Ero sivun ”Leirilakki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Stefanka (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Stefanka (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Leirilakki''' eli ns. ''väinämöisenlakki'' on partiolaispäähine. Sitä käytetään pääasiassa leireillä ja retkillä. 1960-luvulla se oli myös [[partio|kolkkapoikien]] päähine, koska vaihtoehtoa eli keltaisin terein koristettua tummansinistä lipallista [[partio|sudenpentu]]lakkia vierastettiin ja leirilakki koettiin suomalaisempana. Vain ne lippukunnat joissa kolkkapoikien sijaan oli sudenpentuja käyttivät lippalakkia.
'''Leirilakki''' eli ns. ''väinämöisenlakki'' on partiolaispäähine. Sitä käytetään pääasiassa leireillä ja retkillä. Partiolaisten kielenkäytössä sitä kutsutaan nimellä ''väiski''.
1960-luvulla se oli myös [[partio|kolkkapoikien]] päähine, koska vaihtoehtoa eli keltaisin terein koristettua tummansinistä lipallista [[partio|sudenpentu]]lakkia vierastettiin ja leirilakki koettiin suomalaisempana. Vain ne lippukunnat joissa kolkkapoikien sijaan oli sudenpentuja käyttivät lippalakkia.


Leirilakki on perusmuodossaan neljästä sektorinmuotoisesta kankaanpalasta koottu kalotti, jonka reunat ja saumat on peitetty 10 mm leveällä kangasnauhalla, joka muodostaa ristikuvion päälaen yli.
Leirilakki on perusmuodossaan neljästä sektorinmuotoisesta kankaanpalasta koottu kalotti, jonka reunat ja saumat on peitetty 10 mm leveällä kangasnauhalla, joka muodostaa ristikuvion päälaen yli.

Versio 22. lokakuuta 2008 kello 15.45

Leirilakki eli ns. väinämöisenlakki on partiolaispäähine. Sitä käytetään pääasiassa leireillä ja retkillä. Partiolaisten kielenkäytössä sitä kutsutaan nimellä väiski.

1960-luvulla se oli myös kolkkapoikien päähine, koska vaihtoehtoa eli keltaisin terein koristettua tummansinistä lipallista sudenpentulakkia vierastettiin ja leirilakki koettiin suomalaisempana. Vain ne lippukunnat joissa kolkkapoikien sijaan oli sudenpentuja käyttivät lippalakkia.

Leirilakki on perusmuodossaan neljästä sektorinmuotoisesta kankaanpalasta koottu kalotti, jonka reunat ja saumat on peitetty 10 mm leveällä kangasnauhalla, joka muodostaa ristikuvion päälaen yli.

Leirilakin perusväri on Suomen lipun sininen ja nauhat valkoisia. Routavuosien aikana vuosina 1911 - 17 toimineista lippukunnista alun perin helsinkiläisellä, nykyisin Kauniaisissa toimivalla kaksikielisellä Toimen Pojat -lippukunnalla ja vaasalaisella Vaasan Metsäveikot -lippukunnalla on erivapaus käyttää väreiltään poikkeavaa leirilakkia: kauniaislaisilla se on khakivärinen tummansinisin nauhoin, vaasalaisilla tummansininen kirkkaanpunaisin nauhoin.

Leirilakista on olemassa myös talviversio: se on muuten samalla kaavalla tehty, paitsi materiaali on kudottu villa ja valkoinen alareunus on noin 10 cm leveä. Päähinettä käytetään talvileireillä ja -tapahtumissa.

Lähde

  • Puku- ja merkkisääntö PMS, Partiolaisen ohjekirja 1966