Lähdekoodi sivulle Subprime-kriisi

{{Tämä artikkeli|käsittelee vuoden 2007 asuntomarkkinoiden lainakriisiä. Tähän liittyvää taloustaantumaa käsitellään artikkelissa [[Taantuma (2008–2009)]] ja rahoitussektorin finanssikriisiä käsitellään artikkelissa [[Finanssikriisi (2007–2009)]].}}
'''Subprime-kriisi''' oli [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 2007–2009 koettu [[asunto]]markkinoiden lainakriisi. Se johti samalla rahoitussektorin [[Finanssikriisi (2007–2009)|finanssikriisiin]] ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen [[Taantuma (2008–2009)|taantumaan]]. Kriisin syynä oli asuntoluottojen myöntäminen riskiasiakkaille, joiden lainanhoitomahdollisuudet olivat heikot. Pankit antoivat tällaisia lainoja, koska riski jaettiin useille tahoille [[Johdannainen|johdannaismarkkinoiden]] avulla. Asuntojen hinnat yli kaksinkertaistuivat Yhdysvalloissa 1998–2005. Kun asuntojen hintakupla puhkesi ja hinnat laskivat, pankit saivat suojaustoimistaan huolimatta suuria luottotappioita.<ref name=korttitalo>{{Verkkoviite | Osoite =  http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001724624.html| Nimeke = Talouskriisi: Näin Amerikan mätä korttitalo rakennettiin|  Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 14.9.2011 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 1.5.2017 }}</ref>

Subprime ("alle priiman") tarkoittaa korkean [[riski]]n asuntoluottoja, joissa lainanottajien maksukyky ja luottokelpoisuus on normaalia alempi. [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|Syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen]] ja [[Teknokupla|teknokuplan]] puhkeamisen jälkeen Yhdysvaltain keskuspankissa pelättiin talouden lähtevän iskujen myötä [[taantuma]]an<ref name=korttitalo />. Keskuspankki pumppasi pankkijärjestelmään rahaa, jotta investoinnit eivät hiljentyisi. Korkotaso laskettiin yhteen prosenttiin. Korjaustoimenpide osoittautui ylimitoitetuksi. Pankeille jäi käsiin matalakorkoista rahaa, jota alettiin tarjota käytännössä kaikille halukkaille: myös niille joilla ei ollut työpaikkaa, omaisuutta tai vakituisia tuloja. Tämä helpon rahan kiihdyttämä asuntojen kysynnän kasvu nosti asuntojen hinnat ylös, ja käynnisti spekulatiivisen kaupan, joka nosti hintoja entisestään, ja viimein kiinteistökuplan, joka aiheutti vuoden 2007 alusta lähtien laajan luottokriisin.<ref>[http://areena.yle.fi/toista?id=1586199 Yle Areena]</ref>

Yhdysvaltain valtio oli vaatinut lisää asuntoluottoja vähävaraisille. Puolivaltiolliset asuntolainajätit [[Fannie Mae]] ja [[Freddie Mac]] takasivat tai ostivat puolet kaikista yhdysvaltalaisten ottamista asuntolainoista.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/09/13/talouskaaos-eteni-kriisista-kriisiin/200919908/12 Talouskaaos eteni kriisistä kriisiin], Taloussanomat 13.9.2009.</ref> Valtion toimilla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta Subprime-kriisin syntyyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://research.stlouisfed.org/wp/2012/2012-005.pdf | Nimeke = Did Affordable Housing Legislation Contribute to the Subprime Securities Boom?| Julkaisija = Research Division Federal Reserve Bank of St. Louis Working Paper Series| Viitattu = 21.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Yksittäisistä signaaleista syntyvät negatiiviset huhut ovat tarttuneet epävarmoihin markkinoihin ja tuloksena on lukuisia maailman suurimpien rahoitusyhtiöiden hakeutumisia [[Chapter 11|konkurssisuojaan]], haltuunottoja ja [[Yritysten sulautuminen|yhdistymisiä]]. Amerikkalaisten pankkien [[markkina-arvo]]sta oli syyskuuhun 2008 mennessä kadonnut yli biljoona (tuhat miljardia) dollaria{{lähde}}, ja kaikkien amerikkalaisten [[pörssiyhtiö]]iden markkina-arvoista puolestaan neljä biljoonaa dollaria.{{lähde}}

==Selvitys finanssikriisin syistä==

Yhdysvalloissa nimitettiin Financial Crisis Inquiry Commission pohtimaan kriisin syitä. Se julkaisi 576-sivuisen loppuraporttinsa "The Financial Crisis Inquiry Report" 27. tammikuuta 2011.<ref name="nyt1"/> Kymmenjäseninen Phil Angelidesin johtama komissio oli mielipiteissään täysin puoluerajojen mukaan jakaantunut. Enemmistö, eli kuusi [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattien]] nimittämää jäsentä tuki loppuraporttia, kun kolme [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanien]] nimittämää teki omat johtopäätöksensä. Lisäksi yksi republikaanien jäsen löysi vielä omat syynsä.<ref name="nyt1"/>

