Lähdekoodi sivulle Suisto

[[Tiedosto:Nile River and delta from orbit.jpg|pienoiskuva|[[Niilin suisto]] vihreänä kolmiona satelliittikuvassa. Suiston rinnakkaisnimi ''delta'' tulee historioitsija [[Herodotos|Herodotokselta]], joka havaitsi Niilin suiston olevan kreikkalaisen [[delta]]-kirjaimen muotoinen.<ref name=penland />]]
'''Suisto''' eli '''delta''' on [[Joki|joen]] virtauksen kuljettaman maa-aineksen muodostama, usein viuhkamainen alue [[joensuu (vesistö)|joensuussa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tieku.fi/luonto/suisto-syntyy-siirtomaasta|nimeke=Suisto syntyy siirtomaasta|tekijä=|julkaisu=Tieteen Kuvalehti|ajankohta=2009-09-01|julkaisija=|viitattu=2018-05-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Jokisuisto ==
[[Kuva:Line5066 - Flickr - NOAA Photo Library.jpg|thumb|Jokisuisto monine suuhaaroineen laskuveden aikaan.]]
Jokisuisto syntyy, kun joen juokseva vesi tuo joensuuhun kerrostuvaa maa-ainesta eli [[sedimentti]]ä. Joen virtauksen hidastuessa sedimentti laskeutuu ja kerrostuu joen pohjaan eikä kulkeudu merivirtojen tai [[Vuorovesi|vuoroveden]] mukana pois. Joki haarautuu samalla useiksi [[suuhaara|suuhaaroiksi]]. Sedimentin kasautuminen on suiston alajuoksulla voimakkaampaa kuin suiston yläjuoksulla. Karkein sedimentti jää ylemmäs, ja hienoin aines kulkeutuu kauemmas merelle.<ref name=penland>{{Kirjaviite | Tekijä = Penland, Shea & Kulp, Mark A. (toim. Finkl, Charles W & Makowski, Christopher) | Nimeke = Encyclopedia of Coastal Science | Vuosi = 2019 | Luku = Deltas | Sivu = 684–691 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Springer | Tunniste = ISBN 978-3-319-93805-9 }}</ref>

Jokisuistot jaetaan neljään tyyppiin. Lakustrisen suiston maa-aines kasautuu joen manterenpuoleiseen pohjaan, kuten järveen tai sisämereen. Laguunisuisto sijaitsee rannikkoalueen yläosassa, ja sen eteen on syntynyt saaria. Mannerjalustasuisto syntyy [[mannerjalusta]]n matalan rannikkoveden ylle. Mannerjalustanreunasuisto laskee sedimenttinsä mannerjalustan ulkoreunalle ja laajenee reunan yli.<ref name=penland />

Muodoltaan suisto voi olla teräväkärkinen, viuhkamainen tai pidentynyt eli ”linnunjalkamainen”. Suiston muotoon vaikuttaa moni asia, kuten veden syvyys, valuma-alueen rakenne, vuoroveden korkeuden vaihtelu, aallot ja rannikon virtaukset.<ref name=penland />

Nykyiset jokisuistot ovat geologisesti melko nuoria. Ne alkoivat muodostua noin 7000 eaa., kun merenpinta oli noussut viimeisimmän [[Jääkausi|jääkauden]] jäljiltä 25 metriä nykyistä merenpinnan tasoa alemmalle tasolle ja merenpinnan nousu alkoi hidastua. Suiston kehittymistä edesauttaa myös se, että rannikon merenpohja on tektonisesti vakaata ja matalaa.<ref name=penland />

Suiston alajuoksulla elävät eliölajit ovat tottuneet sekä makeaan että suolaiseen veteen.<ref name=penland />

Jokisuistot ovat tarjonneet varhaisille ihmisyhteisöille ja korkeakulttuureille tärkeän kalan ja riistan lähteen sekä viljavaa viljelysmaata. Nykyisin suistoista saadaan paljon [[Fossiilinen polttoaine|fossiilisia polttoaineita]].<ref name=penland />

