Lähdekoodi sivulle Sipilän hallitus

{{Hallitus
| nimi                         = Sipilän hallitus
| tyyppi                       = valtioneuvosto
| järjestys                    = 74.
| hallintoalueen               = [[Suomi|Suomen]] tasavallan
| lippu                        = Flag of Finland (state).svg
| lippu_reunus                 = 
| nykyinen                     = 
| kuva                         = Tallinn Digital Summit. Handshake Juha Sipilä (2017).jpg
| kuvateksti                   = Pääministeri Juha Sipilä
| aloituspäivä                 = {{Aloituspäivämäärä|2015|05|29}}
| päättymispäivä               = {{Aloituspäivämäärä|2019|06|6}}
| hallituksen_johtaja          = [[Juha Sipilä]]
| hallituksen_varajohtaja      = {{Lista|
* [[Timo Soini]] {{small|(28. kesäkuuta 2017 asti)}}
* [[Petteri Orpo]] {{small|(28. kesäkuuta 2017 alkaen)}}
}}
| valtion_johtaja              = [[Sauli Niinistö]]
| ministerien_määrä            = 17
| ministerien_määrä_ennen      = 
| ministerien_määrä_yht        = 
| puolueet                     = {{Lista|
* [[Suomen Keskusta|Keskusta]]
* [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]]
* [[Perussuomalaiset]] (13.6.2017 asti)
* [[Sininen tulevaisuus|Siniset]] (13.6.2017 alkaen)
}}
| lainsäädäntö_status          = [[keskusta-oikeisto]]lainen [[enemmistöhallitus]] {{Koostumuspalkki|103|200|{{Malline:Kesk-väri}}}}
| oppositio_puolueet           = {{Lista|
* [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Sosiaalidemokraatit]]
* [[Perussuomalaiset]] (13.6.2017 alkaen)
* [[Vihreä liitto|Vihreät]]
* [[Vasemmistoliitto]]
* [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]
* [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]]
* [[Liike Nyt]] (21.4.2018 alkaen)
* [[Seitsemän tähden liike]] (12.6.2018 alkaen)
}}
| vaalit                       = [[Eduskuntavaalit 2015]]
| viimeiset_vaalit             = 
| edellinen                    = [[Stubbin hallitus]]
| seuraava                     = [[Rinteen hallitus]]
}}
'''Sipilän hallitus''' oli [[Suomi|Suomen]] [[tasavalta|tasavallan]] 74. [[Suomen valtioneuvosto|hallitus]], joka toimi 29. toukokuuta 2015 – 6. kesäkuuta 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/74|nimeke=label.report.M1.title, 74. Sipilä|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2020-09-14|ietf-kielikoodi=fi-FI|arkisto=https://web.archive.org/web/20220504160205/https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/74|arkistoitu=2022-05-04}}</ref> Se muodostettiin [[eduskuntavaalit 2015|vuoden 2015 eduskuntavaalien]] jälkeen ja hajosi kuukautta ennen [[Eduskuntavaalit 2019|vuoden 2019 eduskuntavaaleja]], minkä jälkeen se jatkoi toimitusministeristönä. [[Suomen pääministeri|Pääministeri]]nä toimi [[Suomen Keskusta|keskusta]]n puheenjohtaja [[Juha Sipilä]].

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallituksen muodostivat keskusta, [[Kansallinen Kokoomus|kokoomus]] ja [[perussuomalaiset]], joiden yhteenlaskettu paikkamäärä [[Eduskunta|eduskunnassa]] oli 124. Vuoden 2017 hallituskriisistä lähtien Sipilän hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaisista irtaantunut [[sininen tulevaisuus]], joiden koalitiohallituksella oli aiempaa niukempi 106-paikkainen enemmistö eduskunnassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9666763|nimeke=Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini yli 20 lähtijän joukossa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-05-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hallituksen toimikauden lopulla siihen osallistuvien eduskuntaryhmien yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa oli huvennut 103:ksi paikaksi.

Kesäkuussa 2017 [[Perussuomalaisten puoluekokous 2017|perussuomalaisten puoluekokouksen]] jälkeen keskusta ja kokoomus päättivät, että hallitus ei voisi toimia puoluekokouksen muutosten jälkeen silloisella kokoonpanolla. Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi noussut [[Jussi Halla-aho]] on maininnut hallitusyhteistyön kariutumisen syyksi maahanmuuttovaatimuksen<ref>https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jussi-halla-aho-paljastaa-maahanmuuttovaatimus-kaatoi-hallituksen/80d805f0-4d58-38c0-b7b5-4800ef58d721</ref>. Ennen kuin Sipilä ehti antaa hallituksen eroanomuksen, kaikki perussuomalaiset ministerit ja joukko muita kansanedustajia irtaantuivat perussuomalaisista Uusi vaihtoehto -ryhmäksi (sittemmin [[Sininen eduskuntaryhmä]]). Tämän ryhmän kanssa muut hallituspuolueet katsoivat voitavan jatkaa hallitusyhteistyötä, minkä vuoksi sama hallitus jatkoi samalla ohjelmalla ilman uusia hallitusneuvotteluja. 

Pääministeri Sipilä pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä [[sote-uudistus|sote-uudistuksen]] kariutumisen vuoksi perjantaina 8. maaliskuuta 2019. [[Sauli Niinistö|Presidentti Niinistö]] myönsi eron, mutta pyysi hallitusta jatkamaan yli vaalien uuden hallituksen muodostamiseen asti [[toimitusministeristö|toimitusministeristönä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10679132|nimeke=Sote kaatui ja hallitus erosi – Yle seurasi dramaattisen päivän hetki hetkeltä, tässä herkkupalat|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-06-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Liki kolme kuukautta toimitusministeristönä istuneesta hallituksesta tuli 1.6.2019 nimellisesti Suomen pitkäikäisin hallitus sen ohitettua kaksi täyttä kautta istuneet [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] hallitukset, jotka istuivat kumpikin 1&nbsp;464 päivää. Hallituksen iäksi tuli lopulta 1&nbsp;470 päivää.

== Hallitusneuvottelut ==
Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2015 keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa [[Smolna|Smolnassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kolmen_assan_humppa__seuraa_hallitusohjelmavaantoa_smolnassa_hetki_hetkelta/7978517 | Nimeke = Kolmen ässän humppa – seuraa hallitusohjelmavääntöä Smolnassa hetki hetkeltä | Julkaisija = Yle | Ajankohta = 8.5.2015 | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref> Neuvotteluiden aluksi perustettiin työryhmät käsittelemään neljää eri aihekokonaisuutta. Nämä olivat strategiaryhmä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä, maahanmuuttoryhmä ja EU-politiikan ryhmä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1431307946176 | Nimeke = Hallitusneuvottelut aloitettiin hankalilla aiheilla – Stubb: "Nyt on oikeasti uusi tapa tehdä" | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.5.2015 | Viitattu = 13.5.2015 }}</ref> Myöhemmin työnsä aloittivat myös johtoryhmä sekä hyvinvoinnin, työn ja työllisyyden, koulutuksen ja osaamisen, biotalouden, reformien, kestävän julkisen talouden, verotuksen, sisäisen turvallisuuden ja rakenneuudistusten työryhmät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1431400064743 | Nimeke = Hallitusneuvottelut etenevät etuajassa: linjaukset EU:sta ja maahanmuutosta melkein valmiit | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.5.2015 | Viitattu = 13.5.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051319682907_uu.shtml | Nimeke = Hallitusneuvotteluiden työryhmät: Johtoryhmä ja yhdeksän alaryhmää | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 13.5.2015 | Viitattu = 13.5.2015 }}</ref> Neuvotteluiden edettyä päätettiin perustaa myös asuntotyöryhmä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1431741933281 | Nimeke = Hallitusneuvotteluihin erikoisryhmä pohtimaan pääkaupunkiseudun asumista – johtoon Matti Vanhanen | Tekijä = Nieminen, Martta | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 16.5.2015 | Viitattu = 16.5.2015 }}</ref>

Hallituspuolueet asettivat tavoitteeksi, että hallitusohjelmasta tulee selvästi lyhyempi kuin aikaisempien hallitusten pitkiksi kasvaneista ohjelmista. Tavoitteena oli pituudeltaan noin 5–10 sivun strateginen paperi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pernaa_kokoomus_ja_perussuomalaiset_samassa_hallituksessa_tarkoittaisi_politiikan_mannerlaattojen_siirtymista/7576968|nimeke=Pernaa: Kokoomus ja perussuomalaiset samassa hallituksessa tarkoittaisi politiikan mannerlaattojen siirtymistä | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 12.5.2016}}</ref> Erityisesti [[Alexander Stubb]] halusi "näyttää äänestäjille, että jos laajasti Suomessa on oltu yksimielisiä strategisemman hallitusohjelman tarpeesta, niin sellainen pitää pystyä myös laatimaan" ja että "vain oleellisin otetaan mukaan."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kokoomus.fi/uutiset/stubb-mielikuvapolitiikan-aika-on-ohi/ | Nimeke = Stubb: Mielikuvapolitiikan aika on ohi | Julkaisu = Kokoomus | Viitattu = 12.5.2016 }}</ref> Hallitusneuvottelujen lopputuloksena syntyi kuitenkin 74-sivuinen hallitusohjelma, jossa listattiin hyvin yksityiskohtaisia päätöksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma | Nimeke = Hallitusohjelma | Julkaisu = Valtioneuvosto | Viitattu = 12.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150811080133/http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma | arkistoitu = 11.8.2015 }}</ref> Mediassa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi hevosenlannan polttamisen sallimisen kaltaisen asian mainitsemiseen hallitusohjelmatasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hevosenlannasta-muheva-yksityiskohta-hallitusohjelmassa/533756 | Nimeke = Hevosenlannasta muheva yksityiskohta hallitusohjelmassa | Julkaisu = savonsanomat.fi – Savon Sanomat | Viitattu = 12.5.2016 | Tekijä = Ansa Heinonen}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3387586-hallitus-jumittaa-sivuseikoissa-taytyy-olla-jonkin-sortin-arvovalinta-etta-hevosenlanta-nahdaan-strategisena-tavoitteena | Nimeke = Hallitus jumittaa sivuseikoissa: ”Täytyy olla jonkin sortin arvovalinta, että hevosenlanta nähdään strategisena tavoitteena” | Julkaisu = Kansan Uutiset | Viitattu = 12.5.2016 | Ajankohta = 12.6.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000932447.html | Nimeke = Hallitus laittaa haisemaan: hevosenlanta sallitaan polttoaineena | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 12.5.2016 | Ajankohta = 27.5.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160513081927/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000932447.html | arkistoitu = 13.5.2016 }}</ref>

