Ero sivun ”Vinčan kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Vinčan kulttuuri''' (''Vincan, Vinchan'' kulttuuri) vallitsi mm. [[Romania]]ssa ja [[Serbia]]ssa noin 6000-2000 eaa. |
'''Vinčan kulttuuri''' (''Vincan, Vinchan'' kulttuuri) vallitsi mm. [[Romania]]ssa ja [[Serbia]]ssa noin 6000-2000 eaa. Tämän kulttuurin ihmiset rakensivat melko suuria asutuskeskuksia mm. Tonavalle Serbiassa ja elättivät itsensä mm. maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Klassinen Vinčan kulttuuri tuhoutui kuparikautisten hyökkääjien saapuessa alueelle mm. [[Badenin kulttuuri]]sta. |
||
== Vinčan kulttuuri== |
|||
Kulttuurin alue oli Serbiassa pitkin Tonavaa, Romaniassa, |
Kulttuurin alue oli Serbiassa pitkin Tonavaa, Romaniassa, |
||
| Rivi 13: | Rivi 15: | ||
Pääkarjana olivat naudat, mutta pidettiin myös sikoja, lampaita ja vuohia. Vincan ihmisten viljelemää viljaa pidetään hyvin |
Pääkarjana olivat naudat, mutta pidettiin myös sikoja, lampaita ja vuohia. Vincan ihmisten viljelemää viljaa pidetään hyvin |
||
ravinteikkaana. Kauppaa käytiin ympäristön kanssa, tuotiin mm suolaa ja obsidiaania. Saviastioita osattiin tehdä niin taidokkaasti, että parempia osattiin tehdä vasta muutaman tuhannen vuoden päästä. Myös muut ajan käsityöläiset olivat taitavia. |
ravinteikkaana. Kauppaa käytiin ympäristön kanssa, tuotiin mm suolaa ja obsidiaania. Saviastioita osattiin tehdä niin taidokkaasti, että parempia osattiin tehdä vasta muutaman tuhannen vuoden päästä. Myös muut ajan käsityöläiset olivat taitavia. |
||
Kulttuuri tuotti runsaasti uskonnollisia esineitä, pienoispatsaita ja uhriastioita. Oli myös ihmisen ja eläimen muotoisia kulhoja. |
|||
Pienoisveistoksia on löydetty erityisen runsaasti. |
|||
Kulttuuri rakensi puusta mutaseinäisiä taloja maan päälle, toisin kuin edeltäjänsä. Talojen välillä olevat kadut olivat kylissä |
Kulttuuri rakensi puusta mutaseinäisiä taloja maan päälle, toisin kuin edeltäjänsä. Talojen välillä olevat kadut olivat kylissä |
||
koillisesta lounaaseen. Suuria kaupunkimaisia kyliä syntyi |
koillisesta lounaaseen. Suuria kaupunkimaisia kyliä syntyi |
||
paikkoihin Vinča, Divostin, Potporanj, Selevac, Pločnik ja Predionica. |
paikkoihin Vinča, Divostin, Potporanj, Selevac, Pločnik ja Predionica. |
||
Itä-Serbiassa Bele Vodessa ja Rudna Glavassa otetiin kuparia käyttöön. |
|||
Hyvin vanhaa kirjoitusta sisältävien Vinčan kulttuurin [[Tartarian savitaulut|Tartarian savitaulujen]] aitoudesta on kiistelty. Ne sisältävät vanhinta tunnettua kirjoitusta, sumerilaista kuvakirjoitusta, vanhempaa kirjoitusta ja ovat vuodelta 4000 eaa. Tätä Vinča-Tordosin kirjoitusta ei osata kytkeä mihinkään tunnettuun kieleen. |
Hyvin vanhaa kirjoitusta sisältävien Vinčan kulttuurin [[Tartarian savitaulut|Tartarian savitaulujen]] aitoudesta on kiistelty. Ne sisältävät vanhinta tunnettua kirjoitusta, sumerilaista kuvakirjoitusta, vanhempaa kirjoitusta ja ovat vuodelta 4000 eaa. Tätä Vinča-Tordosin kirjoitusta ei osata kytkeä mihinkään tunnettuun kieleen. |
||
Versio 19. helmikuuta 2007 kello 23.04
Vinčan kulttuuri (Vincan, Vinchan kulttuuri) vallitsi mm. Romaniassa ja Serbiassa noin 6000-2000 eaa. Tämän kulttuurin ihmiset rakensivat melko suuria asutuskeskuksia mm. Tonavalle Serbiassa ja elättivät itsensä mm. maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Klassinen Vinčan kulttuuri tuhoutui kuparikautisten hyökkääjien saapuessa alueelle mm. Badenin kulttuurista.
