Keskustelu:Poliisikuulustelu

Kritiikki-osiossa on kuulustelupöytäkirjan allekirjoittamisesta. Suomessa ainakin kuulustellun täytyy allekirjoittaa kuulustelupöytäkirja, sitten kun hyväksyy sen sisällön. Allekirjoitetaan vasta sitten kun sisältö kelpaa kuulustellulle. Ennen sitä siitä korjataan kaikki kuulustellun mielestä virheellinen. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 07.59 (EET)

Näinhän se suurinpiirtein. Mitään pakkoa ei kyllä ole allekirjoittaa mitään koskaan. Ennen allekirjoitusta voit vielä muuttaa lausumaasi. Kuten asianajajaliitto neuvoo: "Kuulusteluissa ei tärkeintä ole se mitä siellä kertoo, vaan se millaisen kertomuksen kuulustelun päätteeksi allekirjoittaa. Kirjatun kertomuksen tarkistaminen ja korjausten tekeminen on kuulustelun tärkein vaihe." Jos joku möläyttää jotain, sen voi perua jättämällä allekirjoittamatta sen asian. Asiasta on vain tällainen kirjaamaton käytäntö että sisällöstä muokataan kuulusteltavan haluamanlainen ja sen voi allekirjoittaa, koska käytännössä pöytäkirja on kuulusteltavan kirjallinen lausunto. Käytännössä poliisi ei kerro sitä, että tähän kirjataan sitten ihan mitä sinä haluat, vaan nimenomaan siinä kohtaa se vaikuttaminen sinisilmäiseen kuulusteltavaan tapahtuu ja tästä tulee ne erimielisyydet myöhemmin. Yhtä tärkeää on huomata se mitä sinne ei kirjata kuin mitä sinne kirjataan. Usein myös kirjauksista jätetään johdattelevat kysymykset pois, jolloin pöytäkirja näyttää siltä että kuulusteltava selittää ummet lammet asioista. Tätä pidetään yleisesti valehtelijan tunnusmerkkinä. Tämänkaltaisia epäsuoraa kuulusteltavan huijaamista tosiaan tapahtuu usein ja tietenkin sinisilmäinen kuulusteltava vasta jälkikäteen tämän tajuaa. Vaikka tämä ei suoranaisesti ole todiste mistään, kaikki oikeudessa tietävät että se sitten vähän kuitenkin näyttää valehtelijan pöytäkirjalta. Tosiasiassa poliisi on vain tehnyt pikku jekun. Tällaista kutsutaan myös "virkavastuulla valehtelemiseksi", jota valitettavasti tosiaan harrastetaan Suomessakin paljon. Tällaista vähänkin totuudesta tai omasta mielipiteestä poikkeavaa pöytäkirjaa EI KOSKAAN pidä allekirjoittaa. Mutta tästä olisi hyvä löytää juttuja, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin mihin ryhtyvät mennessään kuulusteluun ilman omaa asianajajaa tai edes itse valittua todistajaa... kun edes se kameratallennus ei yleensä satu olemaan päällä kun poliisi skoijaa. Korjaa ihmessä jos lainasin artikkelia väärin. Siinäkin puhuttiin kyllä allekirjoituksista. Kuulusteltavan oikeuksien linkeissä oli myös asianajajaliiton sivuilla kerrottu niistä tarkemmin. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 08.48 (EET)

Itse asiassa teon tehnyt/valehtelija kertoo mahdollisimman vähän. Syytön/totta puhuva kertoo mahdollisimman paljon (ns. ummet lammet). --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.00 (EET)

