Ero sivun ”Emissiivisyys” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: nn:Emissivitet |
p r2.7.2) (Botti lisäsi: no:Emissivitet |
||
Rivi 46: | Rivi 46: | ||
[[it:Emissività]] |
[[it:Emissività]] |
||
[[he:אמיסיביות]] |
[[he:אמיסיביות]] |
||
[[no:Emissivitet]] |
|||
[[nn:Emissivitet]] |
[[nn:Emissivitet]] |
||
[[pl:Zdolność emisyjna]] |
[[pl:Zdolność emisyjna]] |
Versio 26. joulukuuta 2012 kello 19.21
Emissiivisyys on kappaleen lähettämän säteilyn määrä verrattuna täysin mustan kappaleen säteilyyn. Emissiivisyyttä merkitään yleensä kreikan pienellä epsilon-kirjaimella . Luonnossa ei käytännössä esiinny täysin mustia kappaleita, joiden emissiivisyyys . Näin ollen kaikkien kappaleiden . Jos kappaleen heijastavuus on suuri, emissiivisyys on pieni.
Emissiivisyys voidaan ilmoittaa eri aallonpituusalueille. Useimmiten emissiivisyys ilmoitetaan pitkäaaltoiselle säteilylle. Kappaleiden jäähtymissäteilyhän on yleensä enimmäkseen pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Monien pintojen emissiivisyydet pitkäaaltoiselle säteilylle ovat luokkaa 0,8-0,97[1]. Mutta esimerkiksi kirkkaan alumiinin emissiivisyys on noin 0,09[2]. Kalkkihiekkakiven emissiivisyys on 0,9.
Emissiivisyys kahden seinän välissä
Emissivisyys kahden seinän välissä
Katso myös
Viitteet
- ↑ Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen, ISBN 951-97233-1-5, Gummerus, 1985, Taulukko 2, sivu 67
- ↑ Rakennusten lämmitys, sivu 67