Vinčan kulttuuri
Kulttuurin alue oli Serbiassa pitkin Tonavaa, Romaniassa, Pohjois-Bulgariaassa , Bosniassa, Makadeonian tasavallassa, mutta tämän kulttuurin jäänteitä löydetään Balkanilta, Keski-Euroopan osista ja Vähästä-Aasiasta. Alussa uskottiin Vinčan kulttuurin alkaneen vasta 2700 eaa. Samoihin aikoihin oli idempänä Tripoljen kulttuuri.
Kulttuurin ensimmäinen löytöpaikka Vinča on 14 km Belgradista Tonavaa pitkin alaspäin. Tämän kulttuurin historiaa ei tunneta tarkasti.
Kulttuurin ihmiset elättivät itsensä maanviljelyllä, karjanhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. Pääkarjana olivat naudat, mutta pidettiin myös sikoja, lampaita ja vuohia. Vincan ihmisten viljelemää viljaa pidetään hyvin ravinteikkaana. Kauppaa käytiin ympäristön kanssa, tuotiin mm suolaa ja obsidiaania. Saviastioita osattiin tehdä niin taidokkaasti, että parempia osattiin tehdä vasta muutaman tuhannen vuoden päästä. Myös muut ajan käsityöläiset olivat taitavia.
Kulttuuri tuotti runsaasti uskonnollisia esineitä, pienoispatsaita ja uhriastioita. Oli myös ihmisen ja eläimen muotoisia kulhoja. Pienoisveistoksia on löydetty erityisen runsaasti.
Kulttuuri rakensi puusta mutaseinäisiä taloja maan päälle, toisin kuin edeltäjänsä. Talojen välillä olevat kadut olivat kylissä koillisesta lounaaseen. Suuria kaupunkimaisia kyliä syntyi paikkoihin Vinča, Divostin, Potporanj, Selevac, Pločnik ja Predionica.
Itä-Serbiassa Bele Vodessa ja Rudna Glavassa otetiin kuparia käyttöön.
Hyvin vanhaa kirjoitusta sisältävien Vinčan kulttuurin Tartarian savitaulujen aitoudesta on kiistelty. Ne sisältävät vanhinta tunnettua kirjoitusta, sumerilaista kuvakirjoitusta, vanhempaa kirjoitusta ja ovat vuodelta 4000 eaa. Tätä Vinča-Tordosin kirjoitusta ei osata kytkeä mihinkään tunnettuun kieleen.
Noin 6000-5000 eaa Vinčan edeltäjät asuivat Balkanin niemimaan keskiosissa alueella, joka rajoittui karpaatteihin pohjoisessa, Bosniaan lännessä, Sofian tasangolle idässä ja Skopljen laaksoon etelässä. Kulttuuria edelsi vanhempi [[Starčevon kulttuuri]], jonka ihmiset asuivat maalattiaisissa, puoliksi maahan upotetuissa mutaseinäisissä taloissa.
Vincan kulttuurin kehitys pysähtyi joskus 3500 eaa. Vincan kulttuuri tuhoutui sotaisten kuparia käyttävien kansojen saapuessa alueelle, lähes kaikki Vincan asutukset paloivat. Hyökkääjät kuuluivat Badenin kulttuuriin, Kostolacin kulttuuriin ja Bordogkeresturin kulttuuriin, jotka viipyivät alueella lyhyen aikaa. Sen jälkeet tuli pronssikauden Vatinin kulttuuri.
Vinčan kulttuurin aikalaiset Euroopassa
