Ero sivun ”Työajanseuranta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Työajanseuranta''' on järjestelmä, jossa työntekijä leimautuu työhön, tauoille ja ulos. Työajanseurantaa on harjoitettu yhtä kauan kuin työn tekemiseen on käytetty vierastyövoimaa.{{lähde|16.1.2011}} Suomessa eräs vanhimpia työajanseurantajärjestelmiä oli [[päiväpulkka]]. |
'''Työajanseuranta''' on järjestelmä, jossa työntekijä leimautuu työhön, tauoille ja ulos tai muuten kirjaa työaikansa. Työajanseurantaa on harjoitettu yhtä kauan kuin työn tekemiseen on käytetty vierastyövoimaa.{{lähde|16.1.2011}} Suomessa eräs vanhimpia työajanseurantajärjestelmiä oli [[päiväpulkka]]. |
||
Teollistumisen myötä käyttöön otettiin kellokorttikoneet, joissa työntekijä leimasi oman kellokorttiliuskansa. Kone leimasi aikaleiman liuskaan, mutta laskenta tehtiin silti käsin. Perinteisiä kellokorttilaitteita ei juurikaan enää käytetä. Ne ovat korvaantuneet digitaalisilla leimauspäätteillä ja työajanseurantajärjestelmillä, joista saadaan työajat [[tietokone|tietokoneelle]] valmiiksi laskettuina. Työaikaraportit saadaan ohjelmallisesti valmiiksi laskettuna suoraan |
Teollistumisen myötä käyttöön otettiin kellokorttikoneet, joissa työntekijä leimasi oman kellokorttiliuskansa. Kone leimasi aikaleiman liuskaan, mutta laskenta tehtiin silti käsin. Perinteisiä kellokorttilaitteita ei juurikaan enää käytetä. Ne ovat korvaantuneet digitaalisilla leimauspäätteillä ja työajanseurantajärjestelmillä, joista saadaan työajat [[tietokone|tietokoneelle]] valmiiksi laskettuina. Työaikaraportit saadaan ohjelmallisesti valmiiksi laskettuna suoraan tallennetuista työajoista. |
||
Reaaliaikainen tuntikirjanpito on Suomessa nykyään pakollista jopa kuukausipalkkaisille työntekijöille.{{lähde|16.1.2011}} Työajanseurannan hyötynä on paitsi työntekijän palkanmaksun ja paikallaolon |
Reaaliaikainen tuntikirjanpito on Suomessa nykyään pakollista jopa kuukausipalkkaisille työntekijöille.{{lähde|16.1.2011}} Työajanseurannan hyötynä on paitsi mahdollisuus työntekijän palkanmaksun ja paikallaolon seurantaan, myös mahdollisuus [[työaikapankki|työaikapankin]] käyttöön, sekä erilaiset asiakas, osasto, [[prosessi]] ja [[Projektinhallinta|projektikohtaisten]] työvaiheiden työkulujen ja keston seuranta. |
||
Yksinkertaisimmillaan työajanseuranta voidaan toteuttaa esim. laskentataulukko-ohjelmalla. Reaaliaikaiset työajanseurantajärjestelmät, joilla työaikojen erittelyt ja laskennat hoituvat automaattisesti, ovat nykyään niin edullisia, että yhä useammin yrityksen tuntikirjanpito päätetään tehdä tietokonepohjaisesti. |
Yksinkertaisimmillaan työajanseuranta voidaan toteuttaa esim. laskentataulukko-ohjelmalla. Reaaliaikaiset työajanseurantajärjestelmät, joilla työaikojen erittelyt ja laskennat hoituvat automaattisesti, ovat nykyään niin edullisia, että yhä useammin yrityksen tuntikirjanpito päätetään tehdä tietokonepohjaisesti. Nykyaikaiset internetpohjaiset ohjelmistot soveltuvat myös liikkuvan työvoiman seurantaan, jolloin työaikakirjaukset voidaan tehdä matkapuhelimella. |
||
[http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_time_tracking_software Vertailu työajanseurantaohjelmista Wikipedian englannin kielisillä sivuilla.] |
[http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_time_tracking_software Vertailu työajanseurantaohjelmista Wikipedian englannin kielisillä sivuilla.] |
||
Versio 10. huhtikuuta 2012 kello 15.43
Työajanseuranta on järjestelmä, jossa työntekijä leimautuu työhön, tauoille ja ulos tai muuten kirjaa työaikansa. Työajanseurantaa on harjoitettu yhtä kauan kuin työn tekemiseen on käytetty vierastyövoimaa. Suomessa eräs vanhimpia työajanseurantajärjestelmiä oli päiväpulkka.
Teollistumisen myötä käyttöön otettiin kellokorttikoneet, joissa työntekijä leimasi oman kellokorttiliuskansa. Kone leimasi aikaleiman liuskaan, mutta laskenta tehtiin silti käsin. Perinteisiä kellokorttilaitteita ei juurikaan enää käytetä. Ne ovat korvaantuneet digitaalisilla leimauspäätteillä ja työajanseurantajärjestelmillä, joista saadaan työajat tietokoneelle valmiiksi laskettuina. Työaikaraportit saadaan ohjelmallisesti valmiiksi laskettuna suoraan tallennetuista työajoista.
Reaaliaikainen tuntikirjanpito on Suomessa nykyään pakollista jopa kuukausipalkkaisille työntekijöille. Työajanseurannan hyötynä on paitsi mahdollisuus työntekijän palkanmaksun ja paikallaolon seurantaan, myös mahdollisuus työaikapankin käyttöön, sekä erilaiset asiakas, osasto, prosessi ja projektikohtaisten työvaiheiden työkulujen ja keston seuranta.
Yksinkertaisimmillaan työajanseuranta voidaan toteuttaa esim. laskentataulukko-ohjelmalla. Reaaliaikaiset työajanseurantajärjestelmät, joilla työaikojen erittelyt ja laskennat hoituvat automaattisesti, ovat nykyään niin edullisia, että yhä useammin yrityksen tuntikirjanpito päätetään tehdä tietokonepohjaisesti. Nykyaikaiset internetpohjaiset ohjelmistot soveltuvat myös liikkuvan työvoiman seurantaan, jolloin työaikakirjaukset voidaan tehdä matkapuhelimella.
Vertailu työajanseurantaohjelmista Wikipedian englannin kielisillä sivuilla.