Lähdekoodi sivulle Teoria

{{Tämä artikkeli|käsittelee filosofista käsitettä. Tieteellisestä teoriasta kerrotaan artikkelissa [[Tieteellinen teoria]].}}
{{Tieteenfilosofia}}
'''Teoria''' on [[Mietiskely|mietiskelevä]] ja [[Rationaalisuus|rationaalinen]] tyyppi [[Abstrahointi|abstrahoidusta]] tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos. Riippuen asiayhteydestä, lopputulokseen voi esimerkiksi sisältyä yleistäviä selityksiä siitä miten [[luonto]] toimii. Sanalla on juuret [[Muinaiskreikka|muinaiskreikassa]], mutta nykyisessä käytössä se on ottanut ylleen useita läheisiä merkityksiä. Teoria ei ole sama asia kuin [[hypoteesi]]. Teoria tarjoaa selittävän kehyksen jollekin havainnolle. Selityksen oletuksista seuraa joukko mahdollisia hypoteeseja, joita voi testata. Teoria voi näin saada tukea tai tulla haastetuksi.

Teoria voi olla ''[[:wikt:normatiivinen|normatiivinen]]'' (tai ohjaileva),<ref name=Kneller93>{{Kirjaviite |Tekijä=Kneller, George|Nimeke=Introduction to the Philosophy of Education |Vuosi=1964 |Julkaisija=John Wiley & Sons |Sivu=93}}</ref> tarkoittaen postulaatiota siitä miten asian tulisi olla. Se tarjoaa “päämääriä, normeja ja standardeja”.<ref name="Dolhenty">{{verkkoviite | tekijä = Dolhenty, Jonathan | nimeke = Philosophy of Education and Wittgenstein's Concept of Language-Games | julkaisija = The Radical Academy | ajankohta = | osoite = http://www.radicalacademy.com/phillangames1.htm | kieli = {{en}} }}</ref> Teoria voi myös olla yhtenäinen [[tieto]]jen [[järjestelmä]], joka voi olla osa tai irrallinen erityisistä selittävistä malleista.<ref name="MOT">{{MOT}}</ref> Esimerkiksi [[Matematiikka|matematiikassa]] teoria tarkoittaa samaan asiakokonaisuuteen liittyvien, oikeiksi todistettujen [[lause (matematiikka) |lause]]iden kokoelmaa. Teorisoimisella tarkoitetaan tämänkaltaisen yhtenäisen tietojen järjestelmän kehittämistä.<ref>Thomas, G. (2007) ''Education and Theory: Strangers in Paradigms''. Open University Press.</ref>

Kuten jo [[Aristoteles|Aristoteleen]] määritelmissä, teoria on usein vastakkain "käytännön" (''[[:wikt:praxis|praxis]]'', ''πρᾶξις'') kanssa. Puhtaaseen teoriaan ei sisälly mikään muu tekeminen kuin se itse. Klassinen esimerkki “teorian” ja “käytännön” erosta löytyy lääketieteestä: [[Lääketieteellinen tutkimustyö|Lääketieteelliseen teoriaan]] kuuluu pyrkimys sairauksien luonteiden ja [[Kausaliteetti|aiheuttajien]] ymmärtämiseen, kun taas lääketieteen harjoittamiseen kuuluu pyrkimys tehdä ihmisistä terveitä. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa, mutta voivat olla itsenäisiä. On mahdollista tutkia sairauksia ilman, että parantaa yhtäkään potilasta ja on mahdollista parantaa potilas ilman, että tietää miten parantava tekijä toimi.<ref>Katso esimerkiksi [[Hippokrates|Hippokrateen]] Praeceptiones, Osa 1.</ref>

