Ero sivun ”Iridium (yritys)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 24: Rivi 24:


==Iridiumin toinen sukupolvi==
==Iridiumin toinen sukupolvi==
Iridium-konstellaatiota ollaan uusimassa, alku tälle tapahtui korkean öljyn hinnan ja helposti liikkuvan rahan aikaan. Vuosina 2009-2010 hanke näyttää etenevän Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusteollisuuden elvytyksen tai sen avulla, ettei parempiakaan sijoituskohteita ole. Toisen sukupolven satelliiteista kilpailivat [[Lockheed Martin]] ja [[Thales Alenia Space]]. Ranskan ja Italian valtiot olivat valmiita lainoittamaan 1,5 miljardia dollaria kaikkiaan 2,7 miljardia dollaria maksavasta investoinnista. Lockheed-Martin haki tukea Yhdysvaltain liittovaltion vientitukilaitokselta ([[Export-Import Bank of the United States]]), joka lainoittaa yhdysvaltalaisten yritysten vientihankkeita. <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/100316-iridium-faces-uphill-battle-gain-backing.html</ref> Thales Alenia Space voitti kilvan kesäkuun alussa 2010 yhteensä 2,1 miljardin dollarin urakan, jonka rahoittaa pääosin Ranskan valtio vientitukilainoistusorganisaationsa kautta. Urakka koskee 81 tietoliikennesatelliitin valmistusta, joten sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Ranskan ja Italian avaruusteollisuuksille. <ref>http://www.spacenews.com/contracts/100602-thales-iridiumnext-contract.html</ref> Pian tämän urakan solmimisen jälkeen Iridium ilmoitti tilaavansa 400-500 miljoonalla dollarilla satelliittien laukaisuja Space-X-yritykseltä. <ref>http://www.spacenews.com/contracts/061610spacex-iridium-ink-492-million-launch-services-deal.html</ref> Kesäkuun lopulla 2010 Thales Alenia Space osti yhdysvaltalaiselta [[Intellectual Ventures]]-yhtiöltä Iridiumin tuoteoikeudet, jolle alkuperäisen Iridium-järjestelmän patentit olivat siirtyneet Motorolan johtaman Iridium-yrityksen konkurssissa 1990-luvun lopulla. <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/100625-patent-cleared-way-iridium-next.html</ref> Lokakuun alussa 2010 Iridium sai Ranskan vientisubventio-organisaatiolta ([[Coface]]) 1,8 miljardia dollaria tukea satelliittien valmistukseen. <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/iridium.html</ref>
Iridium-konstellaatiota ollaan uusimassa, alku tälle tapahtui korkean öljyn hinnan ja helposti liikkuvan rahan aikaan. Vuosina 2009-2010 hanke näyttää etenevän Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusteollisuuden elvytyksen tai sen avulla, ettei parempiakaan sijoituskohteita ole. Toisen sukupolven satelliiteista kilpailivat [[Lockheed Martin]] ja [[Thales Alenia Space]]. Ranskan ja Italian valtiot olivat valmiita lainoittamaan 1,5 miljardia dollaria kaikkiaan 2,7 miljardia dollaria maksavasta investoinnista. Lockheed-Martin haki tukea Yhdysvaltain liittovaltion vientitukilaitokselta ([[Export-Import Bank of the United States]]), joka lainoittaa yhdysvaltalaisten yritysten vientihankkeita. <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/100316-iridium-faces-uphill-battle-gain-backing.html</ref> Thales Alenia Space voitti kilvan kesäkuun alussa 2010 yhteensä 2,1 miljardin dollarin urakan, jonka rahoittaa pääosin Ranskan valtio vientitukilainoistusorganisaationsa kautta. Urakka koskee 81 tietoliikennesatelliitin valmistusta, joten sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Ranskan ja Italian avaruusteollisuuksille. <ref>http://www.spacenews.com/contracts/100602-thales-iridiumnext-contract.html</ref> Pian tämän urakan solmimisen jälkeen Iridium ilmoitti tilaavansa 400-500 miljoonalla dollarilla satelliittien laukaisuja Space-X-yritykseltä. <ref>http://www.spacenews.com/contracts/061610spacex-iridium-ink-492-million-launch-services-deal.html</ref> Kesäkuun lopulla 2010 Thales Alenia Space osti yhdysvaltalaiselta [[Intellectual Ventures]]-yhtiöltä Iridiumin tuoteoikeudet, jolle alkuperäisen Iridium-järjestelmän patentit olivat siirtyneet Motorolan johtaman Iridium-yrityksen konkurssissa 1990-luvun lopulla. <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/100625-patent-cleared-way-iridium-next.html</ref> Lokakuun alussa 2010 Iridium sai Ranskan vientisubventio-organisaatiolta ([[Coface]]) 1,8 miljardia dollaria tukea satelliittien valmistukseen. <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/iridium.html</ref> Tammikuussa 2011 Thales-Alenia Space ilmoitti valinneensa arizonalaisen Orbital Sciences Corporationin satellittien ja niiden hyötykuorman kokoajaksi 150 miljoonan dollarin korvausta vastaan; toisaalta on arvioitu, että 40% satelliittien rakentamiskustannuksista (kokonaisuudessaan 2,1 miljardia dollaria) syntyy Yhdysvalloissa <ref>http://www.spacenews.com/satellite_telecom/110127-orbital-lands-iridium-contract.html</ref>