Enemmistön tukema raportti tiivisti syyt valtiovallan laajalti puutteelliseen säätelyyn, huonoon yritysjohtamiseen ja yltiöpäiseen riskinottoon. Raportti syytti [[Yhdysvaltain keskuspankki|Yhdysvaltain keskuspankin]] Federal Reserven aiempaa johtajaa [[Alan Greenspan]]ia säätelyn purkamisen suosimisesta ja välipitämättömyydestä asuntokuplan kasvaessa. [[Ben S. Bernanke]]a siitä, ettei hän havainnut kriisiä ennalta, vaikka toimikin sen lieventämiseksi. Raportti moitti myös presidentti [[George W. Bush|Bushin]] hallintoa epäjohdonmukaisesta toiminnasta, kuten [[Lehman Brothers]]in sallimisesta ajautua konkurssiin syyskuussa 2008, vaikka aiemmin Bear Stearns -pankki oli pelastettu Fedin varoilla. [[Bill Clinton]]in demokraattihallintoa arvosteltiin vuoden 2000 päätöksestä jättää [[johdannainen|johdannaiskauppa]] säätelemättä, mitä nimitettiin käännepisteeksi kriisiä kohti kuljettaessa. Myös nykyistä valtiovarainministeri [[Timothy F. Geithner]]ia, joka oli aiemmin Federal Reserve Bank of New Yorkin johtaja, moitittiin.<ref name="nyt1"/>

Raportin mukaan Wall Streetin säätelyyn ei ollut poliittista tahtoa. Vuosina 1999&ndash;2008 [[Rahoitus|finanssiala]] käytti 2,7 miljardia dollaria lobbaukseen ja siihen yhteydessä olevat tahot tekivät miljardin vaalirahoituslahjoituksia.<ref name="nyt1"/>

Komitean enemmistön mukaan kuitenkaan Fedin vuoden 2001 taantuman jälkeinen matala korkotaso, puolivaltiollisten luotottajien [[Fannie Mae]]n ja [[Freddie Mac]]in toiminta, tai asuntojen omistukseen kannustava politiikka eivät olleet merkittäviä syitä kriisiin.<ref name="nyt1">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.nytimes.com/2011/01/26/business/economy/26inquiry.html |Nimeke=Financial Crisis Was Avoidable, Inquiry Finds|Julkaisu=New York Times |Kieli={{en}} }}</ref> Toista mieltä olleet republikaanit julkaisivat päivää aiemmin oman raporttinsa, jossa pääsyyksi kriisiin luettiin kehittyvien Aasian maiden ylenmääräinen säästäminen, joka johti kiinteistösijoituksiin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.<ref>{{verkkoviite|Osoite = http://www.nytimes.com/2011/01/27/business/economy/27inquiry.html?_r=2 |Nimeke=Dissenters Fault Report on Crisis in Finance |Julkaisija=New York Times |Kieli={{en}} }}</ref> Yksin kannassaan jäänyt republikaani Peter J. Wallison piti asuntojen omistukseen kannustavaa politiikkaa merkittävänä tekijänä kriisiin.<ref name="nyt1"/> Asuntojen omistukseen kannustava politiikka oli peräisin [[Bill Clinton]]in presidenttikaudelta.<ref>[https://www.cnbc.com/2016/05/28/are-the-clintons-the-real-housing-crash-villains.html CNBC] {{en}}</ref>

Romahdus johtui asuntojen "hintakuplasta", tilapäisesti keinotekoisen korkeasta hintatasosta. Eräs syy kuplaan oli niin sanottujen korkeariskisten [[subprime]]-asuntoluottojen myöntäminen periaatteessa luottokelvottomille henkilöille asunnon ostoa varten. Ihmisille myönnettiin helposti asuntoluottoja, koska pankit halusivat tehdä voittoa asuntojen nousevilla hinnoilla ja koska valtio painosti pankkeja antamaan yhä enemmän asuntoluottoja vähävaraisimmille. Lisäksi puolivaltiolliset [[Freddie Mac]] ja [[Fannie Mae]] olivat taanneet tai rahoittaneet puolet asuntolainoista. Vuonna 1997 säädetyt asuntolainojen veroedut paisuttivat nekin [[asuntokupla]]a.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1132768 |Nimeke = Onko täällä kilttejä tyhjätaskuvelallisia? |Arkisto = https://archive.today/20120526055606/http://www.talouselama.fi/uutiset/onko+taalla+kiltteja+tyhjataskuvelallisia/a2051434 |Ajankohta = 14.3.2007 päivitetty 5.1.2012 |Selite = {{404}} |viitattu = 11.2.2019 |arkistoitu = 26.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/09/13/talouskaaos-eteni-kriisista-kriisiin/200919908/12 | Nimeke = Talouskaaos eteni kriisistä kriisiin }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://online.wsj.com/article/SB122298982558700341.html | Nimeke = How Government Stoked the Mania |Kieli={{en}} }}</ref>

Greenspania on jälkikäteen syytetty siitä, että hän jätti huomiotta jo vuonna 2000 ilmaissut huolet Yhdysvaltain ns. [[subprime]]- tai roskalainoista, jotka johtivat pankkikriisiin vuoden 2007 alkupuolella.