Hallitusneuvottelut etenivät sujuvasti, ja puolueet löysivät nopeasti yhteisen kannan monissa asioissa. Neuvotteluissa muun muassa päätettiin palata [[Vanhasen II hallitus|Vanhasen toisen hallituksen]] aikaiseen kirjaukseen [[Nato]]-optiosta ja periä [[EU]]- ja [[Euroopan talousalue|ETA]]-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksut. Maahanmuuttopolitiikassa päätettiin pitää pakolaiskiintiö ennallaan vastoin perussuomalaisten vaatimuksia. Pakolaisia koskevat muotoilut tehtiin tulkinnanvaraisksi, niin että ne jättävät liukumavaraa hallitukselle. Hallitusohjelman mukaan "kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon", missä sana ainakin antaa mahdollisuuden kasvattaa määriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/blogit/hallitusohjelma%2520turvapaikanhakijat-41222 | Nimeke = Taasko hallitusohjelman panttivankina?| Julkaisu = Verkkouutiset | Viitattu = 12.5.2016}}</ref> EU-politiikasta linjattiin, ettei Suomi ole valmis kasvattamaan vastuitaan [[Euroalueen velkakriisi|eurokriisin]] hoidossa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1431486305514 | Nimeke = Nato-optio, "hallittu" maahanmuutto, EU:hun uudistuksia – näin linjattiin hallitusneuvotteluissa | Tekijä = Saarinen, Juhani | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 13.5.2015 | Viitattu = 24.5.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150524115423/http://www.hs.fi/politiikka/a1431486305514 | arkistoitu = 24.5.2015 }}</ref> mistä kuitenkin luovuttiin vain muutaman viikon päästä kun hallitus päätti myöntää [[Kreikka|Kreikalle]] 1,5 miljardia lisää tukea.<ref name="Mitä.Kolmas.Tukipaketti.Maksaa">{{Verkkoviite | osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000975887.html | nimeke = Mitä kolmas tukipaketti maksaa Suomelle? – 10 kysymystä ja vastausta Kreikasta | julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 14.8.2015 | viitattu = 10.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160513080757/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000975887.html | arkistoitu = 13.5.2016 }}</ref> Verotuksesta puolueet sopivat, ettei kokonaisveroaste nouse vaalikaudella ja että luvassa on sekä kevennyksiä että kiristyksiä verotukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052319742220_uu.shtml | Nimeke = Hallitusohjelma alkaa olla kasassa – "Voiton puolella ollaan" | Tekijä = Parkkonen, Tommi | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 23.5.2015 | Viitattu = 24.5.2015 }}</ref> [[Yhteiskuntasopimus (työmarkkinapoliittinen käsite)|Yhteiskuntasopimuksen]] yhteydessä kuitenkin kasvatettiin palkansaajien pakollisia maksuja: työttömyysvakuutusmaksua siirretään palkansaajalle lisää 0,85 prosenttiyksikköä ja työeläkemaksua 1,2 prosenttiyksikköä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/palkansaajille-jattilisamaksut-tyva-maksu-ja-tyel-maksu-nousevat/721391/ | Nimeke = Palkansaajille jättilisämaksut: Tyva-maksu ja Tyel-maksu nousevat | Julkaisu = Kaleva.fi | Viitattu = 12.5.2016}}</ref>. Nämä ovat palkansaajalle veronkaltaisia maksuja, jotka alentavat Aamulehden laskelman mukaan tyypillisen lapsiperheen käteen jääviä tuloja 3000 eurolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1351832955087 | Nimeke = Yritysten ja työntekijöiden eläkemaksusta leimahti kiista | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 12.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160513120939/http://www.hs.fi/kotimaa/a1351832955087 | arkistoitu = 13.5.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kommentti-lapsiperheelta-viedaan-3-000-euroa-nettona-sss-trio-saa-selittaa/ | Nimeke = Kommentti: Lapsiperheeltä viedään 3 000 euroa nettona – SSS-trio saa selittää - Aamulehti | Julkaisu = Aamulehti | Viitattu = 17.5.2016 | Ajankohta = 29.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160601150554/http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kommentti-lapsiperheelta-viedaan-3-000-euroa-nettona-sss-trio-saa-selittaa | arkistoitu = 1.6.2016 }}</ref> Myös [[Sote-uudistus|sote-uudistuksesta]] päästiin sopuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052319739763_uu.shtml | Nimeke = Sipilä: Sote-mallista tarkoitus tehdä tänään lopullinen päätös | Tekijä =  | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 23.5.2015 | Viitattu = 24.5.2015 }}</ref> Hallitusohjelman sote-mallissa olisi ensin tehty julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen ja rakenneuudistus. Sen jälkeen olisi luotu uusi sote-rahoitusmalli, ja viimeisessä vaiheessa olisi laadittu järjestelmä, jolla olisi voitu tehdä palveluiden kilpailuttamista. Tätä mallia ei kuitenkaan toteutettu, vaan sen sijaan hallitus aikoi toteuttaa sote-mallin, joka olisi pakottanut suoraan yhtiöittämiseen ja kilpailuttamiseen. Muutos olisi ollut välitön, eikä uudistuksia olisi porrastettu. Mallissa oli lisätty uusia päätöksentekotasoja perustettavien sote-yhtiöiden tasolla, uuden maakuntahallinnon tasolla ja viiden uuden sote-alueen tasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.esaimaa.fi/Online/2016/05/09/Eksoten%2520Itkonen%2520turhautui%2520sote-uudistukseen:%2520%25E2%2580%259DLyhytik%25C3%25A4iseksi%2520j%25C3%25A4%25C3%25A4v%25C3%25A4%2520uusi%2520hallintohimmeli%25E2%2580%259D/2016120715587/4 | Nimeke = Eksoten Itkonen turhautui sote-uudistukseen: ”Lyhytikäiseksi jäävä uusi hallintohimmeli” | Julkaisu = Etelä-Saimaa | Viitattu = 12.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160510190433/http://www.esaimaa.fi/Online/2016/05/09/Eksoten%20Itkonen%20turhautui%20sote-uudistukseen%3A%20%E2%80%9DLyhytik%C3%A4iseksi%20j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%20uusi%20hallintohimmeli%E2%80%9D/2016120715587/4 | arkistoitu = 10.5.2016 }}</ref>

Hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioon kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta, jonka myötä valtion menoista olisi tullut leikata neljä ja kuntien menoista kaksi miljardia euroa. Mikäli Sipilän kaavailema yhteiskuntasopimus olisi saatu muodostettua, hallitus olisi ollut valmis miljardin euron [[Tulovero Suomessa|tuloveron]] kevennyksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sipila_jos_yhteiskuntasopimus_saadaan_tuloverotus_kevenee_miljardilla/8021274 | Nimeke = Sipilä: Jos yhteiskuntasopimus saadaan, tuloverotus kevenee miljardilla | Julkaisija = Yle | Ajankohta = 27.5.2015 | Viitattu = 27.5.2015 }}</ref> Strateginen hallitusohjelma julkaistiin 27. toukokuuta 2015, ja uusi hallitus nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1431566958088?ref=hs-art-new-1 | Nimeke = Sipilä: Hallituksen pitäisi olla koossa 29. toukokuuta | Tekijä = Luukka, Teemu | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.5.2015 | Viitattu = 14.5.2015 }}</ref>

Ulkoministeriksi nousseen perussuomalaisten puheenjohtajan [[Timo Soini]]n vaatimuksesta hallituksen ohjelmaan kirjattiin ns. [[Lex Vennamo]]n eli vuonna 1972 tehdyn [[puoluetuki|puoluetukea]] koskevan lain muutoksen kumoaminen. Soini luonnehti asiaa ”suuren historiallisen vääryyden korjaamiseksi” ja kiisti jyrkästi spekulaatiot siitä, että taustalla olisi ollut pelko PS:n eduskuntaryhmän hajoamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1432700856911?ref=hs-art-new-1 | Nimeke = Hallitus hautaa Lex Vennamon – varautuuko Soini perussuomalaisten ryhmän hajoamiseen? | Tekijä = Junkkari, Marko | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.5.2015 | viitattu = 16.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160308070338/http://www.hs.fi/politiikka/a1432700856911?ref=hs-art-new-1 | arkistoitu = 8.3.2016 }}</ref>

=== Hallitusohjelman julkistaminen ===
Hallitusohjelma esiteltiin eduskunnalle täysistunnossa 2.6.2015. Päähallituspuolue keskustan ryhmäpuheenvuorossa [[Matti Vanhanen]] sanoi hallitusohjelman osoittavan "että maassa on johtajuutta, että on olemassa korkeimmilla valtiollisilla instansseilla käsitys siitä, millä tavalla Suomi selviää. Siihen on nyt ohjelma laadittu." Toiseksi suurimman hallituspuolueen perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa [[Sampo Terho]] painotti hallituksen kansalta saamaa tukea: "Suomen kansa on viisas kansa. Hädän hetkellä se nousee yhtenäisenä ja toimintahaluisena, se nousee vastatakseen pahimpaankin tilanteeseen." Kolmannen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa [[Arto Satonen]] painotti tulevaisuuden merkitystä: "Meidän velvollisuutemme on jättää myös tuleville sukupolville yhtä hieno kotimaa. Sen teemme yhdessä. Meidän jokaisen on luotava uskoa — ja voitava uskoa — tulevaisuuteen."<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2015+3.aspx|nimeke=PTK 13/2015/3 vp|julkaisu=www.eduskunta.fi|viitattu=2016-05-18}}</ref>

Opposition ryhmäpuheenvuoroissa sosiaalidemokraattien puheenjohtaja [[Antti Rinne]] näki hallitusohjelman epätasa-arvoistavana: "Tämän [[porvarihallitus|porvarihallituksen]] ohjelma vapauttaa osallistumisen ja korjaamisen vastuusta isotuloiset, varakkaat ihmiset, jotka eivät liiemmin julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja taikka yhteiskunnan tulonsiirtoja tarvitse. Korjaamisesta laitetaan vastuuseen ne, joilla on jo nyt vähemmän tai ei lainkaan mahdollisuuksia ja voimavaroja kyetä tätä taakkaa kantamaan." [[Vihreä liitto|Vihreiden]] silloinen puheenjohtaja [[Ville Niinistö]] luonnehti ryhmäpuheenvuorossaan hallitusohjelmaa poikkeuksellisen oikeistolaiseksi: "Hallitusohjelmaansa esittelevä hallitus on perusoikeistolainen hallitus. Sitä on myös luonnehdittu ohjelmaltaan [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaaniseksi]]. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on hallitus, joka tietoisesti haluaa supistaa julkisen vallan vastuuta ihmisistä." [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] silloinen puheenjohtaja [[Paavo Arhinmäki]] painotti ryhmäpuheenvuorossaan hallituksen poikkeamista vaalilupauksistaan: "Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa. Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos."<ref name=":1" />