72 satelliittia laukaistaan avaruuteen vuosina 2015-2017 yhysvaltalaisilla Falcon 9-kantoraketeilla, 9 satelliittia laukaistaan tarpeen vaatiessa korvaamaan avaruudessa rikkoontuneet satelliitit.


==Viitteet==
==Viitteet==

Versio 27. tammikuuta 2011 kello 20.06

Tämä artikkeli kuvaa satelliittipuhelinoperaattoria nimeltä Iridium. Iridium on myös alkuaine.
Iridiumin logo

Iridium Satellite LLC on yhdysvaltalainen satelliittipuhelinverkko-operaattori. Iridium on myös kyseisten satelliittien ja niiden muodostaman konstelaation nimi.

Järjestelmä

Iridium-järjestelmä perustuu 65:een matalilla kiertoradoilla yli 700 kilometriä Maan pinnan yläpuolella lentävään satelliittiin. Näiden lisäksi on kiertoradalla varasatelliitteja. Järjestelmä suunniteltiin alun perin 77 satelliitista muodostuvaksi, jonka vuoksi se nimettiin alkuaineen numero 77 mukaan.

IT-kuplan osa - vaikea alku

Järjestelmä käynnistettiin 1. marraskuuta 1998, IT-kuplan aikana. Se oli suunniteltu 1990-luvun alussa eli aikana, jolloin avaruusteollisuudella oli kylmän sodan jälkeinen matalasuhdanne.

Yhtiö haki konkurssisuojaa 13. elokuuta 1999 palvelun suosion osoittauduttua vaisuksi ja GSM-yhteyksien laajetessa vuosikymmenen pituisen rakennusurakan aikana. Satelliitit olivat kuitenkin kiertoradalla ja yksityisten sijoittajien perustama Iridium Satellite LLC avasi palvelun uudelleen vuonna 2001.

Pääasiallisena asiakkaina Iridiumilla ovat yritykset ja julkisyhteisöt, jotka tarvitsevat sijainnista riippumattomia puheluyhteyksiä. Yhdysvaltain armeija käyttää järjestelmää laajasti, joka lienee subvention muoto kuten se, että Italian asevoimat käyttää vastaavaa Globalstar-järjestelmää.

Iridium-puhelimet toimivat esimerkiksi GSM-puhelimia huomattavasti heikommin sisätiloissa, josta syystä ne eivät ole herättäneet yksityiskäyttäjien kiinnostusta.

Yritys ei anna palvelua poliittisista syistä Pohjois-Koreassa osana Yhdysvaltain yleisempää ko. maan saartoa, Sri Lankan pohjoisosissa (tamilisisseiltä pyritään estämään tämä kommunikaatioväylä) ja ilmeisesti talouspoliittisista syistä Unkarissa ja Puolassa.