Presidentti George W. Bushin hallinnossa pyrittiin vuoden 2000 [[IT-kupla|Internet-kuplan]] jälkeen hakemaan kasvua uusista "finanssikeksinnöistä", kuten asuntokaupasta, joka tuki Bushin "omistajayhteiskunnan" filosofiaa. Greenspanin johtama keskuspankki Fed harjoitti löysää rahapolitiikka, joka kannusti hakemaan kasvua riskisijoituksista. Edullisten lainaehtojen ansiosta tavalliset amerikkalaiset ottivat runsaasti asuntolainaa ja asuntojen hinnat nousivat keinotekoisen korkeiksi. Yhdysvaltain kulutusta ja velkaantumista rahoitti lähinnä Kiinan valtio, joka osti yli puolet Yhdysvaltain valtion joukkolainoista vielä vuonna 2006.<ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1407159&s=r |Nimeke= Pankkiparonit ryöväsivät Amerikan kassan |Julkaisija= Talouselämä |Luettu= 15.9.2008 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Lehti+Greenspan+ei+piitannut+subprime-varoituksista/1135232690035 |Nimeke= Lehti: Greenspan ei piitannut subprime-varoituksista |Julkaisija= HS |Luettu= 8.1.2008 |arkisto= https://web.archive.org/web/20071220171845/http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Lehti+Greenspan+ei+piitannut+subprime-varoituksista/1135232690035 |arkistoitu= 20.12.2007 }}</ref>

Esimerkiksi Yhdysvaltoihin Meksikosta muuttanut mansikanpoimija sai Kaliforniassa sadan prosentin lainan 724&nbsp;000 dollaria maksaneen talon ostoon. Hänen vuositulonsa olivat 14&nbsp;000 dollaria. Hänellä ei ollut riittävästi rahaa asuntolainansa hoitamiseen, ja pankki ei saisi rahojaan takaisin, jos talon arvo laskisi. Pankki turvasi tällöin asemaansa myymällä lainan sijoittajille pieniin osiin pilkottuna (arvopaperistettuna). Arvopaperistettuja subprime-luottoja oli vuoteen 2007 mennessä myönnetty 2&nbsp;000 miljardia [[Yhdysvaltain dollari|dollaria]] (lähes [[Kalifornia]]n vuoden bruttokansantuotetta vastaava määrä)<ref name=korttitalo />, ja niiden myynti jatkui. Yhdysvaltalainen sijoittaja John Paulson tajusi, että lainamarkkinat menevät romahdusta kohti ja sijoitti varojaan sen mukaan. Helmikuussa 2007 asuntorahastosijoitusten arvo alkoi laskea ja niiden hintoja seuraava ABX-indeksi laski viisi pistettä. Yhden pisteen pudotus tiesi Paulsonille 250 miljoonan dollarin tuloja. Paulson tienasi yhdessä ainoassa aamupäivässä 1&nbsp;250 miljoonaa dollaria.<ref name=korttitalo />

==Ongelmayhtiöt==
===Northern Rock===
{{pääartikkeli|[[Northern Rock]]}}
Northern Rock oli [[Newcastle upon Tyne]]ssä toiminut brittiläinen pankki, joka muutti yhtiömuotonsa vuonna 1997 [[liikepankki|liikepankiksi]].<ref>[http://www.reuters.com/article/2011/11/17/us-northernrock-sale-events-idUSTRE7AG0W520111117 Timeline: Northern Rock's rise and fall] {{Wayback|1=http://www.reuters.com/article/2011/11/17/us-northernrock-sale-events-idUSTRE7AG0W520111117 |päiväys=20150924160539 }} Reuters {{en}}</ref> Vuonna 2007 Northern Rock koki [[talletuspako|talletuspaon]] ensimmäisenä brittiläisenä pankkina. Asiakkaat nostivat yli kaksi miljardia [[Englannin punta|puntaa]], osakkeen arvo pieneni 40 prosenttia, ja pankki joutui turvautumaan [[Bank of England|Englannin keskuspankin]] takuisiin.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/6997765.stm Northern Rock besieged by savers] BBC 17.9.2007 {{en}}</ref> Pankki otettiin valtion haltuun 2008 ja veronmaksajat tukivat sitä 1,4 miljardilla punnalla. Kansallistamisen jälkeen pankki jaettiin kahteen yhtiöön: Northern Rock plc ja Northern Rock (Asset Management) -[[roskapankki|roskapankiksi]].<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/business-15769886 BBC] {{en}}</ref> Vuonna 2011 keskuspankki myi Northern Rockin [[Virgin Group]]iin kuuluvalle Virgin Money UK:lle.<ref>[http://www.reuters.com/article/2011/11/17/us-northernrock-sale-idUSTRE7AG0MA20111117 UK sells bailed out bank Northern Rock to Virgin] {{Wayback|1=http://www.reuters.com/article/2011/11/17/us-northernrock-sale-idUSTRE7AG0MA20111117 |päiväys=20150924160540 }} Reuters {{en}}</ref>

===Countrywide Financial===
[[Bank of America]] kertoi 11. tammikuuta 2008 ostavansa maan suurimman [[asuntolaina]]pankin [[Countrywide Financial|Countrywiden]], joka hallitsi yli neljännestä koko maan asuntolainoista. Kauppahinta oli neljä miljardia dollaria eli kuudesosa yrityksen vuotta aiemmasta [[markkina-arvo]]sta. Countrywide oli Subprime-kriisin symboli. Yritys myönsi lainoja asiakkaille, joilla ei ollut maksukykyä tai edes tuloja. Riskilainoja myytiin uudelleenpakattuna eteenpäin luotettavina sijoituskohteina. Kriisin puhjettua pieniä asuntolainapankkeja kaatui Yhdysvalloissa joukoittain.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Pankkijätit siivoavat Yhdysvaltain asuntolainamarkkinaa, Countrywide-kauppa voi tietää luotonannon ehtojen kiristymistä| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.1.2008| Sivut = B7| Viitattu = 14.1.2008 }}</ref>