== Ministerit ==
Hallitusneuvottelujen lopputuloksena hallituksessa oli 14 ministeriä, mikä oli kolme vähemmän kuin [[Stubbin hallitus|Stubbin hallituksessa]].<ref name=":5">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sipila_paaministeriksi_soini_ulkoministeriksi_ja_stubb_valtiovarainministeriksi/8021413 | Nimeke = Sipilä pääministeriksi, Soini ulkoministeriksi ja Stubb valtiovarainministeriksi | Julkaisija = Yle | Ajankohta = 27.5.2015 | Viitattu = 27.5.2015 }}</ref> Keskusta sai hallitukseen kuusi ministeriä ja kokoomus sekä perussuomalaiset kumpikin neljä ministeriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1432695255895?ref=hs-art-new-4 | Nimeke = Tässä Sipilän hallituksen salkkujako: Soinista ulkoministeri, Stubbista valtiovarainministeri | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.5.2015 | Viitattu = 27.5.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150527205144/http://www.hs.fi/politiikka/a1432695255895?ref=hs-art-new-4 | arkistoitu = 27.5.2015 }}</ref> Kokoomus ja perussuomalaiset nimesivät ministerinsä 27.5. ja keskusta 28.5.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1432648791243.html | Nimeke = Ovatko tässä Sipilän hallituksen ministerit? | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 27.5.2015 | Viitattu = 27.5.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150527144115/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1432648791243.html | arkistoitu = 27.5.2015 }}</ref> Pääministerin sijaiseksi nimettiin ulkoministeri Timo Soini.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kommentti-soini-valitsi-unelmansa-tayttymyksen/698278/ | Nimeke = Kommentti: Soini valitsi unelmansa täyttymyksen | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 27.5.2015 | Viitattu = 27.5.2015 }}</ref><ref name="Työnjako">{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ty%C3%B6njako+Sipil%C3%A4n+hallitus+270515.pdf/f38467b2-48da-440d-8fab-8cb186702988 | Nimeke = Työnjako Sipilän hallitus | Ajankohta = 27.5.2015 | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 12.04.2018}}</ref>

Hallituksen ministereistä [[Jari Lindström]] oli historian ensimmäinen oikeusministeri, jolla ei ollut korkeakoulututkintoa. Ministerivalinnan julkistamisen yhteydessä uutisvälineet nostivat julkisuuteen Lindströmin aikaisemman kyselyvastauksen, jossa hän oli ilmoittanut kannattavansa kuolemantuomiota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000932398.html | Nimeke = Tuleva oikeusministeri Lindström vuonna 2011: Kuolemanrangaistus hyväksyttävä rangaistuskeino | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 9.5.2016 | Ajankohta = 27.5.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160512164817/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000932398.html | arkistoitu = 12.5.2016 }}</ref> Ylen haastattelussa häneltä kysyttiin, kannattaako hän edelleen kuolemantuomiota, missä yhteydessä ministeri vahvisti myönteisen kantansa pysyneen ennallaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/oikeusministeri_voisin_ehka_kannattaa_kuolemantuomiota_terroristeille/8469063 | Nimeke = Oikeusministeri: Voisin ehkä kannattaa kuolemantuomiota terroristeille | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 9.5.2016}}</ref> Muista ministereistä huomiota kiinnittivät sosiaali- ja terveysministeri [[Hanna Mäntylä|Hanna Mäntylän]] rokotuskriittisyys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/mediuutiset-siteerasi-oikein-6069137 | Nimeke = Mediuutiset siteerasi oikein | Julkaisu = Mediuutiset | Viitattu = 9.5.2016}}</ref> ja ulkoasiain- ja eurooppaministeri Timo Soinin kuuluminen EU-kriittiseen ryhmään ollessaan europarlamentaarikko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000335395.html | Nimeke = Timo Soini EU-kriittiseen ryhmään europarlamentissa | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 9.5.2016 | Ajankohta = 30.6.2009 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160512163957/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000335395.html | arkistoitu = 12.5.2016 }}</ref>

Vaalien jälkeen Ylen tutkivat journalistit saivat selville, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri [[Lenita Toivakka]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ministeri_toivakka_jarjesteli_suuren_kauppakeskuksen_omistuksia_belgiaan_perheensa_holdingyhtiolle/8440333 | Nimeke = Ministeri Toivakka järjesteli suuren kauppakeskuksen omistuksia Belgiaan perheensä holdingyhtiölle | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 10.5.2016}}</ref> samoin kuin liikenne- ja viestintäministeri [[Anne Berner]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ministeri_berner_mukana_veroparatiisiyhtiossa/8288620 | Nimeke = Ministeri Berner mukana veroparatiisiyhtiössä | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 10.5.2016}}</ref> hallinnoivat Benelux-maihin ulottuvia yritysomistusketjuja verojen maksun välttämiseksi Suomeen.

11. kesäkuuta 2016 kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hävisi puheenjohtajavaalin [[Petteri Orpo |Petteri Orpolle]], minkä myötä myös Stubbin tehtävät valtiovarainministerinä siirtyivät 22. kesäkuuta 2016 Orpolle<ref>https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/petteri-orpo-aloitti-valtiovarainministerina?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_languageId=en_US</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/kotimaa/Orposta-valtiovarainministeri-%E2%80%93-muista-valinnoista-ei-viel%C3%A4-tietoa/781751 | Nimeke = Orvosta valtiovarainministeri – muista valinnoista ei vielä tietoa | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 11.6.2016 | Viitattu = 15.6.2016}}</ref>, jonka entisen sisäministerin paikan sai [[Paula Risikko]]. Uudeksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Lenita Toivakan tilalle tuli [[Kai Mykkänen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062121770551_uu.shtml | Nimeke = Nyt se on varmaa: Risikko ja Mykkänen ministereiksi – Grahn-Laasonen jatkaa | Julkaisu = www.iltalehti.fi | Viitattu = 21.6.2016}}</ref>

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ilmoitti elokuussa 2016 luopuvansa ministerin tehtävästä perhesyihin vedoten. Hänen tilalleen ministeriksi nousi kansanedustaja [[Pirkko Mattila]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sosiaali-_ja_terveysministeri_hanna_mantyla_luopuu_tehtavastaan_perhesyista__tilalle_pirkko_mattila/9097942 | Nimeke = Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä luopuu tehtävästään perhesyistä – tilalle Pirkko Mattila | Tekijä = de Fresnes, Tulikukka & Virkkunen, Jussi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 16.8.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 16.8.2016 | Kieli = }}</ref>

Elinkeinoministeri [[Olli Rehn]] valittiin lokakuussa 2016 Suomen Pankin johtokuntaan, minkä takia hän luopui kansanedustajan ja ministerin tehtävistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9229917 | Nimeke = Olli Rehn ja Marja Nykänen töihin Suomen Pankkiin | Tekijä = Länkinen, Tiina & Sundqvist, Vesa & Pilke, Antti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.10.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.10.2016 | Kieli = }}</ref> Hänen seuraajakseen ministerinä valittiin kansanedustaja [[Mika Lintilä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9255171 | Nimeke = Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri | Tekijä = Korkki, Jari | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 27.10.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 27.10.2016 | Kieli = }}</ref>

24. – 25. huhtikuuta 2017 pidetyssä puolivälin [[Kehysriihi|kehysriihessä]] hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella – kullekin hallituspuolueelle tuli yksi ministerinsalkku lisää. Maatalous- ja ympäristöministerin salkku jaettiin, jolloin uudet salkut olivat keskustan sisällä jaetut '''asunto-, energia- ja ympäristöministeri''' ja '''maa- ja metsätalousministeri'''. Omistajaohjausministerin tehtävät siirtyivät pääministeri Sipilältä elinkeinoministeri Lintilälle. Oikeus- ja työministerin salkku jaettiin kahdeksi, '''työministerin''' ja '''oikeusministerin''' salkuksi, joista työministerinä jatkoi aiempaa virkaa hoitanut perussuomalaisten Jari Lindström ja oikeusministeriksi ryhtyi  kokoomuksen Antti Häkkänen. Opetus- ja kulttuuriministerin salkku jaettiin myös kahteen osaan: '''opetusministerinä''' jatkoi edellistä salkkua hallussapitänyt kokoomuslainen Sanni Grahn-Laasonen ja '''eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi''' ryhtyi perussuomalainen Sampo Terho. Uudistuksen jälkeen hallituksessa oli 17 ministeriä, mikä oli sama lukumäärä kuin Sipilän hallitusta edeltäneellä Stubbin hallituksella.<ref name=":5" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704252200110840_pi.shtml | Nimeke = Nyt se on varmaa: Hallitukseen kolme uutta ministeriä - oikeusministerin salkku kokoomukselle | Tekijä = Jokinen, Kalle | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 25.4.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Iltalehti | Viitattu = 26.4.2017 | Kieli = }}</ref>

12. helmikuuta 2018 sisäministerin salkku siirtyi Paula Risikolta Kai Mykkäselle. Kai Mykkäsen tehtävät ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä siirtyivät Anne-Mari Virolaiselle. 29. toukokuuta 2019 liikenneministerin tehtävät siirtyivät Anne Berneriltä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006124344.html|Nimeke=Anne Berner vapautettiin ministeritehtävistään – tilalle ministeri Vehviläinen|Julkaisu=Ilta-Sanomat|Ajankohta=29.5.2019|Viitattu=29.5.2019}}</ref> Vaalikauden loppupuoliskon perhe- ja peruspalveluministerinä Juha Rehulan jälkeen oli [[Annika Saarikko]], joten hallituksessa oli 11 miestä ja 6 naista. Tässä Suomi on poikennut muista [[Pohjoismaat|Pohjoismaista]], joissa on hallituksissa yhtä paljon miehiä ja naisia.{{Lähde|||vuosi=}} Myös Suomessa on ollut tapana 1990-luvulta lähtien huolehtia tasa-arvoisesta ministeripaikkajaosta, lukuun ottamatta Lipposen ensimmäistä hallitusta. Juha Sipilä lupasi ennen vaaleja tavoitella hallituskokoonpanoa, jossa on yhtä paljon naisia ja miehiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sipila-tavoitteena-on-yhta-monta-nais-ja-miesministeria/688970/ | Nimeke = Sipilä: Tavoitteena on yhtä monta nais- ja miesministeriä | Julkaisu = Kaleva.fi | Viitattu = 9.5.2016}}</ref>