Modernissa [[Tiede|tieteessä]], sanalla “teoria” viitataan [[Tieteellinen teoria|tieteelliseen teoriaan]], joka on hyvin perusteltu selitys [[ilmiö]]lle. Selitykseen on saavuttu tavalla, joka on yhteneväinen [[Tieteellinen menetelmä|tieteellisen menetelmän]] kanssa ja täyttää modernin tieteen [[Tieteellinen_teoria#Teorioiden_ominaisuuksia|kriteerit]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Wacker, John G. | Otsikko=A definition of theory: research guidelines for different theory-building research methods in operations management | Julkaisu=Journal of Operations Management | Ajankohta=1998 | Vuosikerta=16 | Numero=4 | Sivut=361–385 | Julkaisija=Elsevir | www=http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272696398000199 | Viitattu=10.1.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>[http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=6024&page=2 National Academy of Sciences], 1999</ref><ref name="AAAS Evolution Resources">[http://www.aaas.org/news/press_room/evolution/qanda.shtml AAAS Evolution Resources]</ref> Tieteelliset teoriat ovat muotoiltu niin, että kuka tahansa kyseisellä tieteen alalla on asemassa ymmärtämään ne ja joko esittämään empiirisen tuen (”[[Verifikationistinen merkitysteoria|verifioinnin]]”) tai empiirisen vastaväitteen (”[[Falsifiointi|falsifioinnin]]”) nille. Tieteelliset teoriat ovat luotetuin, täsmällisin ja kattavin tieteellisen tiedon muoto.<ref>{{cite web|last=Schafersman|first=Steven D.|title=An Introduction to Science|url=http://www.geo.sunysb.edu/esp/files/scientific-method.html|viitattu=7.8.2014|arkisto=https://web.archive.org/web/20180101173949/http://www.geo.sunysb.edu/esp/files/scientific-method.html|arkistoitu=1.1.2018}}</ref> Tämä eroaa suuresti “teoria” -termin yleisestä käytöstä, joka viittaa siihen, että jokin on perusteeton ja spekulatiivinen.<ref>[http://nationalacademies.org/evolution/TheoryOrFact.html National Academy of Sciences], 2008.</ref> Tieteelliset teoriat ovat erillään [[Hypoteesi|hypoteeseista]], jotka ovat empiirisesti koeteltavissa olevia [[Konjektuuri|konjektuureja]], ja [[Tieteellinen laki|tieteellisistä laeista]], jotka ovat kuvailevia selostuksia siitä, miten luonto käyttäytyy tietyissä olosuhteissa.<ref>Katso artikkeli [[Fysiikan lait]], esimerkiksi.</ref>