=== Bear Stearns ===
{{pääartikkeli|[[Bear Stearns]]}}
Pankkiiriliike Bear Stearns kaatui maaliskuussa 2008 muutamassa päivässä.<ref name="Marko Junkkari"/>

Nopean romahduksen syyksi epäiltiin perättömiä huhuja ja osakkeita lyhyeksi myyviä spekulantteja. [[CNBC]]:n talousuutiset toistivat huhua yrityksen [[likviditeetti]]ongelmasta jokaisessa [[meklari]]huoneessa. Pankilla oli varoja 18 miljardia dollaria. Yritys kiisti huhun naurettavana, mitä uutiskanavat toistivat. Tv-kanava väitti, ja yritys kiisti, ettei yrityksen meklareita hyväksytä kaupankäynnin osapuoleksi likviditeettiepäilyjen vuoksi. Lopulta [[JPMorgan Chase]] osti [[Federal Reserve System|Yhdysvaltain keskuspankin (FED)]] tukemana Bear Stearnsin. [[United States Securities and Exchange Commission|SEC]] tutkii tapauksen yksityiskohtia &ndash; esimerkiksi [[Bloomberg]]in mukaan joku osti 10. maaliskuuta 2008 1,7 miljoonalla dollarilla [[Johdannainen|johdannaisia]], jotka tuottaisivat vain, jos Bear Stearnsin kurssi puolittuisi viikossa. Johdannaiskauppiaat pitivät kauppaa käsittämättömänä.<ref name="Marko Junkkari" />

===IndyMac Bank ===
IndyMac Bank oli ensimmäisiä subprime-kriisin myötä vaikeuksiin joutuneita [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaispankkeja]]. Yhdysvaltain talletussuojasta vastaava viranomainen ([[Federal Deposit Insurance Corporation|FDIC]]) myi pankin pitkän prosessin päätteeksi [[3. tammikuuta]] [[2009]] Steven Mnuchinin johtamalle yksityissijoittajien joukolle.<ref name="bloombergi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aguvAm0Qt8jY | Nimeke = Mnuchin Leads Private-Equity Funds to Buy Failed IndyMac Bank | Tekijä = Mider, Zachary R. ja Katz, Ian | Julkaisu = Bloomberg| Ajankohta = 3.1.2009 | Viitattu = 3.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Muina sijoittajina oli entisiä [[Goldman Sachs]]in pankkiireita sekä [[John Paulson]]in ja [[George Soros]]in johtamat hedgerahastot. Kaupan myötä Mnuchinista tulee yrityksen uusi toimitusjohtaja.<ref name="bloombergi" />

FDIC oli ottanut IndyMacin haltuunsa heinäkuussa 2008, kun pankista talletuksensa vetäneet tallettajat olivat saaneet sen [[likviditeetti]]kriisiin.<ref name="bloombergi" /> FDIC ei päässyt haltuunottamastaan pankista irti nopeasti. Kun muut rahoituslaitokset eivät osoittaneet kiinnostusta IndyMacin ostamisesta, viranomaiset olivat pakotettuja ottamaan siitä tarjouksia myös yksityisiltä. Kiinnostuksen puute voi johtua ylitarjonnasta, sillä viranomaiset ottivat haltuunsa vuonna 2008 25 pankkia, suurimman määrän sitten 1993.<ref name="bloombergi" />

===Fannie Mae ja Freddie Mac ===
{{pääartikkeli|[[Fannie Mae]]|[[Freddie Mac]]}}
Asuntoluotottajat Fannie Mae ja Freddie Mac kaatuivat [[7. syyskuuta]] [[2008]] liittovaltion syliin.<ref name="Marko Junkkari">{{Lehtiviite | Tekijä = Junkkari, Marko| Otsikko = Rahan liikkeet: Huhut kaatoivat amerikkalaisen Bear Sterns –pankkiiriliikkeen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.9.2008 | Sivut = E2| Viitattu = 7.9.2008 }}</ref>

[[The New York Times]] kirjoitti, että yrityksen työntekijöiden mukaan Freddie Macin johtaja Richard F. Styron jätti huomioimatta varoitukset varojen suojaamisesta. Yrityksen [[riskienhallinta]]johtaja oli varoittanut johtajaa lainariskeistä jo 2004. Osakkeiden arvosta katosi 80 miljardia dollaria. 15. heinäkuuta 2008 Freddien ja Fannien romahdus vaikutti koko maailman pörsseihin. Esimerkiksi [[Intia]]ssa kurssit romahtivat 4,9 %.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Freddie Mac johto sivuutti varoitukset lainojen riskeistä| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.8.2008 | Sivut = B5 | Viitattu = 6.8.2008 }}</ref>