Erityisesti painoarvoltaan merkittävissä ministerinsalkuissa jakauma oli vielä epätasaisempi, mikä näkyi ministerivaliokuntien kokoonpanossa: [[Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta|ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa]] kaikki 7 olivat miehiä, EU-ministerivaliokunnassa 8 miestä ja 2 naista, raha-asiainvaliokunnassa 3 miestä ja 1 nainen sekä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 6 miestä ja 1 nainen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerivaliokunnat| nimeke = Ministerivaliokunnat| Julkaisu = Valtioneuvosto| Viitattu = 1.5.2017| arkisto = https://web.archive.org/web/20170530062739/http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerivaliokunnat| arkistoitu = 30.5.2017}}</ref> Hallituksen kokoonpano vaikutti myös siihen, että esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta päättämässä olleet avainhenkilöt olivat lähes kaikki miehiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nyt.fi/a1305974770533 | Nimeke = Juha esitteli yhteiskuntasopimustaan Alexanderille, Jyrille, Markulle, Jarille, Juhanille, Laurille, Antille ja Sturelle (taustalla Paula) | Julkaisu = Nyt.fi | Viitattu = 9.5.2016}}</ref> Monialainen professoriryhmä on arvostellut Sipilän hallitusta sukupuolten välisen tasa-arvon huomioimatta jättämisestä päätöksenteossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1433910187625 | Nimeke = Kymmenet professorit arvostelevat rajusti hallitusta: Naiset maksavat säästöt | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 9.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160509155911/http://www.hs.fi/kotimaa/a1433910187625 | arkistoitu = 9.5.2016 }}</ref>

{{Hallitustaulukko alku|piilota_viite=kyllä}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Valtioneuvoston kanslia]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen pääministeri|Pääministeri]]
 | ministeri1              = [[Juha Sipilä]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen pääministeri#Pääministerin sijainen|Pääministerin sijainen]]
 | ministeri1              = [[Timo Soini]]
 | ministeri1_puolue_nimi  = ei
 | ministeri1_puolue       = [[Sininen eduskuntaryhmä|Siniset]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=ps-ministerit|Soini, Lindström, Niinistö, Mattila ja Terho toimivat perussuomalaisten ministereinä 12. kesäkuuta 2017 asti. 25. elokuuta 2017 Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä vaihtoi nimensä siniseksi eduskuntaryhmäksi.}}
 | ministeri1_puolueväri   = {{sin-väri}}
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 28. kesäkuuta 2017
 | ministeri2              = [[Petteri Orpo]]
 | ministeri2_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri2_kausialku    = 28. kesäkuuta 2017
 | ministeri2_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen ulkoministeriö|Ulkoministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen ulkoministeri|Ulkoministeri]]{{refn|ryhmä=huom|Soini oli 5. toukokuuta 2017 asti myös [[Suomen eurooppaministeri|eurooppaministeri]].}}
 | ministeri1              = [[Timo Soini]]
 | ministeri1_puolue_nimi  = ei
 | ministeri1_puolue       = [[Sininen tulevaisuus|Siniset]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=ps-ministerit}}
 | ministeri1_puolueväri   = {{sin-väri}}
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen ulkomaankauppaministeri|Ulkomaankauppa]]- ja [[Suomen kehitysministeri|kehitysministeri]]
 | ministeri1              = [[Lenita Toivakka]]
 | ministeri1_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 22. kesäkuuta 2016
 | ministeri2              = [[Kai Mykkänen]]
 | ministeri2_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri2_kausialku    = 22. kesäkuuta 2016
 | ministeri2_kausiloppu   = 12. helmikuuta 2018
 | ministeri3              = [[Anne-Mari Virolainen]]
 | ministeri3_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri3_kausialku    = 12. helmikuuta 2018
 | ministeri3_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen valtiovarainministeriö|Valtiovarainministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen valtiovarainministeri|Valtiovarainministeri]]
 | ministeri1              = [[Alexander Stubb]]
 | ministeri1_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 22. kesäkuuta 2016
 | ministeri2              = [[Petteri Orpo]]
 | ministeri2_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri2_kausialku    = 22. kesäkuuta 2016
 | ministeri2_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Toinen valtiovarainministeri|Kunta- ja uudistusministeri]]
 | ministeri1              = [[Anu Vehviläinen]]{{nobold|{{refn|ryhmä=huom|nimi=vehviläinen|Vehviläinen toimi ministerinä [[Valtiovarainministeriö|valtiovarainministeriössä]] ja [[Valtioneuvoston kanslia|valtioneuvoston kansliassa]].}}}}
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 29. toukokuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Toinen valtiovarainministeri|Kunta-]] ja [[Suomen liikenneministeri|liikenneministeri]]
 | ministeri1              = [[Anu Vehviläinen]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2019
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen sisäministeriö|Sisäministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen sisäministeri|Sisäministeri]]
 | ministeri1              = [[Petteri Orpo]]
 | ministeri1_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 22. kesäkuuta 2016
 | ministeri2              = [[Paula Risikko]]
 | ministeri2_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri2_kausialku    = 22. kesäkuuta 2016
 | ministeri2_kausiloppu   = 12. helmikuuta 2018
 | ministeri3              = [[Kai Mykkänen]]
 | ministeri3_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri3_kausialku    = 12. helmikuuta 2018
 | ministeri3_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen oikeusministeriö|Oikeusministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen oikeusministeri|Oikeus-]] ja [[Suomen työministeri|työministeri]]
 | ministeri1              = [[Jari Lindström]]
 | ministeri1_puolue       = Perussuomalaiset
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 5. toukokuuta 2017 
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen oikeusministeri|Oikeusministeri]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=jaettu|Salkku jaettiin.}}
 | ministeri1              = [[Antti Häkkänen]]
 | ministeri1_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri1_kausialku    = 5. toukokuuta 2017
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|Työ- ja elinkeinoministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen elinkeinoministeri|Elinkeinoministeri]]
 | ministeri1              = [[Olli Rehn]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 29. joulukuuta 2016
 | ministeri2              = [[Mika Lintilä]]{{nobold|{{refn|ryhmä=huom|nimi=Lintilä|Lintilä toimi ministerinä lisäksi [[Valtioneuvoston kanslia|valtioneuvoston kansliassa]] (omistajaohjausasiat).}}}}
 | ministeri2_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri2_kausialku    = 29. joulukuuta 2016
 | ministeri2_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen oikeusministeri|Oikeus-]] ja [[Suomen työministeri|työministeri]]
 | ministeri1              = [[Jari Lindström]]
 | ministeri1_puolue       = Perussuomalaiset
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 5. toukokuuta 2017 
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen työministeri|Työministeri]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=jaettu}}
 | ministeri1              = [[Jari Lindström]]
 | ministeri1_puolue_nimi  = ei
 | ministeri1_puolue       = [[Sininen tulevaisuus|Siniset]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=ps-ministerit}}
 | ministeri1_puolueväri   = {{sin-väri}}
 | ministeri1_kausialku    = 5. toukokuuta 2017
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen puolustusministeriö|Puolustusministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen puolustusministeri|Puolustusministeri]]
 | ministeri1              = [[Jussi Niinistö]]
 | ministeri1_puolue_nimi  = ei
 | ministeri1_puolue       = [[Sininen tulevaisuus|Siniset]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=ps-ministerit}}
 | ministeri1_puolueväri   = {{sin-väri}}
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|Opetus- ja kulttuuriministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Luettelo ministereistä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriössä#Ensimmäinen ministeri|Opetus- ja kulttuuriministeri]]
 | ministeri1              = [[Sanni Grahn-Laasonen]]
 | ministeri1_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 5. toukokuuta 2017
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Luettelo ministereistä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriössä#Ensimmäinen ministeri|Opetusministeri]]
 | ministeri1              = [[Sanni Grahn-Laasonen]]
 | ministeri1_puolue       = Kansallinen Kokoomus
 | ministeri1_kausialku    = 5. toukokuuta 2017
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen eurooppaministeri|Eurooppa-]], [[Luettelo ministereistä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriössä#Toinen ministeri|kulttuuri- ja urheiluministeri]]
 | ministeri1              = [[Sampo Terho]]{{nobold|{{refn|ryhmä=huom|nimi=Terho|Terho toimi ministerinä [[Valtioneuvoston kanslia|valtioneuvoston kansliassa]] (eurooppa-asiat) ja [[Opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriössä]] (kulttuuri- ja urheiluasiat).}}}}
 | ministeri1_puolue_nimi  = ei
 | ministeri1_puolue       = [[Sininen tulevaisuus|Siniset]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=ps-ministerit}}
 | ministeri1_puolueväri   = {{sin-väri}}
 | ministeri1_kausialku    = 5. toukokuuta 2017
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen ympäristöministeriö|Ympäristöministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|Maatalous-]] ja [[Suomen ympäristöministeri|ympäristöministeri]]
 | ministeri1              = [[Kimmo Tiilikainen]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 5. toukokuuta 2017
}}
{{Hallitustaulukko ministeri | salkku                  = [[Suomen asuntoministeri|Asunto-]], energia- ja [[Suomen ympäristöministeri|ympäristöministeri]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=jaettu}}
 | ministeri1              = [[Kimmo Tiilikainen]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 5. toukokuuta 2017
 | ministeri1_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen maa- ja metsätalousministeriö|Maa- ja metsätalousministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|Maatalous-]] ja [[Suomen ympäristöministeri|ympäristöministeri]]
 | ministeri1              = [[Kimmo Tiilikainen]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 5. toukokuuta 2017
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen maa- ja metsätalousministeri|Maa- ja metsätalousministeri]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=jaettu}}
 | ministeri1              = [[Jari Leppä]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 5. toukokuuta 2017
 | ministeri1_kausiloppu   =6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen liikenne- ja viestintäministeriö|Liikenne- ja viestintäministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen liikenne- ja viestintäministeri|Liikenne- ja viestintäministeri]]
 | ministeri1              = [[Anne Berner]]{{nobold|{{refn|ryhmä=huom|nimi=Berner|Berner toimi ministerinä lisäksi [[Suomen ulkoasiainministeriö|ulkoasiainministeriössä]] (pohjoismaisen yhteistyön asiat) ja [[Suomen oikeusministeriö|oikeusministeriössä]] (Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevat asiat).}}}}
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 29. toukokuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeriö
| ministeriö = [[Suomen sosiaali- ja terveysministeriö|Sosiaali- ja terveysministeriö]]
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen sosiaali- ja terveysministeri|Sosiaali- ja terveysministeri]]
 | ministeri1              = [[Hanna Mäntylä]]
 | ministeri1_puolue       = Perussuomalaiset
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 25. elokuuta 2016
 | ministeri2              = [[Pirkko Mattila]]
 | ministeri2_puolue_nimi  = ei
 | ministeri2_puolue       = [[Sininen tulevaisuus|Siniset]]{{refn|ryhmä=huom|nimi=ps-ministerit}}
 | ministeri2_puolueväri   = {{sin-väri}}
 | ministeri2_kausialku    = 25. elokuuta 2016
 | ministeri2_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
{{Hallitustaulukko ministeri
 | salkku                  = [[Suomen perhe- ja peruspalveluministeri|Perhe- ja peruspalveluministeri]]
 | ministeri1              = [[Juha Rehula]]
 | ministeri1_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri1_kausialku    = 29. toukokuuta 2015
 | ministeri1_kausiloppu   = 10. heinäkuuta 2017
 | ministeri2              = [[Annika Saarikko]]
 | ministeri2_puolue       = Suomen Keskusta
 | ministeri2_kausialku    = 10. heinäkuuta 2017
 | ministeri2_kausiloppu   = 6. kesäkuuta 2019
}}
|}
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8057ab7f | Nimeke = Tasavallan Presidentin esittely 14.12.2017 - Päätös - Valtioneuvosto | Viitattu = 31.12.2017}}</ref>
;Huomautuksia
<references group="huom" />

