Sleesian alanko
Sleesian alanko (puol. Nizina Śląska) on fysikaalis-maantieteellinen makroalue ja Keski-Puolan alangon lounainen osa. Se sijaitsee pääosin Puolassa, mutta osa siitä ulottuu myös Tšekin puolelle. Alangon pinta-ala on yhteensä noin 12 700 neliökilometriä. Se päättyy lounaassa Itäisiin Sudeetteihin ja Sudeettien aluskukkuloihin, kaakossa Sleesian-Krakówin ylänköön, pohjoisessa Trebnican penkereeseen ja luoteessa Etelä-Ison-Puolan alankoon.[1]
Alueen ilmasto on Puolan lämpimimpiä: sille on ominaista lyhyet talvet, varhaiset keväät ja kuivat, lämpimät kesät. Alangon läpi virtaa Oderjoki, jonka laakson ympärille alanko sijoittuu. Sen Sleesian alangon alueella virtaavat sivujoet ovat Kłodnica, Mała Panew, Stobrawa, Widawa, Osobłoga, Nysa Kłodzka, Oława, Slęża, Bystrzyca ja Kaczawa. Alangon korkeus merenpinnasta vaihtelee Oderin laaksossa 90 metristä 180 metriin, Sudeettien suunnassa taas 150 metristä 200 metriin. Maanviljelylle suotuisten olosuhteiden vuoksi alueen metsät muutettiin suurilta osin peltomaaksi jo varhaiskeskiajalla, mutta Oderin ja sen sivujokien ympäristössä on säilynyt joitakin isompia metsiä.[1]
Sleesian alanko jakautuu seuraaviin yhdeksään mesoalueeseen: Rościsławicen kukkulat (puol. Wysoczyzna Rościsławska), Wrocławin tasanko (Równina Wrocławska), Wrocławin jäätikköjokilaakso (Pradolina Wrocławska), Nysa Kłodzkan jokilaakso (Dolina Nysy Kłodzkiej), Niemodlinin tasanko (Równina Niemodlińska), Oleśnican tasanko (Równina Oleśnicka), Opolen tasanko (Równina Opolska), Głubczycen ylätasanko (Płaskowyż Głubczycki) ja Racibórzin laakso (Kotlina Raciborska).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kondracki, Jerzy: Geografia regionalna Polski. Warszawa: Wydawnictwo Naukowe PWN, 2002. ISBN 83-01-13897-1. (puolaksi)