===Merrill Lynch===
{{pääartikkeli|[[Merrill Lynch]]}}
[[14. syyskuuta]] [[2008]] [[Bank of America]] ilmoitti ostavansa subprime-kriisin vuoksi vaikeuksiin ajautuneen Merrill Lynchin. Kauppahinta oli 50 miljardia dollaria eli vajaat 35 miljardia euroa. Kauppa toteutui 1. tammikuuta 2009. Sen myötä Bank of America nousi [[JPMorgan Chase]]n ja [[Citigroup]]in ohi Yhdysvaltain suurimmaksi pankiksi.{{Lähde}}

===Lehman Brothers===
{{pääartikkeli|[[Lehman Brothers]]}}
Yksi neljästä suuresta [[Wall Street]]in [[Investointipankki|investointipankista]], Lehman Brothers hakeutui [[15. syyskuuta]] [[2008]] [[Chapter 11]] -menettelyn mukaiseen yrityssaneeraukseen. Se on suurin koskaan Chapter 11 -menettelyyn hakeutunut yritys. Lehman Brothersin kaatuminen tuli yllättäen, sillä pankki julkisti kesäkuussa 2008 ensimmäistä kertaa historiassaan tappiollisen osavuosikatsauksen.{{Lähde}}

Lehmanin tuhosta käynnistyi subprime-kriisin rajuin osa, jossa luottamuspulan synnyttämät rahoitusongelmat levisivät Wall Streetin pankkisektorin kautta maailman joka kolkkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.irishtimes.com/newspaper/finance/2008/0916/1221430252353.html | Nimeke = Lack of bailout for Lehman sends message to Wall Street| Tekijä = Omahony, Proinsias| Julkaisu = Irish Times| Ajankohta = 16.9.2008 | Viitattu = 4.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lehman Brothersin päästämistä konkurssiin on pidetty jälkikäteen suurena virheenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=12342689 | Nimeke = The consequences of letting Lehman fail - The price of failure| Julkaisu = The Economist | Ajankohta = 2.10.2008| Viitattu = 4.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Sittemmin viranomaiset ovat ottaneet aktiivisen roolin markkinoiden vakauttamisessa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.rightcommentary.com/2008/11/21/learning-from-lehman-why-the-treasury-will-act-to-bailout-citibank-from-failure/| Nimeke = Learning from Lehman - why the Treasury will act to bailout Citibank from failure| Tekijä = Del Monte, Bryan| Julkaisu = Right Commentary| Ajankohta = 21.11.2008| Viitattu = 4.1.2009| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20081226050241/http://www.rightcommentary.com/2008/11/21/learning-from-lehman-why-the-treasury-will-act-to-bailout-citibank-from-failure/| arkistoitu = 26.12.2008}}</ref>

===American International Group===
{{pääartikkeli|[[American International Group]]}}

Syksyllä 2008 johtava vakuutusyhtiö American International Group joutui likviditeettiongelmiin yhtiön luottokelpoisuusluokituksen laskemisen myötä. Yhtiö tarvitsi lisärahoitusta, ettei luokitus olisi laskenut lisää ja synnyttänyt entistä suurempaa rahoitusvajetta.{{Lähde}}

Yhdysvaltain keskuspankki myönsi 17. syyskuuta 2008 Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tukemana AIG:lle 85 miljardin dollarin hätäluoton. Luoton vastikkeena Yhdysvaltain liittovaltio sai 79,9 prosenttia yhtiön osakkeista ja [[Veto-oikeus|veto-oikeuden]] kaikkiin merkittäviin päätöksiin yhtiössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Yhdysvaltain+keskuspankki+kansallisti+vakuutusyhti%C3%B6+AIGn/1135239497140?ref=rss | Nimeke = Yhdysvaltain keskuspankki kansallisti vakuutusyhtiö AIG:n | Tekijä = Junkkari, Marko | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.9.2008 | Viitattu = 4.1.2009 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140910143827/http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Yhdysvaltain+keskuspankki+kansallisti+vakuutusyhti%C3%B6+AIGn/1135239497140?ref=rss | arkistoitu = 10.9.2014 }}</ref>

===HBOS===
{{pääartikkeli|[[HBOS]]}}
[[17. syyskuuta]] [[2008]] Britannian johtava finanssikonserni Lloyds TSB teki ongelmiin ajautuneesta Halifax Bank of Scotlandista (HBOS) noin 12 miljardin punnan arvoisen ostotarjouksen.

Lloyds hallitsee oston myötä muun muassa noin 28 prosenttia Britannian asuntoluottomarkkinoista, ja 200 miljardin talletuksillaan noin puolta kaikista saarivaltion talletuksista. Yhdistymishanke ei olisi ollut käytännössä mahdollinen, ellei pääministeri [[Gordon Brown]] olisi luvannut ohittaa kilpailusäännöksiä.{{Lähde}}

===Washington Mutual===
{{pääartikkeli|[[Washington Mutual]]}}
Washington Mutual menetti tallettajiensa luottamuksen subprime-kriisin tapahtumien ja suurten alaskirjausten myötä. 15. syyskuuta 2008 alkaen tallettajat nostivat 10 päivän kuluessa pankista 16,7 miljardia dollaria. Seurauksena oli, että pankin [[likviditeetti]] laski alle tason, jolla toimintaa olisi voinut jatkaa. Lisärahoitusta ei ollut saatavissa, sillä yrityksen [[luottoluokitus]] oli pudotettu roskaluokkaan.{{Lähde}}