== Merkittäviä teorioita ==
* '''[[Biologia]]''': [[Evoluutio]] — [[Mikrobiteoria]] – [[Monistressiteoria]] — [[Soluteoria]]
* '''[[Elokuva]]''': [[Elokuvateoria]]
* '''[[Filosofia]]''': [[Arvoteoria]] — [[Hyve-etiikka]] — [[Totuus]]
* '''[[Fysiikka]]''': Antenniteoria — [[Atomiteoria]] — [[BCS-teoria]] – [[Dynamoteoria]] — [[Kvanttikenttäteoria]] — [[M-teoria]] — [[Suhteellisuusteoria]] ([[Klassinen mekaniikka|klassisen mekaniikan]] seuraaja) — [[Säieteoria]]
* '''[[Geologia]]''': [[Laattatektoniikka]]
* '''[[Humanistiset tieteet]]''': [[Kriittinen teoria]]
* '''[[Kemia]]''': Baeyer jännitysteoria – BGIT teoria – Brønsted–Lowry happo-emästeoria – CFT teoria – Debye–Hückel teoria – Flory–Huggins liuosteoria – HSAB teoria – Kemiallinen verkkoteoria – [[Kineettinen kaasuteoria]] — Lewis teoria – LFT teoria – Marcus teoria – Molekyyliorbitaaliteoria – Molekyyliteoria — Møller–Plesset häiriöteoria – Polymeerikenttäteoria – RRKM teoria – Siirtymätilateoria – SIT teoria – Termodynaaminen teoria polymeerien joustavuudesta – [[Tiheysfunktionaaliteoria]] — Törmäysteoria – [[Valenssisidosteoria]] – Variaationaalinen siirtymätilateoria
* '''[[Kielitiede]]''': [[X'-teoria]]
* '''[[Klimatologia]]''': [[Ilmaston lämpeneminen]] (ihmistoiminnasta johtuva) — [[Ilmastonmuutos]] (yleinen tutkimus ilmaston muutoksista)
* '''[[Koulutus]]''': [[Kasvatustiede]] — [[Konstruktivismi (oppimisteoria)]] — [[Kriittinen pedagogiikka]] — [[Moniälykkyysteoria]] — [[Progressiivinen koulutus]]
* '''[[Kuvataide]]''': [[Anatomia]] — [[Arkkitehtuuri]] — [[Estetiikka]] — [[Geometria]] — [[Monisto]] — [[Näköaisti]] — [[Sommittelu]] — [[Taidekasvatus]] — [[Värioppi]]
* '''[[Matematiikka]]''': [[Bifurkaatio (kaaosteoria)|Bifurkaatio]] — [[Esitysteoria]] — [[Galois'n teoria]] — [[Homologia]] — [[Homotopia]] — [[Iwasawan teoria]] — [[Joukko-oppi]] — [[Kaaosteoria]] — [[Katastrofiteoria]] — [[Kategoriateoria]] — [[Koodausteoria]] — Laskennan vaativuusteoria – [[Lukuteoria]] — [[Malliteoria]] — Matriisiteoria — [[Mittateoria]] — [[Peliteoria]] — [[Potentiaaliteoria]] — [[Ramseyn lause]] — [[Rationaalisen valinnan teoria]] — [[Ryhmäteoria]] — [[Solmuteoria]] — [[Todennäköisyysteoria]] — [[Verkkoteoria]]
* '''[[Musiikki]]''': [[Musiikinteoria]]
* '''[[Psykologia]]''': [[Itsensä toteuttava ennuste]] — [[Kiintymyssuhdeteoria]] — [[Kognitiivinen dissonanssi]] — [[Mielen teoria]] — [[Tukholma-syndrooma]] — [[Ärsykkeen köyhyys]]
* '''[[Sosiologia]]''': [[Frankfurtin koulukunta]] — [[Yhteiskuntateoria]]
* '''[[Taloustiede]]''': [[Kysyntä ja tarjonta]] — [[Makrotaloustiede]] — [[Mikrotaloustiede]]
* '''[[Tekniikka]]''': [[Informaatioteoria]] — [[Systeemiteoria]] — [[Säätötekniikka]]
* '''[[Tähtitiede]]''': [[Alkuräjähdys]]

== Katso myös ==
*[[Empirismi]]
*[[Falsifiointi]]
*[[Formaali kieli]]
*[[Hypoteesi]]
*[[Koeteltavuus]]
*[[Mallintaminen]]
*[[Tieteellinen menetelmä]]
*[[Tilastollisen hypoteesin testaus]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteen- ja teorianmuodostus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1980 | Isbn=951-1-14831-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tieteellinen päättely ja selittäminen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Isbn=951-1-07379-6}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* {{SEP | Id=science-theory-observation | Tekijä=Bogen, Jim | Nimeke=Theory and Observation in Science}}
* {{Verkkoviite |tekijä=James, Paul |nimeke=Globalism, Nationalism, Tribalism: Bringing Theory Back In |osoite= https://www.academia.edu/1642214/Globalism_Nationalism_Tribalism_Bringing_Theory_Back_In_author_Sage_Publications_London_2006 |ajankohta=2006 |julkaisija= Sage Publications |kieli={{en}} }}
* {{verkkoviite | osoite = http://science.kennesaw.edu/~rmatson/3380theory.html | nimeke = Biology | julkaisija = Kennesaw State University | tekijä = Matson, Ronald Allen | julkaisu = Comparing scientific laws and theories | kieli = {{en}} | viitattu = 7.8.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170709065046/http://science.kennesaw.edu/~rmatson/3380theory.html | arkistoitu = 9.7.2017 }}.
* Zima, Peter V. (2007). "What is theory? Cultural theory as discourse and dialogue". London: Continuum (translated from: Was ist Theorie? Theoriebegriff und Dialogische Theorie in der Kultur- und Sozialwissenschaften. Tübingen: A. Franke Verlag, 2004). {{en}}

{{Käännös|:en:Theory}}
[[Luokka:Teoriat| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]