Ero sivun ”Kaksoistutkinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan yleensä ammattikoulututkinnon sekä lukion ylioppilastutkinnon suorittamista samaan aikaan. Joillakin paikkakunnilla |
Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan yleensä ammattikoulututkinnon sekä lukion ylioppilastutkinnon suorittamista samaan aikaan. Joillakin paikkakunnilla tällaista yhdistelmää kutsutaan nimellä '''ammattilukio'''. Kaksoistutkinto on erittäin suosittua etenkin kaupanalan ammatillisissa opinnoissa (esim. merkonomi tai datanomi). Kaksoistutkinto parantaa oppilaan jatko-opiskelukelpoisuutta ja helpottaa opiskelua ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. |
||
== Opiskelun rakenne == |
== Opiskelun rakenne == |
||
Versio 17. tammikuuta 2010 kello 09.23
Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan yleensä ammattikoulututkinnon sekä lukion ylioppilastutkinnon suorittamista samaan aikaan. Joillakin paikkakunnilla tällaista yhdistelmää kutsutaan nimellä ammattilukio. Kaksoistutkinto on erittäin suosittua etenkin kaupanalan ammatillisissa opinnoissa (esim. merkonomi tai datanomi). Kaksoistutkinto parantaa oppilaan jatko-opiskelukelpoisuutta ja helpottaa opiskelua ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa.
Opiskelun rakenne
Kaksoistutkintoa suorittavan oppilaan pääasiallinen oppilaitos on ammattikoulu, jossa hän opiskelee suurimman osan ajastaan ammattitutkintoon vaadittuja ammattiaineita. Opiskelu kestää kurssien määrästä ja opiskelijan opiskeluinnosta riippuen 3-4 vuotta.
Lukiolla opiskelija suorittaa ylioppilastutkintoon vaaditun oppimäärän, eli kirjoitettavien aineiden pakolliset ja syventävät kurssit. Yleensä myös ammattikoulun ns. "yhteiset aineet" (esim. ruotsi, yhteiskuntaoppi, terveystieto) suoritetaan lukiolla.
Ammattikouluista riippuen yhteiset aineet sijoitetaan usein omille jaksoilleen. Nämä jaksot kaksoistutkintolaiset ovat lukiolla. Näin vältytään siltä, ettei kesken koulupäivän tarvitsisi vaihtaa opiskelupaikkaa, vaan se tapahtuu koko jakson samassa paikassa, joko ammattikoululla tai lukiolla.
Monesti kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii opiskelijalta paljon itsekuria ja oma-aloitteisuutta. Itseopiskeltavaa tulee paljon sekä joitain kursseja joutuu suorittamaan mahdollisesti iltalukiossa tai itsenäisesti opiskellen. Esimerkiksi pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot ovat sen verran laajat, että opinnot saattavat venyä neljän vuoden mittaisiksi.
Viimeisenä vuonna oppilas osallistuu normaalisti muiden lukiolaisten kanssa ylioppilaskirjoituksiin ja saa hyväksytystä suorituksesta ylioppilastodistuksen, muttei lukion päästötodistusta.
Myös kahden ammatillisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista. Esimerkiksi sähköalan perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa sekä automaatioasentajan, että elektroniikka-asentajan tutkinnon.
Kolmoistutkinto
Kolmoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammattitutkinnon lisäksi koko lukion oppimäärän. Tällöin hän saa ylioppilastodistuksen lisäksi myös lukion päästötodistuksen.