Naanaikielet
*** [[naanain kieli|naanai]] (nanai, goldi)
*** [[orokin kieli|orokki]] (oroki, ul’ta)
*** [[ultšan kieli|ultša]] (ultš, oltša, tša)
** Udegekielet
*** [[udegen kieli|udege]] (udihe, udehe, ude)
*** [[orotšin kieli|orotši]]

* Lounaistunguusikielet (mantšukielet)
** [[mantšun kieli|mantšu]]
** [[Xiben kieli|hibe]] (xibe, sibo, xibo, sibe, sibin)
** [[džurtšenin kieli|džurtšen]] (sammunut noin 1650)

==Katso myös==
*[[Indouralilaiset kielet]]
*[[Uralilais-altailaiset kielet]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Tunguusikielet}}

[[Luokka:Tunguusikielet|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]