Siis, johdattelevilla kysymyksillä kysytään kaikenlaisia asioita. Sitten jätetäänkin ne kysymykset pois, jolloin jäljelle jää sellainen teksti jossa "hän perustee spontaanisti asioita joista kuulustelija ei edes kysy." (Kohta 2 valehtelijan tunnistamisessa) Tai voi tehdä poliisi niinkin, että vaikka vastaat reippaasti, poliisi kirjaa sen vain yhdellä lauseella. Tämä taas viittaisi siihen niukkapuheiseen huijariin. Kuten näistäkin esimerkeistä jo huomaa, liian tarkka ei voi olla. Mutta siis jos allekirjoitus olisi PAKKO antaa, se menettäisi kaiken merkittävyytensä ja painoarvonsa. Avustaja paikalle jos poliisi ei muokkaa halutunlaista pöytäkirjaa. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.13 (EET)

En kyllä minäkään lähtökohtaisesti luota poliisiin. Eikös kuulustelupöytäkirjan erikoisuus pitäisi silti huomata? Miksi poliisi tekisi kuulustelupöytäkirjasta vääristelevän? Varmaan epäolennaiset jaarittelut voidaankin karsia? Ei kai esim. pyykinpesusta tai lempielokuvista tarvitse olla kuulustelupöytäkirjassa ainakaan laajasti? Totta kyllä se, että poliisi saattaa käyttää johdattelevia kysymyksiä törkeästi. Näin tekevät kyllä muutkin viranomaiset. Erityisesti siviilioikeuden puolella tuomari voi kysellä johdattelevia kysymyksiä hyvin törkeästi. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.16 (EET)

Sinisilmäisyys voi kyllä kostautua. Se on todella vaikea siinä paikanpäällä päättää, etenkin jos on yksin ilman apuja, miltä se karsittu versio sitten näyttää myöhemmin ja miten asiat voi vastapuoli vääntää. En itse menisi mihinkään ilman apuja. Jos on vilpittömin mielin, niin varmaan haluaa että se pöytäkirja olisi sitten pilkulleen kuten on tapahtunut. Itse tallentaisin kuulustelun omaan talteen puhelimeen tms vielä päälle. Omia keskustelujaan joissa on osapuolena saa tallentaa. Keskeneräisiä juttuja ei tietty saa välttämättä muilla kuunteluttaa. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.44 (EET)

Onko todella niin, että "kuulustelupöytäkirjaa ei ole pakko allekirjoittaa"? Höm. Kai käytännössä kuulustelun jälkeen on pakko? Kuulusteluun on ainakin pakko mennä, niin luulisi, että siitä syntynyt tuotoskin on pakko allekirjoittaa, jotta kuulustelusta olisi jotain tulosta? Ainakin käytännössä pakko? Mitä tarkoittaa, jos lopuksi kieltäytyy allekirjoittamasta kuulustelupöytäkirjaa? Huge Efner varmaan tietää paremmin. ;D --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.30 (EET)

Lisäsin kappaleen artikkeliin. Se selkiyttänee. Epäillyn ei tarvitse vastata tai allekirjoittaa muuta kuin paperi jossa ilmoittaa henkilötietonsa. Asianomistajan on kerrottava kaikki mitä tietää ja muistaa. Jos asianomistaja ei tiedä tai muista asiasta mitään ja allekirjoittaa sen asia jätetään luultavasti sikseen ja tutkinta luultavasti lopetetaan. Tai sitten epäillään että kyseessä on väärä rikosilmoitus ja oletkin siitä epäiltynä, jolloin mitään muuta ei tarvitse vastata kuin nimesi. Todistaja voidaan raahata todistajankuulusteluun tuomioistuimeen, jos mitään ei suostu puhumaan. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 16. marraskuuta 2014 kello 21.44 (EET)

Kylläpä pelästyit ;D. Vastuun siirtäminen Efnerille tuntuu jo tässä vaiheessa, hm..., mutta jatkan tuolla alempana. --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.44 (EET)

Teillä tuntuu olevan paljon asiantuntemusta kuulusteltavana olemisesta, joten kysytäänpä, eikö Suomessa ole tapana että kuulusteltava huutaa asianajajaa paikalle ennen kuin uskaltaa sanoa mitään, niin kuin amerikkalaisissa televisiosarjoissa? --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.21 (EET)

