Ero sivun ”Andrejevin heijastus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: uk:Андреєвське відбиття |
p r2.7.2+) (Botti muutti kielilinkin ko:안드레에프 반사 muotoon ko:안드레예프 반사 |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
[[de:Andreev-Reflexion]] |
[[de:Andreev-Reflexion]] |
||
[[en:Andreev reflection]] |
[[en:Andreev reflection]] |
||
[[ko: |
[[ko:안드레예프 반사]] |
||
[[ru:Андреевское отражение]] |
[[ru:Андреевское отражение]] |
||
[[uk:Андреєвське відбиття]] |
[[uk:Андреєвське відбиття]] |
||
Versio 4. marraskuuta 2012 kello 09.16
Andreevin heijastus[1] on puhtaassa normaalijohde-suprajohderajapinnassa tapahtuva prosessi, jossa suprajohteen energia-aukkoa pienemmän energian omaava elektroni (fermienergian yläpuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio) heijastuu takaisin normaalijohteeseen aukkona (fermienergian alapuolella oleva kvasihiukkaseksitaatio). Tuloksena prosessista suprajohteeseen syntyy Cooperin pari. Andreevin heijastus on saanut nimensä venäläisen fyysikon Aleksander F. Andreevin mukaan.
Andreevin heijastus selittää, miksi suprajohteet, joilla on ääretön sähkönjohtavuus, ovat tavattoman huonoja lämmönjohteita. Prosessissa varaus siirtyy normaalijohteesta suprajohteeseen, mutta kvasihiukkasten kuljettama energia (entropiavirta) heijastuu liitoksesta takaisin normaalijohteeseen.
Andreevin heijastuksen luoma elektroni-aukkokorrelaatio saa aikaan suprajohtavan läheisilmiön, jonka ansiosta normaalijohteessa lähellä normaali-suprajohderajapintaa voidaan havaita suprajohtavia ominaisuuksia.
Lähteet
- ↑ A. F. Andreev, Zh. Eksp. Teor. Fiz. 46, 1823 (1964); Soviet Physics JETP 19, 1228 (1964).