25. syyskuuta 2008 Yhdysvaltain liittovaltion säästöpankkivalvonnasta vastaava viranomainen OTS sulki pankin ja siirsi sen Yhdysvaltain talletussuojasta vastaavan viranomaisen FDIC:n haltuun. Pian sen jälkeen FDIC myi hätäkaupassa pääosan pankin toiminnoista [[JPMorgan Chase]]lle noin 1,9 miljardilla dollarilla. JPMorgan Chase osti aikaisemmin Yhdysvaltain keskuspankin (FED) tukemana [[Bear Stearns]]in, joka oli keväällä 2008 subprime-kriisin ensimmäinen merkittävä uhri Wall Streetilla.{{Lähde}}

Washington Mutual -pankin [[Chapter 11|kaatuminen]] on Yhdysvaltain historian suurin. Aikaisempi ennätys jäi taakse reilulla marginaalilla – WaMulla oli kaatumishetkellään 307 miljardin dollarin varat, kun ennätyksen edellisen haltijan, vuonna 1984 kaatuneen Continental Illinoisin varat olivat 40 miljardia.{{Lähde}}

===AmeriBank===
[[AmeriBank]]ista tuli 19. syyskuuta 2008 12. yhdysvaltalaispankki, joka ajautui konkurssiin rahoituskriisin vuoksi. Osa sen varallisuudesta siirrettiin kahdelle muulle pankille. Kulut konkurssista arvioitiin noin 42 miljoonaksi dollariksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/talous/oikea/id102112.html | Nimeke = Taas uusi pankkikonkurssi Yhdysvalloissa | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 20.9.2008| Viitattu = 4.1.2009 }}</ref>

===Goldman Sachs===
{{pääartikkeli|[[Goldman Sachs]]}}
[[The New York Times]]in mukaan Goldman Sachs kärsi subprime-kriisissä erityisesti [[American International Group]] -episodista, sillä AIG oli Goldman Sachsin suurin kauppakumppani. [[Warren Buffett]]in luotsaama sijoitusjätti [[Berkshire Hathaway]] ilmoitti 23. syyskuuta 2008 investoivansa Goldman Sachsiin 5 miljardia dollaria. Sijoittajaguru Buffettin teko oli Goldman Sachsille mahdollisesti tärkeämpi luotettavuuden osoituksena kuin pelkkänä lisärahoituksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.businessweek.com/bwdaily/dnflash/content/sep2008/db20080924_728512.htm?chan=rss_topStories_ssi_5 | Nimeke = Warren Buffett, Goldman's White Knight | Tekijä = Weber, Joseph| Julkaisu = Businessweek| Ajankohta = 24.9.2008 | Viitattu = 4.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Morgan Stanley]]n ohella Wall Streetin viimeinen investointipankki Goldman Sachs muuttui liikepankiksi syyskuussa 2008 päästäkseen käsiksi liittovaltion tarjoamaan lisärahoitukseen.{{Lähde}}

===Morgan Stanley===
{{pääartikkeli|[[Morgan Stanley]]}}
Morgan Stanley muuttui [[Goldman Sachs]]in tavoin tavalliseksi liikepankiksi syyskuussa 2008 päästäkseen käsiksi liittovaltion tarjoamaan lisärahoitukseen. Morgan Stanleyn harjoittama investointipankkitoiminta perustui taattuun markkinarahoituksen saamiseen, jota ei enää katsottu mahdolliseksi entisessä laajuudessa. Japanilainen [[Mitsubishi UFJ Financial Group]] osti lokakuussa 21 prosentin osuuden yrityksestä.{{Lähde}}

Yritys säilytti kaaoksesta huolimatta tuloskuntonsa. Subprime-kriisin pahimman vaiheen keskellä Morgan Stanley julkisti 17. syyskuuta 2008 tilivuoden kolmannen neljänneksen tuloksensa (1,43 miljardia dollaria) heikenneen vain 3 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Osakekohtainen tulos oli 1,32 dollaria (1,38 dollaria 2007). Markkinaennusteet odottivat osakekohtaisen tuloksen olevan puolet pienempi.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article131418.ece?s=l&wtm=_-17092008| Nimeke = Morgan Stanley yllätti tulosluvuillaan| Tekijä = Rapeli, Katja| Julkaisu = Arvopaperi| Ajankohta = 17.9.2008| Viitattu = 22.9.2008| arkisto = https://web.archive.org/web/20120114131638/http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article131418.ece?s=l&wtm=_-17092008| arkistoitu = 14.1.2012}}</ref>

===Fortis===
[[Benelux]]-maissa toimiva [[Fortis (pankki)|Fortis]] sai 28. syyskuuta 2008 hätäapua. [[Belgia]]n, [[Alankomaat|Alankomaiden]] ja [[Luxemburg]]in viranomaisten kokoama [[pelastuspaketti]] on kooltaan 11,2 miljardia euroa.<ref name="bene">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601085&sid=aVu.cl23xFhk&refer=europe| Nimeke = Fortis Gets EU11.2 Billion Rescue From Governments (Update1)| Tekijä = van der Starre, Martijn & Louis, Meera| Julkaisu = Bloomberg| Ajankohta = 28.9.2008| Viitattu = 29.9.2008| Kieli = {{en}} }}</ref> Belgian valtio antaa 4,7 miljardia euroa vastineeksi 49 prosentin osuudesta Fortisin Belgian pankkitoimintoihin, Alankomaat 4 miljardia ja Luxemburg 2,5 miljardia vastaavista osuuksista Fortisin Alankomaiden ja Luxemburgin pankkitoimintoihin. Fortis on tähän mennessä suurin subprime-kriisissä vaikeuksiin joutunut eurooppalaispankki.<ref name="bene" />