=== "SSS-hallitus" ===
Sipilän hallitukseen viitattiin aluksi SSS-lyhenteellä, joka tuli hallituspuolueiden puheenjohtajien sukunimien ensimmäisistä kirjaimista: Sipilä, Stubb, Soini. SSS-nimitys herätti jonkin verran keskustelua, koska sitä verrattiin kansallisosialistisen työväenpuolueen [[Schutzstaffel]]-joukkojen SS-lyhenteeseen. Sipilä itse kutsui hallitusta "kolmen ässän hallitukseksi".<ref name="3 × Sössöä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.talouselama.fi/uutiset/sipila-tama-on-kolmen-assan-hallitus/d7054121-8a1f-3c08-ab13-12d314c33102 | Nimeke = Sipilä: "Tämä on kolmen Ässän hallitus" | Ajankohta = 7.5.2015 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

Petteri Orpon noustua kokoomuksen puheenjohtajaksi Timo Soini vitsaili, että uusi lyhenne on SOS-hallitus.<ref name="SOS-hallitus.Apua">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061121711334_uu.shtml | Nimeke = Soini uskoo, että pärjää Orvon kanssa: "Nyt on sitten SOS-hallitus" | Ajankohta = 11.6.2016 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 12.04.2018}}</ref>

== Kesäkuun 2017 hallituskriisi ==
12. kesäkuuta 2017, kaksi päivää sen jälkeen kun [[Jussi Halla-aho]] oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi puolueen [[Perussuomalaisten puoluekokous 2017|puoluekokoksessa Jyväskylässä]], keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat kokoontuivat keskustelemaan pääministerin virka-asunnolle [[Kesäranta|Kesärantaan]].<ref name="Hallitus.kaatuu.(y)">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9663890 | Nimeke = Hallitus kaatuu – Yle seurasi hetki hetkeltä | Tekijä = Konttinen, Matti & Virkkunen, Jussi | Ajankohta = 12.6.2017 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 12.04.2018}}</ref> Iltapäivällä pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoittivat esittävänsä puolueidensa eduskuntaryhmille, ettei yhteistyötä perussuomalaisten kanssa jatketa.<ref name="Ei.Edellytyksiä.Yhteistyölle.Persujen.Kaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9664786 | Nimeke = Hallitus kaatumassa – Sipilä ja Orpo: Ei edellytyksiä yhteistyölle perussuomalaisten kanssa | Tekijä = Blencowe, Anette | Ajankohta = 12.6.2017 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 12.04.2018}}</ref> Halla-ahon mukaan perussuomalaiset oli muutoin halukas sitoutumaan hallitusohjelmaan, mutta Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9664959 | Nimeke = Halla-aho: Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa | Tekijä = Blencowe, Annette | Ajankohta = 12.6.2017 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 3.1.2019}}</ref> Vielä samana päivänä Sipilä kertoi pyytävänsä myöhemmin presidentiltä hallituksen eroa,<ref name="Hallitus.Kaatuu.Sipilä.Puolusti.Hajottamista">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005250430.html | Nimeke = Hallitus kaatuu: Sipilä puolusti hajottamista A-studiossa, perussuomalaisten Huhtasaari ihmetteli päätöstä | Tekijä = Seuri, Ville & Palojärvi, Eeva & Teittinen, Paavo | Ajankohta = 12.6.2017  | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> hallituksen oltua tehtävässään 745 päivän ajan. 

13. kesäkuuta Sipilä ilmoitti, ettei aikoisi jättää hallituksen eronpyyntöä, sillä samana päivänä 20 kansanedustajaa oli eronnut perussuomalaisista uudeksi eduskuntaryhmäksi nimeltään [[Uusi vaihtoehto]] ja ilmoittanut olevansa valmiita jatkamaan hallituksessa samalla kokoonpanolla ja ohjelmalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9667104 | Nimeke = Sipilä ei jätä hallituksen eronpyyntöä: "Tapaamista ei tarvita" | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 13.6.2017 | Viitattu = 13.6.2017}}</ref> Hallituskriisin jälkeen ministeristö ei muuttunut, mutta Petteri Orposta tuli pääministerin sijainen Timo Soinin tilalle ja Sampo Terhosta tuli niin sanottu "trio-ministeri".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9670013 | Nimeke=Sipilä: Nyt on palattu normaaliin päiväjärjestykseen – Terholle tehty pelisäännöt selviksi, sanoo Orpo | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.6.2017 | Viitattu = 14.6.2017}}</ref> Hallituspuolueiden kansanedustajia oli tämän jälkeen 105+1.

Jälkeenpäin julkisuuteen tuli tietoa, että Sipilä olisi tiennyt etukäteen loikkariryhmän muodostamisesta, mikä herätti epäilyksiä, valehteliko pääministeri Sipilä eduskunnalle, kun hän väitti, ettei tiennyt loikkariryhmästä etukäteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711112200526326_pi.shtml?ref=juurinyt_desktop | nimeke = Pääministeri sai tiedon loikkareiden irtautumisesta jo päivää ennen lentoreissuaan | Tekijä = Waris, Olli | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 11.11.2017 | Julkaisija =  | Viitattu = 11.11.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171112021407/http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711112200526326_pi.shtml?ref=juurinyt_desktop | arkistoitu = 12.11.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/paaministeri-sipila-tiesi-mita-perussuomalaisissa-suunniteltiin-turkuun-ei-olisi-edes-tarvinnut-lentaa-200481896/ | Nimeke = Pääministeri Sipilä tiesi, mitä perussuomalaisissa juonittiin – Turkuun ei olisi edes tarvinnut lentää, väittää uutuuskirja | Tekijä = Uhari, Markku | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 24.10.2017 | Julkaisija =  | Viitattu = 11.112017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171111205504/https://www.aamulehti.fi/uutiset/paaministeri-sipila-tiesi-mita-perussuomalaisissa-suunniteltiin-turkuun-ei-olisi-edes-tarvinnut-lentaa-200481896/ | arkistoitu = 11.11.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/soinin-valtiosihteeri-vahvistaa-paaministeri-sipila-tiesi-perussuomalaisten-suunnitelmasta-200482713/ | Nimeke = Soinin valtiosihteeri vahvistaa: Pidin Sipilän tarkasti ajan tasalla perussuomalaisten puoluekokouksen käänteistä | Tekijä = Nieminen, Rami | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 24.10.2017 | Julkaisija =  | Viitattu = 11.11.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171111205612/https://www.aamulehti.fi/uutiset/soinin-valtiosihteeri-vahvistaa-paaministeri-sipila-tiesi-perussuomalaisten-suunnitelmasta-200482713/ | arkistoitu = 11.11.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005423880.html | Nimeke = Valehteliko Sipilä eduskunnalle? Oppositio halusi kärventää pääministeriä, mutta tämä ei ollut paikalla | Tekijä = Luukka, Teemu | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 26.10.2017 | Viitattu = 11.11.2017}}</ref> Pääministeri Sipilä kiisti väitteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/juha-sipila-kiistaa-paljastuskirjan-vaitteet-insinoorin-mielikuvitus-ei-riittanyt-etukateen-ennakoimaan-200482873/ | Nimeke = Juha Sipilä kiistää paljastuskirjan väitteet: "Insinöörin mielikuvitus ei riittänyt etukäteen ennakoimaan" | Tekijä = Saarinen, Jussi | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 24.10.2017 | Julkaisija =  | Viitattu = 11.11.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171111205548/https://www.aamulehti.fi/uutiset/juha-sipila-kiistaa-paljastuskirjan-vaitteet-insinoorin-mielikuvitus-ei-riittanyt-etukateen-ennakoimaan-200482873/ | arkistoitu = 11.11.2017 }}</ref>

== Ero ==
Sote-uudistuksen kaaduttua Sipilä pyysi hallituksen eroa 8. maaliskuuta 2019. Eron myötä hallituksesta tuli [[toimitusministeristö]]. 60 % suomalaisista tuki päätöstä, jopa moni oppositiopuolueiden kannattajista: suurin osa Sdp:n ja vihreiden äänestäjistä ja melkein puolet vasemmistoliiton äänestäjistä.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006032647.html|nimeke=Sipilän päätös pyytää hallituksen eroa oli oikea, arvioi enemmistö suomalaisista|ajankohta=12.3.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>