Heinäkuun alussa vuonna 2007 Iridium julkaisi ennakkotiedon aikeestaan rakentaa Iridium NEXT-konstellaatio.[1] Toukokuussa 2010 Iridium maksoi 19 miljoonan dollarin varausmaksun nimeämättömälle laukaisupalveluyritykselle (Space Exploration Technologies?) samalla, kun Thales-Alenia Space ja Lockheed-Martin suunnittelevat uusia tietoliikennesatelliitteja. Järjestelmän rahoituksen pääosaa haetaan Ranskan valtion Coface vientiluottovirastolta ja Yhdysvaltain liittovaltion Export-Import Bank of the United Statesilta. Tässä vaiheessa Iriudiumilla oli maailmanlaajuisesti 400 000 tilaajaa. Sen suoranaisen kilpailijan Globalstarin satelliiteissa on havaittu ikääntymisen aikaansaamia häiriöitä puheyhteyksissä. Sen välilliset kilpailijat Inmarsat ja TerreStar ovat puolestaan haastamassa satelliittimatkapuhelimen yhdistelmä-matkapuhelimilla, joilla voi puhua maanpäällisessä ja satelliittitutkiverkossa. Järjestelmän rakentaminen on jälleen ajoittunut ajankohtaan, jossa kaupalliset satelliittien markkinat ovat kutistuneet ja sotilaallisten ja muiden julkisen sektorin suoraan rahoittamien satelliittien rahoitus on niin korkealla tasolla, että kasvua - etenkin budjettivajeiden korjausten aikana - ei löydy. [2]

Iridium-satelliittien havainnointi

Iridium-satelliittien erityispiirre on se, että niiden peilimäiset antennit heijastavat sopivaan asentoon osuessaan kirkkaan valokiilan maan pinnalle, joka voidaan paljain silmin havaita kirkkaana, noin 10 sekunnin mittaisena välähdyksenä. Välähdysten ennustamiseen on tehty useita sekä World Wide Webissä että ilman verkkoyhteyttä toimivia ohjelmistoja.

Iridiumin toinen sukupolvi

Iridium-konstellaatiota ollaan uusimassa, alku tälle tapahtui korkean öljyn hinnan ja helposti liikkuvan rahan aikaan. Vuosina 2009-2010 hanke näyttää etenevän Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusteollisuuden elvytyksen tai sen avulla, ettei parempiakaan sijoituskohteita ole. Toisen sukupolven satelliiteista kilpailivat Lockheed Martin ja Thales Alenia Space. Ranskan ja Italian valtiot olivat valmiita lainoittamaan 1,5 miljardia dollaria kaikkiaan 2,7 miljardia dollaria maksavasta investoinnista. Lockheed-Martin haki tukea Yhdysvaltain liittovaltion vientitukilaitokselta (Export-Import Bank of the United States), joka lainoittaa yhdysvaltalaisten yritysten vientihankkeita. [3] Thales Alenia Space voitti kilvan kesäkuun alussa 2010 yhteensä 2,1 miljardin dollarin urakan, jonka rahoittaa pääosin Ranskan valtio vientitukilainoistusorganisaationsa kautta. Urakka koskee 81 tietoliikennesatelliitin valmistusta, joten sillä on merkittävä työllistävä vaikutus Ranskan ja Italian avaruusteollisuuksille. [4] Pian tämän urakan solmimisen jälkeen Iridium ilmoitti tilaavansa 400-500 miljoonalla dollarilla satelliittien laukaisuja Space-X-yritykseltä. [5] Kesäkuun lopulla 2010 Thales Alenia Space osti yhdysvaltalaiselta Intellectual Ventures-yhtiöltä Iridiumin tuoteoikeudet, jolle alkuperäisen Iridium-järjestelmän patentit olivat siirtyneet Motorolan johtaman Iridium-yrityksen konkurssissa 1990-luvun lopulla. [6] Lokakuun alussa 2010 Iridium sai Ranskan vientisubventio-organisaatiolta (Coface) 1,8 miljardia dollaria tukea satelliittien valmistukseen. [7] Tammikuussa 2011 Thales-Alenia Space ilmoitti valinneensa arizonalaisen Orbital Sciences Corporationin satellittien ja niiden hyötykuorman kokoajaksi 150 miljoonan dollarin korvausta vastaan; toisaalta on arvioitu, että 40% satelliittien rakentamiskustannuksista (kokonaisuudessaan 2,1 miljardia dollaria) syntyy Yhdysvalloissa [8]

72 satelliittia laukaistaan avaruuteen vuosina 2015-2017 yhysvaltalaisilla Falcon 9-kantoraketeilla, 9 satelliittia laukaistaan tarpeen vaatiessa korvaamaan avaruudessa rikkoontuneet satelliitit.

Viitteet

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iridium_(yritys)&oldid=9719716”