Ero sivun ”Andrejevin heijastus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Uusi sivu: '''Andreevin heijastus''' <ref>A. F. Andreev, Zh. Eksp. Teor. Fiz. 46, 1823 (1964) [Sov. Phys. JETP 19, 1228 (1964)].</ref> on puhtaassa normaalijohde-suprajohderajapinnassa tapah… |
Lisäyksiä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Andreevin heijastus''' <ref>A. F. Andreev, Zh. Eksp. Teor. Fiz. 46, 1823 (1964) [Sov. Phys. JETP 19, 1228 (1964)].</ref> on puhtaassa normaalijohde-[[suprajohde]]rajapinnassa tapahtuva prosessi, jossa suprajohteen [[energia-aukko |
'''Andreevin heijastus''' <ref>A. F. Andreev, Zh. Eksp. Teor. Fiz. 46, 1823 (1964) [Sov. Phys. JETP 19, 1228 (1964)].</ref> on puhtaassa normaalijohde-[[suprajohde]]rajapinnassa tapahtuva prosessi, jossa suprajohteen [[energia-aukko]]a pienemmän [[energia]]n omaava [[elektroni]] ([[Fermienergia]]n yläpuolella oleva kvasihiukkas[[eksitaatio]]) heijastuu takaisin normaalijohteeseen aukkona (Fermienergian alapuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio). Tuloksena prosessista suprajohteeseen syntyy [[Cooperin pari]]. |
||
Andreevin heijastus on saanut nimensä venäläisen fyysikon [[Alexander F. Andreev]]in mukaan. |
|||
Andreevin heijastus selittää miksi äärettömän [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuuden]] omaavat suprajohteet ovat tavattoman huonoja [[ |
Andreevin heijastus selittää miksi äärettömän [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuuden]] omaavat suprajohteet ovat tavattoman huonoja [[lämmönjohtavuus|lämmönjohde]]. Prosessissa varaus siirtyy normaalijohteesta suprajohteeseen, mutta kvasihiukkasten kuljettama energia ([[entropia]]virta) heijastuu liitoksesta takaisin normaalijohteeseen. |
||
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio aikaansaa [[suprajohtava läheisilmiö|suprajohtavan läheisilmiön]], jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia. |
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio aikaansaa [[suprajohtava läheisilmiö|suprajohtavan läheisilmiön]], jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia. |
||
| Rivi 7: | Rivi 8: | ||
== Viitteet == |
== Viitteet == |
||
<references /> |
<references /> |
||
[[Luokka:Suprajohtavuus]] |
|||
[[en:Andreev reflection]] |
[[en:Andreev reflection]] |
||
Versio 10. huhtikuuta 2009 kello 15.08
Andreevin heijastus [1] on puhtaassa normaalijohde-suprajohderajapinnassa tapahtuva prosessi, jossa suprajohteen energia-aukkoa pienemmän energian omaava elektroni (Fermienergian yläpuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio) heijastuu takaisin normaalijohteeseen aukkona (Fermienergian alapuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio). Tuloksena prosessista suprajohteeseen syntyy Cooperin pari. Andreevin heijastus on saanut nimensä venäläisen fyysikon Alexander F. Andreevin mukaan.
Andreevin heijastus selittää miksi äärettömän sähkönjohtavuuden omaavat suprajohteet ovat tavattoman huonoja lämmönjohde. Prosessissa varaus siirtyy normaalijohteesta suprajohteeseen, mutta kvasihiukkasten kuljettama energia (entropiavirta) heijastuu liitoksesta takaisin normaalijohteeseen.
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio aikaansaa suprajohtavan läheisilmiön, jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia.
Viitteet
- ↑ A. F. Andreev, Zh. Eksp. Teor. Fiz. 46, 1823 (1964) [Sov. Phys. JETP 19, 1228 (1964)].