== Hallituksen politiikkaa ==
=== Yhteiskuntasopimus ja kilpailukykysopimus ===
Pääministeri Sipilä halusi jo ennen hallitusneuvottelujen alkua toukokuussa 2015 solmia etujärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen, jolla Suomen tuottavuutta ja kilpailukykyä ja siten työllisyyttä odotettiin parannettavan. Ensimmäisen version yhteiskuntasopimuksesta kirjoitti keskustan [[Mikko Alkio]]. Tavoite oli viiden prosentin [[Tuottavuus|tuottavuuden]] parantaminen. Neuvotteluihin osallistuivat [[Elinkeinoelämän keskusliitto|EK]], [[Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT|Kuntatyönantajat]], [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|SAK]], [[Akava]], [[STTK]] ja [[Suomen Yrittäjät]].<ref name="Sipilä.Ensimmäinen.Hohdotus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1430876020232 | Nimeke = Sipilän yhteiskuntasopimuksesta valmistui ensimmäinen ehdotus | Tekijä = Luukka, Teemu | Ajankohta = 6.5.2015  | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 22.03.2018}}</ref><ref name="Mitä.Kaatuneesta.Sanotaan">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1430881663923 | Nimeke = Mitä kaatuneessa yhteiskuntasopimuksessa sanotaan? – HS käy läpi keskeiset kohdat | Tekijä = Luukka, Teemu & Niskakangas, Tuomas | Ajankohta = 6.5.2015  | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

Keinoiksi yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousuun esiteltiin EK:n taholta "merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua". Tämä oli tarkoittanut samaa kuin palkkojen alentaminen eli sisäinen devalvaatio.<ref name="Työnantajien.Tavoitetta.Mahdoton.Saavuttaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1430793922925 | Nimeke = Työajan pidennys sadalla tunnilla – työnantajien tavoitetta on lähes mahdoton saavuttaa | Tekijä = Arola, Heikki | Ajankohta = 5.5.2015 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 22.03.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160309020756/http://www.hs.fi/politiikka/a1430793922925 | arkistoitu = 9.3.2016 }}</ref>
<!-- tuossa jotain lisäjuttua: http://www.hs.fi/politiikka/a1440036127221 -->
Lehdistössä sopimus uutisoitiin jopa "kiristyksenä", koska sopimuksen kaatuessa hallitus ilmoitti tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä ehdolliset veronkevennykset.<ref name="EI.Muka.Kiristys">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-tarjous-yhteiskuntasopimuksesta-ei-ole-kiristys/5133086 | Nimeke = Sipilä: Tarjous yhteiskuntasopimuksesta ei ole kiristys | Tekijä = Kaija, Juha | Ajankohta = 28.05.2015 | Julkaisu = MTV - Uutiset | Viitattu = 12.04.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171011004543/https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-tarjous-yhteiskuntasopimuksesta-ei-ole-kiristys/5133086 | arkistoitu = 11.10.2017 }}</ref>

Alustavien neuvottelujen jälkeen hanketta alettiin kutsua [[Kilpailukykysopimus|kilpailukykysopimukseksi]]. Kesäkuun 2016 alkupäiviin mennessä melkein kaikki ammattiliitot hyväksyivät sopimuksen, joka alensi työvoimakustannuksia tuntia kohti kaikkiaan 4,2 prosenttia. Sopimuksen mukaan kaikki sopimuspalkat jäädytettiin vuodeksi, vuosittaista työaikaa pidennettiin korvauksetta keskimäärin 24 tunnilla ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosenttia. Lisäksi työnantajien [[Työeläke|työeläke]]- ja [[Työttömyysvakuutus|työttömyysvakuutusmaksuja]] alennettiin ja palkansaajien vastaavia maksuja nostettiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Eero Lehto | Nimeke = Mitä Missä Milloin Vuosikirja 2017 | Vuosi = 2016 | Luku = Suomen talous piristyi alkuvuonna 2016 | Sivu = 238–239 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Isbn=978-951-1-30021-2 | Viitattu = 4.9.2017}}</ref>

Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.<ref name="Sankarit.Ja.Konnat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060121658240_uu.shtml | Nimeke = IL esittelee kikyn sankarit ja konnat | Tekijä = Tiinanen, Pekka | Ajankohta = 1.6.2016 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

===Sote-uudistus ja maakuntamalli===
{{pääartikkeli|[[Sote- ja maakuntauudistus]]}}
Suomen [[Hallinto|julkisen hallinnon]] sekä [[Sosiaali- ja terveydenhuolto|sosiaali- ja terveydenhuollon]] eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena oli siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu [[Suomen kunnat|kunnilta]] 18 perustettavalle [[Suomen maakunnat|maakunnalle]].<ref name="Mikä.on.sote-uudistus">{{Verkkoviite | osoite = http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus | nimeke = Mikä on sote-uudistus? - Alueuudistus | julkaisu = alueuudistus.fi | viitattu = 20.3.2017 | ietf-kielikoodi = fi-FI | arkisto = https://web.archive.org/web/20170320233239/http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus | arkistoitu = 20.3.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://alueuudistus.fi/mika-on-maakuntauudistus | nimeke = Mikä on maakuntauudistus? - Alueuudistus | julkaisu = alueuudistus.fi | viitattu = 20.3.2017 | ietf-kielikoodi = fi-FI | arkisto = https://web.archive.org/web/20170320233939/http://alueuudistus.fi/mika-on-maakuntauudistus | arkistoitu = 20.3.2017 }}</ref> Erikseen valmisteltiin valinnanvapauslaki, jonka myötä asiakas voisi vapaasti valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä. Maakuntamalli oli keskustan ja valinnanvapaus puolestaan kokoomuksen ajama asia.<ref name="Hallitus.Puristi.Pakkosovun">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9873315 | Nimeke = Analyysi: Hallitus puristi pakkosovun soten valinnanvapaudesta | Tekijä = Kinnunen, Pekka | Ajankohta = 9.10.2017 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

===Kansallinen tulorekisteri===
{{pääartikkeli|[[Kansallinen tulorekisteri]]}}

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista oli kansallinen tulorekisteri. Tulorekisteri tuli voimaan 1. tammikuuta 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansallinen-tulorekisteri-otetaan-kayttoon-vuonna-2019|nimeke=Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019|julkaisu=Valtiovarainministeriö|viitattu=2020-05-01|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

=== Eurooppa-politiikka ===
Hallitusohjelmaan kirjattiin Kreikan lainaohjelmasta, että Suomen vastuut eivät saa kasvaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.talouselama.fi/uutiset/soini-is-lle-kreikasta-suomen-vastuut-eivat-saa-kasvaa-3479353|nimeke=Soini IS:lle Kreikasta: "Suomen vastuut eivät saa kasvaa"|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2016-05-10}}</ref> Kun Kreikan lisälainoitus tuli vain joitain viikkoja hallituksen muodostamisen jälkeen taas ajankohtaiseksi, eurooppaministeri Timo Soini ilmoitti 10.7.2015 että Suomi ei anna Kreikalle enää yhtään lainaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000959446.html|nimeke=Ulkoministeri Soini tiukkana: Suomi ei anna enää yhtään rahaa Kreikalle|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2015-07-10|viitattu=2016-05-10|arkisto=https://web.archive.org/web/20160513002724/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000959446.html|arkistoitu=2016-05-13}}</ref>. 12.7.2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb ilmoitti että Suomen kanta Kreikka-neuvotteluissa liikkuu jatkuvasti<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/86-miljardin-tukipaketti-tiukat-ehdot-suomi-silmatikkuna-mita-tiedamme-kreikan-tilanteesta/5222494|nimeke=86 miljardin tukipaketti, tiukat ehdot, Suomi silmätikkuna – mitä tiedämme Kreikan tilanteesta?|julkaisu=mtv.fi|viitattu=2016-05-10|arkisto=https://web.archive.org/web/20160605064342/http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/86-miljardin-tukipaketti-tiukat-ehdot-suomi-silmatikkuna-mita-tiedamme-kreikan-tilanteesta/5222494|arkistoitu=2016-06-05}}</ref>. 16.7.2015 mennessä oli selvää että Suomi myöntää Kreikalle 1,5 miljardin euron lisälainan ilman vakuuksia<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/soini_vastaan_ei_kannata_aanestaa__suomessa_olisi_hallituskriisi/8160780|nimeke=Soini: "Vastaan ei kannata äänestää" – Suomessa olisi hallituskriisi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-05-10}}</ref><ref name="Mitä.Kolmas.Tukipaketti.Maksaa" />. Hallituksen myöntämän tukipaketin jälkeen Suomen suhteellinen osuus Kreikan veloista nousi Euroopan viidenneksi suurimmaksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/saksalaislehti-suomi-karkimaksajien-joukossa-kreikka-tuessa/702125/|nimeke=Saksalaislehti: Suomi kärkimaksajien joukossa Kreikka-tuessa|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2016-05-10}}</ref>. Suomen ailahtelevainen kanta sai Kreikan pääministeriltä osakseen irvailua myöskin tiukkana esintyneen Hollannin rinnalla<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/talous/a1436845467978|nimeke=Tsipras: Pankit saattavat pysyä suljettuina kuukauden – irvaili Suomelle ja Hollannille|julkaisu=HS.fi|viitattu=2016-05-10|arkisto=https://web.archive.org/web/20151229103910/http://www.hs.fi/talous/a1436845467978|arkistoitu=2015-12-29}}</ref>.