Vähän provosoivaa tekstiä. Kyllä näitä asioita seuraavat muutkin kuin kuulusteltavat. Suomessa ei ole tapana. Suomessa halutaan miellyttää poliisia ja se on virhe. Poliisi tekee työtään, ei auta kuulusteltavaa. Se ei ole hänen työnsä. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.44 (EET)

Höm. Siis kuulusteluun on pakko mennä saatuaan kuulustelukutsun, mutta siellä ei tarvitse puhua totta (kuulusteltava saa keksiä kaiken omasta päästään). Siis poliisia ei tarvitse auttaa selvittämään tehtyä rikosta! Tietenkin kuulustelussa sinänsä kannattaa puhua totta niin hyvin kuin osaa, sillä epäilyksen varjo alkaa langeta hänelle joka valehtelee tai kieltäytyy vastaaamasta... Pyynnön avustajan saamiseksi kuulusteluun voi esittää, jos kuulustelu alkaa muodostua hankalaksi. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.48 (EET)

Kuulustelussa voi tosiaan olla rikoksesta epäiltynä tai todistajana. Tämä kannattaa muistaa. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 09.58 (EET)

Pienenä huomiona, että ainoastaan syytetty saa puhua mitä lystää tai olla puhumatta mitään, koska kenelläkään ei ole velvollisuutta todistaa itseään vastaan. Mutta asianomistajan tahi todistajan valehtelu kuulusteluissa johtaa toimenpiteisiin.--85.76.134.138 14. marraskuuta 2014 kello 10.00 (EET)

Monesti asianomistajan eli (mukamas) rikoksen uhrin riittävät lausunnot ovat hänen tekemässään rikosilmoituksessa, eikä asianomistajan kuulustelua tarvita, sillä tarpeelliset tiedot ovat mustaa valkoisella rikosilmoituksessa. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.06 (EET)

En tiedä, mutta varmasti pienemmissä keisseissä näinkin. Mutta isommissa jutuissa kait asianomistajiakin kuulustellaan (tai pikemminkin voidaan kuulustella) vielä erikseen jollain muotoa. Päteekö sitten tuon rikosilmoituksen kohdalla, että siinä tuotava asiat esiin totuudenmukaisesti ilman vilppiä.--85.76.134.138 14. marraskuuta 2014 kello 10.11 (EET)

Juu eli väärän ilmoituksen tekeminen poliisille on rikos, josta on säädetty rikoslaissa rangaistus. Ilmoituksen tekijä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen maksimissaan kahdeksi vuodeksi. Tietty voi tulla muitakin nimikkeitä kun selviää myös motivaatio miksi sen teit. Jos vaikka huijaat että sinut on raiskattu. Jos joku nimeää määrätyn henkilön rikoksen tekijäksi (vaikka ex-miehesi), ilmoittajalle voi seurata vankeutta maksimissaan kolme vuotta. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.26 (EET)

Kunnianloukkaus mahdollisena nimikkeenä tuollaisessa tilanteessa tulee ensimmäisenä mieleen. Eli aiheettomia epäilyjä kohdennettuna selkeästi toiseen henkilöön. Mutta se nyt ei enää aiheeseen taida liittyä..--85.76.134.138 14. marraskuuta 2014 kello 10.36 (EET)

Ei ole kunnianloukkaus. Viranomaisille ei voi tehdä kunnianloukkausta. Siis viranomaisten asiakirjat ja käsittelyt ovat julkisuudelta piilossa. Tekaistussa rikosilmoituksessa ja oikeussalissa saa "revitellä oikein kunnolla ja haukkua pataluhaksi". Jos tuomarien edessä tekee "törkeän solvauksen", niin se ei ole kunnianloukkaus hahaha ;) --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.46 (EET)

