Ero sivun ”Andrejevin heijastus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lisäyksiä |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Andreevin heijastus on saanut nimensä venäläisen fyysikon [[Alexander F. Andreev]]in mukaan. |
Andreevin heijastus on saanut nimensä venäläisen fyysikon [[Alexander F. Andreev]]in mukaan. |
||
Andreevin heijastus selittää miksi äärettömän [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuuden]] omaavat suprajohteet ovat tavattoman huonoja [[lämmönjohtavuus| |
Andreevin heijastus selittää miksi äärettömän [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuuden]] omaavat suprajohteet ovat tavattoman huonoja [[lämmönjohtavuus|lämmönjohteita]]. Prosessissa varaus siirtyy normaalijohteesta suprajohteeseen, mutta kvasihiukkasten kuljettama energia ([[entropia]]virta) heijastuu liitoksesta takaisin normaalijohteeseen. |
||
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio aikaansaa [[suprajohtava läheisilmiö|suprajohtavan läheisilmiön]], jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia. |
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio aikaansaa [[suprajohtava läheisilmiö|suprajohtavan läheisilmiön]], jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia. |
||
Versio 10. huhtikuuta 2009 kello 16.37
Andreevin heijastus [1] on puhtaassa normaalijohde-suprajohderajapinnassa tapahtuva prosessi, jossa suprajohteen energia-aukkoa pienemmän energian omaava elektroni (Fermienergian yläpuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio) heijastuu takaisin normaalijohteeseen aukkona (Fermienergian alapuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio). Tuloksena prosessista suprajohteeseen syntyy Cooperin pari. Andreevin heijastus on saanut nimensä venäläisen fyysikon Alexander F. Andreevin mukaan.
Andreevin heijastus selittää miksi äärettömän sähkönjohtavuuden omaavat suprajohteet ovat tavattoman huonoja lämmönjohteita. Prosessissa varaus siirtyy normaalijohteesta suprajohteeseen, mutta kvasihiukkasten kuljettama energia (entropiavirta) heijastuu liitoksesta takaisin normaalijohteeseen.
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio aikaansaa suprajohtavan läheisilmiön, jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia.
Viitteet
- ↑ A. F. Andreev, Zh. Eksp. Teor. Fiz. 46, 1823 (1964) [Sov. Phys. JETP 19, 1228 (1964)].