=== Harmaan talouden torjunta ===
Hyvin pian hallitusneuvotteluiden jälkeen hallitus päätti merkittävistä määrärahaleikkauksista poliisin harmaantalouden tutkimusyksikköön. Leikkausten mittakaava henkilötyövuosissa arvioitiin lähes sadaksi poliisitutkijaksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/jopa-99-poliisia-poistuu-harmaan-talouden-torjunnasta-1.124277 | Nimeke = Jopa 99 poliisia poistuu harmaan talouden torjunnasta | Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu = 17.5.2016}}</ref>. Hallitusohjelmaan kirjattiin ns. aktiivisen katumisen malli, jossa verorikolliset olisivat saaneet palauttaa veroparatiiseihin piilotetut omaisuutensa Suomeen ilman rangaistusta. Tällä oli tarkoitus saada kerättyä enemmän verotuloja Suomeen. Transparency Internationalin Erkki Laukkasen mukaan hallituksen kaavailema armahduslaki olisi ongelmallinen, koska se saattaisi sallia veroja välttäneiden laistaa seurauksista, vaikka kansainvälinen tiedonvaihto olisi paljastamassa heidän toimensa joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Myöskin ongelmana nähtiin, että veronkiertäjien nimet olisivat jääneet piiloon, vaikka muuten verotustiedot Suomessa ovat julkisia. Lakia rikkoneet olisivat tässä mielessä saaneet lievemmän kohtelun kuin lainkuuliaiset veronmaksajat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1432701160084 | Nimeke = Hallitus aikoo hankkia verokeinottelijoiden armahduksella lisätuloa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 17.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160530231958/http://www.hs.fi/politiikka/a1432701160084 | arkistoitu = 30.5.2016 }}</ref> Lopulta hallitus joutui perääntymään armahduslaista sen laajan vastustuksen takia, ja se vedettiin pois valmistelusta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1446604842639 | Nimeke = Ministeri Soini vastustaa hallintarekisteriä – hallitus vetää pois veropakolaisten armahduslain | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 17.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160530225309/http://www.hs.fi/politiikka/a1446604842639 | arkistoitu = 30.5.2016 }}</ref>.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin hallintarekisterin käyttöönotto, joka oli kaatunut edellisessä hallituksessa sosialidemokraattien vastustukseen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1411585760761 | Nimeke = Omistusten salaushanke kaatumassa, Rinne ei hyväksy hallintarekisteriä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 17.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160530233846/http://www.hs.fi/talous/a1411585760761 | arkistoitu = 30.5.2016 }}</ref>. Hallintarekisteri on sijoitusomaisuuden omistusjärjestely, joka sallisi osakeomistusten salaamisen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nyt.fi/a1305992220888 | Nimeke = Hallintarekisteri selitettynä: tästä omistukset piilottavasta himmelistä poliitikot puhuvat puutaheinää | Julkaisu = Nyt.fi | Viitattu = 17.5.2016}}</ref>. Hallituksen hanke kohtasi laajaa vastustusta omistusten avoimuudesta huolestuneiden kansalaisjärjestöjen, mutta myöskin monien viranomaisten taholta. Uudistusta vastustivat mm. poliisi, syyttäjä, ulosottaja, verottaja, finanssivalvonta, oikeusministeriö ja Suomen pankki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/osakkeiden_hallintarekisteriuudistus_jakaa_jyrkasti_viranomaisia/7470475 | Nimeke = Osakkeiden hallintarekisteriuudistus jakaa jyrkästi viranomaisia | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 17.5.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nordnetblogi.fi/hallintarekisterit-suomeen-vakisin/14/12/2014/ | Nimeke = Hallintarekisterit Suomeen väkisin? | Tekijä = Nordnet | Julkaisu = Nordnetblogi | Ajankohta = 14.12.2014 | Viitattu = 18.5.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160914212214/http://www.nordnetblogi.fi/hallintarekisterit-suomeen-vakisin/14/12/2014/ | arkistoitu = 14.9.2016 }}</ref>. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Alexander Stubb esitti eduskunnalle hankkeella olevan laaja, yli 90-prosenttinen tuki. Myöhemmin Stubb tunnusti luvun olleen hänen omasta päästään ja pyysi asiaa anteeksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001043661.html | Nimeke = Stubb: Sain 90 prosentin luvun päästäni | Julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 2015-11-30 | viitattu = 2016-05-17 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160531235449/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001043661.html | arkistoitu = 2016-05-31 }}</ref>. Hallitus veti hallintarekisteriesityksen pois, mutta yritti muilla säädösmuutoksilla saada aikaan hallintarekisterin kaltaisten omistusjärjestelyjen laillistamisen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031821291383_uu.shtml | Nimeke = Stubb lupasi toisin – hallintarekisteriä yritetään taas | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 17.5.2016}}</ref>

===Työllisyys===
Hallitus ylitti tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta. Uudet työpaikat olivat nimenomaan kokopäivätyöpaikkoja.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005975987.html|nimeke=Työllisyydessä roima parannus – Ekonomisti: ”Oho, mitä lukuja”|ajankohta=24.1.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Hallituksen aloittaessa työllisyys oli alle 68 %. Saavutuksesta arviolta puolet oli hallituksen tekemien uudistusten ansiota.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000005942836.html|nimeke=Hallituksen keskeinen tavoite täyttyi, kun työllisyysaste nousi 72 prosenttiin – Pääministeri Sipilä: ”Keveiden tuuletusten paikka”|ajankohta=21.12.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>

Sipilän hallitus teki työn tarjontaa lisääviä toimia noin 30 000–40 000 lisätyöllisen verran<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007784103.html|nimeke=Työllisyys {{!}} HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-02-05|viitattu=2021-02-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Päätöksistä merkittävimmät olivat [[Ansiosidonnainen työttömyysturva|ansiosidonnaisen työttömyysturvan]] lyhentäminen sadalla päivällä ja [[aktiivimalli]].<ref name=":6" />

Työttömyysturvan [[aktiivimalli]] edellyttää työntekoa tai työllistymistä edistävää toimintaa työttömyysetuuden pienentämisen uhalla.<ref name="Mitä.Työttömän.Aktivointi.Tarkoittaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.talouselama.fi/uutiset/kela-kertoo-mita-tyottoman-aktivointi-tarkalleen-tarkoittaa/89258fc1-c0f2-3fd6-ba87-4da798f7c30d | Nimeke = Kela kertoo, mitä työttömän aktivointi tarkalleen tarkoittaa |  Ajankohta = 20.12.2017 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> Työttömille työnhakijoille säädettiin pakolliset TE-toimiston haastattelut kolmen kuukauden välein. Jos haastatteluun ei saavu, menettää oikeuden työttömyysturvaan 15 päivän ajaksi. Vähintään 30 päiväksi työttömyysetuuden menettää, jos kieltäytyy työnhakusuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tai muuten aiheuttaa sen, ettei suunnitelmaa voi laatia tai tarkistaa.<ref name="Rangaistus.Uhkaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001257738.html | Nimeke = Tällainen rangaistus työtöntä uhkaa, jos hän ei saavu 3 kk:n välein haastatteluun | Tekijä = Ämmälä, Antti | Ajankohta = 10.9.2016 | Julkaisu = Ilta-sanomat | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

Lisäksi Sipilän hallitus suunnitteli ”aktiivimalli kakkosta”<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007784103.html|nimeke=Työllisyys {{!}} HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-02-05|viitattu=2021-02-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. "Aktiivimalli kakkoseksi" on kutsuttu ''omatoimisen tai omaehtoisen työnhaun mallia'', jonka mukaan työttömien olisi työttömyyskorvausta saadakseen haettava vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoitava toimistaan viikoittain<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005735855.html|nimeke=Yksityiskohdat ”aktiivimalli kakkosesta” julki: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, rangaistukset kevenevät selvästi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-06-28|viitattu=2021-02-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/he-pitavat-aikataulua-erittain-haasteellisena-myos-lintila-skeptinen-aktiivimalli-2n-toteutumiselle/|nimeke=”He pitävät aikataulua erittäin haasteellisena” – myös Lintilä skeptinen aktiivimalli 2:n toteutumiselle|julkaisu=Demokraatti.fi|viitattu=2018-03-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

Sipilän hallitus esitti työharjoittelua muistuttavaa työnäytepalvelua, joka olisi voinut avata halpatyömarkkinan. Työnäytepalvelun kautta yksityiset yritykset olisivat saaneet työvoimaa.<ref name="Askel.Kohti.Halpatyömarkkinoita">{{Verkkoviite | Osoite = https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tyonaytepalvelu-voi-olla-askel-kohti-halpatyomarkkinoita/qrcSbfHK | Nimeke = "Työnäytepalvelu voi olla askel kohti halpatyömarkkinoita" | Tekijä = Juvonen, Anna | Ajankohta = 18.4.2016 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> Lisäksi hallitus esitti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen työelämäkokeilua, jossa pitkäaikaistyöttömän olisi saanut ilmaiseksi töihin.<ref name="Vaikea.Uskoa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005218482.html | Nimeke = Kokeilu toisi työttömät palkatta töihin – ”Vaikea uskoa, että yritykset lähtisivät laajalti mukaan” | Tekijä = Kokko, Outi | Ajankohta = 19.5.2017 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu = 22.03.2018}}</ref><ref name="Malinen.Tyrmää">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005216915.html | Nimeke = Pron Malinen tyrmää työelämäkokeilun työttömien nöyryyttämisenä: ”Sittenhän kannattaisi potkia vakituiset pihalle” | Ajankohta = 18.5.2017 | Julkaisu = Talouselämä | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

====Irtisanomisen helpottaminen====
Syyskuussa 2018 hallitus ajoi lakiesitystä helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10410149 Ammattiliiton mainoskampanja loukkasi porvarileiriä – SAK puolustautuu: Kuva välittää tunteen siitä, mitä työpaikalla voisi pahimmillaan tapahtua] YLE 18.9.2018 </ref> <ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10403843 Hallitus taiteilee yrittäjien toiveiden toteuttamisen ja työntekijöiden suututtamisen välillä – työministeri ay-liikkeen uhittelusta: "Toivottavasti tämä ei nyt lähde aivan lapasesta"] YLE 13.9.2018 </ref> Lokakuussa 2018 ammattiliitot vastustivat laajasti Sipilän hallituksen lakitavoitteita helpottaa työntekijöiden irtisanomista.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10429288 Paine kasvaa irtisanomiskiistassa: Liitot uhkaavat lisätoimilla, jos lakko ja ylityökiellot eivät pure] YLE 30.9.2018</ref> Loppusyksystä kuitenkin irtisanomislaki saattiin kolmikantaisesti viimeisteltyä ja hyväksyttiin eduskunnassa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005939123.html|nimeke=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005939123.html|ajankohta=18.12.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>