Yrityksen [[Maksuvalmius|maksuvalmiutta]] on epäilty, sillä sen taannoiseen [[ABN Amro]]-hankintaan kului 24,2 miljardia euroa. Fortis, [[Royal Bank of Scotland|Royal Bank of Scotland Group Plc]] ja [[Banco Santander|Banco Santander SA]] ostivat ABN Amron 72 miljardilla eurolla juuri ennen subprime-kriisin alkamista vuonna 2007.<ref name="bene" /> Fortis aikoo myydä osuutensa ABN Amrosta, mutta ostajaa ei ole vielä tiedossa.<ref name="bene" />

===Bradford & Bingley===
Bradford & Bingley oli syyskuun lopussa 2008 toinen subprime-kriisin aikana kansallistettu brittipankki<ref name="poppy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601085&refer=europe&sid=afXJGEwxDhaE| Nimeke = Bradford & Bingley Set for Nationalization, Takeover (Update2) | Tekijä = Menon, Jon & Trowbridge, Poppy| Julkaisu = Bloomberg| Ajankohta = 29.9.2008| Viitattu = 29.9.2008| Kieli = {{en}} }}</ref>. B&B oli saarivaltion yhdeksänneksi suurin asuntolainoittaja.<ref name="bb">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reuters.com/article/businessNews/idUSTRE48Q1Z520080929?feedType=RSS&feedName=businessNews| Tekijä = Slater, Steve & Croft, Adrian | Nimeke = Santander buys B&B deposits as nationalization looms | Julkaisu = Reuters| Ajankohta = 28.9.2008| Viitattu = 29.9.2008| Kieli = {{en}} }}</ref> Pankki päätyi lopulta [[Banco Santander]]ille.{{Lähde}}

===Banco Santander===
{{pääartikkeli|[[Banco Santander]]}}
[[Espanja]]n suurin pankki [[Banco Santander|Banco Santander SA]] osti brittipankki [[Bradford & Bingley]]n talletusliiketoiminnan ja 200 toimipaikasta koostuvan konttoriverkoston.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/banksandfinance/3099272/Santander-buys-BandB-branch-network-and-deposit-book.html | Nimeke = Santander buys B&B branch network and deposit book | Tekijä = Taylor, Peter & Aldrick, Philip | Julkaisu = Telegraph| Ajankohta = 29.9.2008| Viitattu = 4.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> B&B-brandi jäi toistaiseksi käyttöön, mutta talletukset siirtyivät brittipankki [[Abbey]]n haltuun, jonka Santander osti vuonna 2004. Kaupassa Santander maksoi 400 miljoonaa puntaa B&B:n 2,7 miljoonasta asiakkaasta, joilla oli yhteensä noin 21 miljardin punnan talletusvarat pankissa.<ref name="bb" /> B&B:n suurin ongelma, 41 miljardin punnan asuntolainakanta, ei kelvannut ostajille ja jäi valtion ongelmaksi.<ref name="bb" /> B&B:n hankinta vahvisti Banco Santanderin asemaa saarivaltiossa. Yritys oli ehtinyt ostaa jo aikaisemmin heinäkuussa brittiasuntolainoittaja [[Alliance & Leicester]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7504822.stm | Nimeke = Santander agrees £1.2bn A&L deal | Julkaisu = BBC News| Ajankohta = 14.7.2008| Viitattu = 4.1.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>

===Hypo Real Estate===
{{pääartikkeli|[[Hypo Real Estate]]}}
Saksalainen kiinteistöluottopankki [[Hypo Real Estate]] (HRE) ajautui vaikeuksiin sen vakavaraisuuden heikennyttyä. Sunnuntaina 5. lokakuuta 2008 Saksan hallitus päätti myöntää sille 50 miljardin tukipaketin. Samalla Saksan hallitus seurasi aiempaa Irlannin esimerkkiä ja ilmoitti takaavansa kaikki yksityistalletukset ilman ylärajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20081014225321/http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Saksalaispankki+saa+50+miljardin+euron+tukipaketin/1135239987022 | Nimeke = Saksalaispankki saa 50 miljardin euron tukipaketin | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite = Web Archive | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.10.2008 | Viitattu = 6.10.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20081014225321/http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Saksalaispankki+saa+50+miljardin+euron+tukipaketin/1135239987022 | arkistoitu = 14.10.2008 }}</ref>

===Muita pankkeja===
Muita Euroopassa vaikeuksiin ajautuneita pankkeja ovat belgialais-ranskalainen [[Dexia]] ja useat islantilaiset pankit kuten [[Glitnir]]<ref>[http://www.glitnirbank.com/media/news-room/detail/item14983/The_government_of_Iceland_acquires_75_percent_share_in_Glitnir_Bank/ Glitnirbank] {{en}}</ref>, [[Landsbanki]] ja [[Kaupthing]].{{Lähde}}