Suistoja uhkaa nykyisin veden ja sedimentin tulon väheneminen joen vedenkäytön ja [[pato]]amisen vuoksi, sekä merenpinnan nousu.<ref name=penland />

==Esimerkkejä==
Maapallon suurimpia jokisuistoja ovat [[Amazon (joki)|Amazonin]], [[Ganges]]in–[[Brahmaputra]]n, [[Mekong]]in, [[Jangtse]]n ja [[Lena]]n suistot. Jokisuistoja on kaikilla mantereilla ja ilmastovyöhykkeillä.<ref name=penland /> Suisto voi muodostua myös sisämaahan päätymättä mereen tai muuhun sellaiseen. Suurin tällainen on [[Botswana]]ssa eteläisessä Afrikassa, sijaitseva [[Okavangon suisto]].

<gallery widths="200px" heights="200px">
Mouths of amazon geocover 1990.png|[[Amazon (joki)|Amazon]]in suisto.
Ganges Delta ESA22274217.jpeg|[[Ganges]]in–[[Brahmaputra]]n suisto.
Mississippi delta from space.jpg|[[Mississippi (joki)|Mississippi]]n "linnunjalkamainen" suisto vuonna 2005.
Nigerdelta NASA.jpg|[[Nigerjoen suisto]] on viuhkamainen.
Ebro Delta from Landsat.jpg|[[Ebro]]n suisto Espanjassa.
Lena River Delta - Landsat 2000.jpg|[[Lena]]n suisto Venäjällä.
OkavangoDelta.png|[[Okavangon suisto]] on kokonaan sisämaassa.
</gallery>

Suomen ja Pohjoismaiden laajin jokisuisto on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suisto [[Pori]]ssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ymparisto.fi/fi-FI/KokemaenjokiLIFE_2006__2012/Hankealueet/Kokemaenjoen_suisto|nimeke=Kokemäenjoki-LIFE 2006 - 2012 > Kokemäenjoen suisto|julkaisu=www.ymparisto.fi|viitattu=2019-09-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Siellä joen suuhaaroista käytetään nimitystä ''juopa'', ja näiden väliin jäävät saaret ovat nimeltään [[Luoto (saari)|luotoja]], esimerkiksi [[Kirjurinluoto]] ja [[Pormestarinluoto]]. Myös [[Kymijoki]] muodostaa suiston [[Kotka_(kaupunki)|Kotkan]]-[[Ruotsinpyhtää]]n alueelle.{{lähde}}

== Jäätikköjokisuistot ==
Deltoiksi voidaan kutsua myös nykyisiä tai entisiä jäätikköjokien suistoja, joita esiintyy joko nykyään tai aiemmin jäätiköityneillä alueilla.

Jäätiköityneillä alueilla, kuten Suomessa, myös nykyään kuivana olevalla maalla voi esiintyä jäätikön sulamisvesistä jääkauden aikana syntyneitä suistoja, joiden materiaali on yleensä [[harju]]ainesta, kuten [[sora]]a tai [[hiekka]]a. Näitä jäätikköjokien suistoja nimitetään deltoiksi, jos ne ovat kerrostuneet alun perin veteen ja [[sanduri|sandureiksi]], jos ne ovat kerrostuneet alun perin kuivalle maalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/jaatikkojoki_deltat.htm | Nimeke =Deltat ja sandurit | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Maaperäkartan käyttöpas | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =GTK | Viitattu = 25.12.2013 | Kieli = }}</ref> Jos veteen kerrostuvan deltan pinta saavuttaa vedenpinnan ja jatkaa kerrostumistaan, kyseessä on [[sandurdelta]].<ref>{{Kirjaviite | www = https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/79083/gradu2012Litmanen-Tanja.pdf?sequence=1&isAllowed=y | Tekijä = Litmanen, Tanja | Nimeke = Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernunnummella  | Vuosi = 2012 | Luku = 3.1.1 Glasifluviaalinen delta ja sandurdelta | Sivu = 19 | Selite = Maantieteen pro gradu-tutkielma | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos | ISBN = | Viitattu = 18.10.2020}}</ref>

{{Vesi ympäristössä}}

==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Suistot|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]