Tarkoitin kyllä sitä, että jos tekee rikosilmoituksen henkilöstä x vaikkapa juuri raiskauksen tahi muun osalta ja se osoittautuu perättömäksi, niin saattaa kääntyä henkilön x kautta kunnianloukkaukseksi.--85.76.134.138 14. marraskuuta 2014 kello 10.55 (EET)

Eikä käänny. Väärä ilmianto on oikea rikosnimike tuolle. Rikosilmoituksen näkee vain yksi tai muutama poliisisetä. Ei mitenkään kunnianloukkaus, joka edellyttää tiettyjä asioita. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 11.31 (EET)

Isommissa jutuissa kyllä. Rikosilmoituksessa on tuotava asiat esiin totuudenmukaisesti ilman vilppiä. Muuten kyseessä on rikosnimikee "väärä ilmianto". Tuosta rapsahtaa sakkoa tai vankeutta enintään kolme vuotta. ;) --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.18 (EET)

Ei ollut tarkoitus väittää mitään, mutta nyt kun kumpikin otti asian niin voimakkaasti esille, niin luin alun uudestaan. No joo, kyllä siinä enemmänkin syytetyn näkökulmasta asiaa käsitellään, mutta arvaan että olette olleet kärpäsenä katossa. --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.10 (EET)

Yleensä kuulustelussa ollaankin rikoksesta epäiltynä. Artikkelissa pitäisi kertoa, että myös todistajana (tai asianomistajana, jos rikosilmoituksen tiedot eivät ole riittävät) voi olla kuulustelussa. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.12 (EET)

Tuo on vaan mainittu: "ennen kuulustelun alkamista kerrottava kuulusteltavan asema kuulustelussa: asianomistaja, todistaja vai epäilty." Voisihan sitä selventää. Rakkaudella, Huge Efner (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.32 (EET)

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä ei koske epäiltyä, joten epäilty ei voi syyllistyä perättömään lausumaan kuulustelussa. Todistaja(t) ja asianomistaja joutuvat pysymään totuudessa (sellaisena kuin he sen ymmärtävät) kuulusteluissa. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.12 (EET)

Vielä tästä asianajaja-asiasta: jos kerran joutuu syytetyksi ja kuulustellaan syytettynä niin eikö silloin aina ole syytetyllä asianajaja ja kannattaisi hänet pyytää paikalle, ettei tule sanotuksi mitään omaa syyllisyyttä paljastavaa? Jos vaikka olet polttanut jotain ja haisetkin sille, niin asianajaja voi neuvoa mitä vastaat kuulustelijalle. On joskus lehdessä lukenut että oikeudenkäynnissä syytetty vastaa näin vaikka kuulustelussa vastasi noin, ja sitten pohditaan kumpi on luotettavampi lausunto. Vaikka sen voi tavallaan peruakin, mutta silti siihen voi tuomari vedota tai ainakin syyttäjä. --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.50 (EET)

Ei ole mikään automaatio, että asianajaja olisi kuulusteluissa mukana. Mutta avustajaan toki on syytetyllä oikeus, eikä tarvitse puhua mitään ilman avustajan läsnäoloa. Ja tästä oikeudesta myös tulisi kertoa ennen kuulustelun alkua.--85.76.134.138 14. marraskuuta 2014 kello 10.57 (EET)

Jeps. Oikea termi on kuitenkin epäilty, ei missään tapauksessa rikoksen esitutkinnassa kukaan ole syytetty. Syytetyksi henkilö tulee vasta sitten, kun esitutkinta on päätetty ja siitä on tehty esitutkintapöytäkirja, joka toimitetaan syyttäjälle ja syyttäjä päättää sen luettuaan syyttää. Hyvin usein syyttäjä päättää olla syyttämättä (tekee syyttämättäjättämispäätöksen). Siis oikeudenkäynti on joskus 6kk päästä. :D Oikeussaliin kannattaa ottaa asianajaja ja siellä ei ole enää epäilty, vaan on syytetty. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 11.31 (EET)