==Lyhyeksimyynti==
Kiivaasti säännöstelyä vastustavat pankinjohtajat alkoivat vaatia maaliskuun 2008 jälkeen shorttaajia (lyhyeksimyyjiä) kuriin. Viranomaiset kielsivätkin elokuussa väliaikaisesti lyhyeksi myynnin pankkiosakkeilla. Shorttaajat näkevät itsensä yhtiöiden laiminlyöntien paljastajina. [[Enron]]-skandaali alkoi shorttaaja Jim Chanosin havaintojen jälkeen.<ref name="Marko Junkkari"/>

Yhdysvallat kielsi rahoitusalan osakkeiden lyhyeksi myynnin kahdeksi viikoksi syyskuussa 2008. Britannia kielsi käytännön syyskuussa 2008 loppuvuodeksi.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id102051.html USA kielsi osakkeiden lyhyeksi myynnin] Yle 19.9.2008</ref>

==Tuki==
[[Yhdysvaltain valtiovarainministeriö]] koosti 20. syyskuuta 2008 julkaistun [[Reuters]]in uutisen mukaan 500&ndash;800 miljardin dollarin [[pelastuspaketti]]a pankkikriisin hillitsemiseksi.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id102115.html Yhdysvaltain pankkien pelastuspaketista vuotaa yksityiskohtia] YLE 20.9.2008.</ref> Suunnitelma [[roskapankki|roskapankin]] perustamisesta kaatui [[Yhdysvaltain edustajainhuone]]essa 29. syyskuuta 2008.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id103024.html USA:n edustajainhuone hylkäsi roskapankkisuunnitelman]. Yle 29.9.2008.</ref> Tämä sai [[Dow Jones]]-osakeindeksin laskemaan vajaat 7&nbsp;% eli 777 pistettä, joka oli pisteissä kaikkien aikojen ennätyspudotus yhden päivän aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://biz.yahoo.com/ap/080929/wall_street.html| Nimeke = Dow plummets record 777 as financial rescue fails | Tekijä = Paradis, Tim | Julkaisu = Yahoo! Finance| Ajankohta = 29.9.2008| Viitattu = 30.9.2008| Kieli = {{en}} }}</ref> Roskapankkisuunnitelma meni lopulta läpi edustajainhuoneessa 3. lokakuuta 2008.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/10/03/roskapankki-saatiin-vihdoin-pystyyn/200825875/170 Roskalainalaki meni läpi – Wall Street penseänä]. {{Wayback|1=http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/10/03/roskapankki-saatiin-vihdoin-pystyyn/200825875/170 |päiväys=20081006023846 }} Taloussanomat 3.10.2008. ([https://archive.today/20120524001038/http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/10/03/roskalainalaki-meni-lapi-wall-street-penseana/200825875/170 Arkistoitu artikkeli])</ref>

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Paulson kertoi [[G8]]-kokouksen yhteydessä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön aikovan käyttää 700 miljardin dollarin roskapankkia myös finanssiosakkeiden ostamiseen.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2008/10/11/usa-harkitsee-pankkien-osittaista-kansallistamista/200826540/12 USA harkitsee pankkien osittaista kansallistamista]. Taloussanomat 11.10.2008.</ref>

Britannian pankkitukipaketti koostuu useista osista, mutta kokonaisuutena se on alustavasti 400 miljardia puntaa eli yli 500 miljardia euroa eli samaa luokkaa kuin Yhdysvaltain roskapankki.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/10/10/arimmaiset-keinot-ovat-viela-kayttamatta/200826387/170?pos=13 Äärimmäiset keinot ovat vielä käyttämättä]. Taloussanomat 10.10.2008.</ref>

Saksan hallitus varaa kaikkiaan 480 miljardia euroa finanssikriisin hoitoon.<ref>[http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Saksa+varasi+480+miljardia+euroa+finanssikriisin+torjuntaan/1135240210236 Saksa varasi 480 miljardia euroa finanssikriisin torjuntaan]. HS {{404}} ([https://archive.is/9xZs Arkistoitu artikkeli])</ref>

==Katso myös==
* [[Lama (talous)|Lama]]
* [[Luettelo lamoista ja taantumista]]
* [[Pankkikriisi]]
* [[Pörssiromahdus]]
* [[Taantuma (2008–2009)]]

==Lähteet==
{{Viitteetön|Mitä nämä lähteistävät?}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/03/subprime-kriisi-paljasti-rahoitusjarjestelman-haurauden-osa-12/ | Nimeke = Subprime-kriisi paljasti rahoitusjärjestelmän haurauden, osa 1/2| Tekijä = Elo, Henri| Julkaisu = Sijoittajaksi (blogi)| Julkaisija = Kauppalehti | Ajankohta = 3.9.2007 | Viitattu = 21.9.2008 }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aMDzV4f7_qX0&refer=home | Nimeke = U.S. Subprime Woes to Cost $150 Billion in Losses, Calyon Says | Tekijä = Kuo, Patricia | Julkaisu = Bloomberg| Ajankohta = 15.8.2007 | Viitattu = 21.9.2008| Kieli = {{en}} }}

===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}

==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi}}
{{Wikiuutiset-rivi|USA:n alahuoneelta hyväksyntä roskapankille}}

[[Luokka:2000-vuosikymmen]]
[[Luokka:Yhdysvaltain taloushistoria]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Talouskriisit]]