Ero sivun ”Cumulus congestus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kirjoitusvirheiden korjausta, kieliasussa olisi vielä paljon korjattavaa. Poistettu turha toisto: "saattaa sataa, muttei välttämättä" => "saattaa sataa". "tunnin-parin" vähän häiritsee, onko oikein? |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
''Cumulus congestus'' kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki iltapäiväkuuroista ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen ''congestus'' ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus. |
''Cumulus congestus'' kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki iltapäiväkuuroista ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen ''congestus'' ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus. |
||
Pilvi saattaa olla [[tuuli|tuulen]] vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. ''Cumulus congestus''-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu noin 5 kilometrin korkeuteen. Useinkin syntyvä kuuropilvi jää ''congestukseksi'', kun se ei [[Inversio (meteorologia)|inversio]]n takia pääse nousemaan. Tämäkin ''congestus'' voi sataa, muttei niin voimakkaasti kuin varsinainen kuuropilvi. ''Congestus'' alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi. |
Pilvi saattaa olla [[tuuli|tuulen]] vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. ''Cumulus congestus''-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Nousunopeus pilvessä on 1-10 m/s<ref>Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivu 58</ref>. |
||
Useinkin syntyvä kuuropilvi jää ''congestukseksi'', kun se ei [[Inversio (meteorologia)|inversio]]n takia pääse nousemaan. Tämäkin ''congestus'' voi sataa, muttei niin voimakkaasti kuin varsinainen kuuropilvi. ''Congestus'' alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi. |
|||
== Kuvia == |
== Kuvia == |
||
Versio 4. toukokuuta 2009 kello 11.58
Cumulus congestus eli korkeaksi pullistunut kumpupilvi on valtava, möykkymäinen, tornimainen tai kukkakaalimainen kumpupilvi, joka ei ole vielä varsinainen ukkospilvi, muttei monestikaan enää kauniin ilman pilvi. Monesti näkee kesällä mahtavia, tornimaisia congestus-muotoja, jotka hajoavat pian. Cumulus congestus saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen sadekuuron. Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä Cumulus congestus kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki iltapäiväkuuroista ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen congestus ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus.
Pilvi saattaa olla tuulen vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. Cumulus congestus-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Nousunopeus pilvessä on 1-10 m/s[1].
Useinkin syntyvä kuuropilvi jää congestukseksi, kun se ei inversion takia pääse nousemaan. Tämäkin congestus voi sataa, muttei niin voimakkaasti kuin varsinainen kuuropilvi. Congestus alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi.
Kuvia
-
Valtavan suuri, kukkakaalimainen Cumulus congestus, joka on kehittymässä ukkospilveksi. -
Cumulus congestus, joka leviää kumpukerrospilveksi Stratocumulus, koska pilven nousua estää inversiokerros. -
Pieni tornimainen Cumulus congestus. -
Cumulus congestus - pilvet venyvät viistoksi, kun ylhäällä tuulee hyvin nopeasti, alempana hitaammin.
Katso myös
Aiheesta muualla
- ↑ Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivu 58