===Aie yritystukien leikkaamisesta===
Suomi jakaa vuosittain 4–7,3 miljardia euroa [[yritystuki]]a, joita mm. [[Elinkeinoelämän keskusliitto]] ja [[Suomen Yrittäjät]] ovat ehdottaneet karsittaviksi, mutta hallituksen puoliväliriihessä yritystukiin ei puututtu<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9580775 | Nimeke = Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2017-07-05 | ietf-kielikoodi = fi}}</ref>. Hallitus teki leikkauksia useisiin kohteisiin, mutta yritystuet jäivät leikkausten ulkopuolelle.<ref name="Hallituksen.Kevätlahja.Yrityksille">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9580775 | Nimeke = Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää | Tekijä = Karismo, Anna | Ajankohta = 26.4.2017 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> Hallitusohjelmassa oli luvattu, että hallitus ei toimillaan nosta teollisuuden kustannuksia.<ref name="Ratkaisujen.Suomi">{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen%2BSuomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf | Nimeke = Ratkaisujen Suomi : Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma | Tekijä =  | Ajankohta = 29.5.2015 | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia : Edita Prima | Tiedostomuoto = pdf | ISBN = 978-952-287-181-7 | Viitattu = 12.04.2018}}</ref> Hallitus kuitenkin käynnisti selvityksen yritystukien uudistamisesta, ja tukia pohtivan työryhmän vetäjäksi ryhtyi keskustan [[Mauri Pekkarinen]].<ref name="Yritystukien.Leikkauslista.Ei.Näe.PäivänValoa">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10094040 | Nimeke = Yritystukien leikkauslista ei näe vieläkään päivänvaloa – “Ei tämä kahta viikkoa enempää myöhästy” | Tekijä = Roslund, Riku | Ajankohta = 27.2.2018 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> Pekkarinen harmitteli, että miksi hän suostui vetäjäksi ja ihmetteli miksi työryhmä on ylipäätään perustettu.<ref name="Miksi.Suostuin.Puheenjohtajaksi">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10099408 | Nimeke = Yritystukityöryhmän puheenjohtaja Pekkarinen T&T:n haastattelussa: "En ymmärrä miksi hallitus tällaisen selvityksen laittoi liikkeelle ja miksi suostuin puheenjohtajaksi" | Tekijä = Koivisto, Matti | Ajankohta = 2.3.2018 | Julkaisu = Yle - Uutiset  | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> Yritystukiin oltiin kaavailemassa ensin noin 170 miljoonan euron säästöjä, sitten 60,4 miljoonan euron säästöjä.<ref name="Luottamuksellinen.Muistio.Vain.60.Miljoonaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/luottamuksellinen-muistio-neljan-miljardin-yritystuista-ehdotetaan-leikattavaksi-vain-60-miljoonaa/?shared=1015339-a3be6db0-999 | Nimeke = Luottamuksellinen muistio: Neljän miljardin yritystuista ehdotetaan leikattavaksi vain 60 miljoonaa | Tekijä = Vento, Heikki | Ajankohta = 29.3.2018 | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Viitattu = 22.04.2018}}</ref><ref name="Raskaan.Teollisuuden.Tukipotti.Kasvaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10139001 | Nimeke = Raskaan teollisuuden tukipotti kasvaa – matkailuautojen veroja korotetaan | Tekijä = Järvinen, Jari | Ajankohta = 29.3.2018 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 22.04.2018}}</ref> Uudistus kaatui lopulta kokonaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10145077|nimeke=Hallituksen pitkään sorvattu yritystukiuudistus kaatuu – Pekkarinen: "Ei löytynyt yhteistä näkemystä"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-04-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005628719.html|nimeke=Hallituksen kritisoitu yritystukiuudistus kaatuu – Mauri Pekkarinen: Ei sopua tukien leikkauksista eikä uudelleen suuntaamisesta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-04-04|viitattu=2018-04-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.

== Kritiikkiä ==

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman hallituksen politiikkaa pidettiin oikeistolaisena. Alexander Stubb arvioi puheenjohtajakampanjansa avajaisissa, että hallitus teki Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/alexander_stubb_kampanja-avauksessaan_teemme_suomen_historian_kokoomuslaisinta_politiikkaa/8852662|nimeke=Alexander Stubb kampanja-avauksessaan: Teemme Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-05-19}}</ref>. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö kutsui hallitusta perusoikeistolaiseksi ja sen politiikkaa jopa republikaaniseksi<ref name=":1" />. Vasemmistoliiton Arhinmäki luonnehti hallituksen linjaa thatcherilaiseksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/politiikka/a1463459155999|nimeke=Eduskunta sanaili uudesta omistajapolitiikasta – Arhinmäki nimitti Soinia Asterix-sarjakuvan riidankylväjäksi|julkaisu=HS.fi|viitattu=2016-05-19|arkisto=https://web.archive.org/web/20160518112256/http://www.hs.fi/politiikka/a1463459155999|arkistoitu=2016-05-18}}</ref>. Keskustan piirissä erityisesti monet nuoret pitivät hallituksen linjaa jopa liian oikeistolaisena<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/11301/a67ce9f88e|nimeke=Nuoret kipuilevat hallitusohjelman kanssa – ”liian oikeistolainen”|julkaisu=www.suomenmaa.fi|viitattu=2016-05-19|arkisto=https://web.archive.org/web/20160602081642/http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6%2F3%2F11301%2Fa67ce9f88e|arkistoitu=2016-06-02}}</ref>. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen näki keskustan johtaman oikeistohallituksen ohjelman keskustan alkiolaisen perinteen hautauksena ja puolueensa muuttuneen kokoomuksen jatkeeksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/mielipide/a1433302477294|nimeke=Keskustanuorten varapuheenjohtaja HS:n mielipidesivulla: Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin|julkaisu=HS.fi|viitattu=2016-05-19|arkisto=https://web.archive.org/web/20160531122943/http://www.hs.fi/mielipide/a1433302477294|arkistoitu=2016-05-31}}</ref>. Sipilä itsekin myöntää että hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta.<ref name="Iskenyt.Eniten.Pienituloisiin">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9831659 | Nimeke = Hallituksen politiikka iskenyt eniten pienituloisiin – Sipilä: On totta, että näin on tapahtunut | Tekijä = Virkkunen, Jussi | Ajankohta = 13.9.2017 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 12.04.2018}}</ref>

[[Yleisradio|Yleisradion]] suomalaisista perheistä koostama paneeli koki pääosin taloustilanteensa heikentyneen ja antoi hallitukselle kouluarvosanan ''välttävä.''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/perheet_kertovat_nain_hallituksen_ensimmainen_vuosi_nakyi_arjessamme/8890573|nimeke=Perheet kertovat: Näin hallituksen ensimmäinen vuosi näkyi arjessamme|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-05-19}}</ref> [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Evankelis-luterilaisen kirkon]] arkkipiispa [[Kari Mäkinen]] on kiinnittänyt huomiota epäsuhtaan pieni- ja suurituloisten osallistumisessa hallituksen tiukkiin talouslinjauksiin. Hän katsoo että siinä missä hyväosaiset voivat itse valita osallistumisensa, heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kiristämään vyötä pakosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://demokraatti.fi/arkkipiispa-hyvatuloisten-osallistumisesta-ylelle-palkanalennus-verotuksen-kautta/|nimeke=Arkkipiispa hyvätuloisten osallistumisesta Ylelle: Palkanalennus verotuksen kautta|julkaisu=Demokraatti.fi|viitattu=2016-05-19}}</ref> Mäkisen mukaan oikeudenmukaiset päätökset koskisivat kaikkia yhteiskunnan jäseniä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/arkkipiispa_kari_makinen_meilla_taalla_on_enemman_kuin_meille_kohtuullisesti_kuuluu/8799975|nimeke=Arkkipiispa Kari Mäkinen: Meillä täällä on enemmän kuin meille kohtuullisesti kuuluu|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-05-19}}</ref>

[[Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi|Taloustieteen Nobelilla]] palkittu [[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] pääekonomisti [[Joseph Stiglitz]] kutsui Suomen vierailullaan hallituksen leikkauspäätöksiä liiallisiksi: "Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta." Hän varoitti leikkausten heikentävän kasvua kotimaisen kysynnän pienenemisen kautta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/talous/a1442632378626|nimeke=”Te ryöstätte lapsiltanne” – taloustieteen nobelisti Stiglitz kummeksuu Suomen leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia|julkaisu=HS.fi|viitattu=2016-05-19|arkisto=https://web.archive.org/web/20160522040424/http://www.hs.fi/talous/a1442632378626|arkistoitu=2016-05-22}}</ref> Myös luottoluokittaja [[Fitch Ratings|Fitch]] pienensi Suomen kasvuennustetta hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.talouselama.fi/uutiset/fitch-alensi-suomen-kasvuennustetta-hallituksen-leikkaussuunnitelmien-vuoksi-piti-suomen-aaa-luokassa-3486680|nimeke=Fitch alensi Suomen kasvuennustetta hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi – piti Suomen AAA-luokassa|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2016-05-19}}</ref> Nobel-palkitun ekonomisti [[Bengt Holmström]]in mukaan Sipilän hallituksen päätös säästää opetuksesta ja tutkimuksesta satoja miljoonia euroja "heijasti aika syvällistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan."<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-8762595|nimeke=MIT:n Bengt Holmström: Suomen sisukas kansa on jäänyt jyrän alle|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-12-18}}</ref>

Metsänomistajat, metsäteollisuus ja luonnonsuojelujärjestöt vetosivat yhdessä [[Metso-ohjelma|METSO-ohjelman]] rahoituksen puolesta hallituksen leikattua siitä 70 %.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/metso-ohjelman-rahoitusta-vahvistettava-viipymatta|nimeke=METSO-ohjelman rahoitusta vahvistettava viipymättä — Luonnonsuojeluliitto|julkaisu=www.sll.fi|viitattu=2017-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 68 professoria, dosenttia, tutkijaa ja tohtoria ilmaisi yhteisessä kirjoituksessaan huolensa maan nykyisen ja hallituksen suunnitteleman metsänkäytön haitallisesta vaikutuksesta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.<ref name="Julkinen.kirje">{{Verkkoviite | Osoite = http://bios.fi/julkilausuma/julkilausuma240317.pdf | Nimeke = Julkinen kirje | Ajankohta = 24.3.2017 | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

Hallitus leikkasi koulutuksesta 690 miljoonaa euroa Lännen Median laskelmien mukaan, kun 2012-2019 kolutuksesta leikattiin yhteensä yli kaksi miljardia euroa, OAJ laski. Kaikki puolueet ovat siis olleet hallituksessa leikkaamassa koulutusrahoja.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/lisaa-pituutta-koulutielle-vain-siniset-perussuomalaiset-ja-kristillisdemokraatit-vastustavat-oppivelvollisuuden-pidentamista/|nimeke=Koulutielle lisää mittaa|ajankohta=29.03.2019|julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref>

Valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvova oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]] kertoi joutuneensa sivuutetuksi, kun hallitus valmisteli perustuslain vastaista lakiesitystä. Jonkan mukaan Sipilän hallitus oli ollut valmis tinkimään oikeusvaltion keskeisistä periaatteista. Kolme perustuslakiin erikoistunutta professoria yhtyi kritiikkiin ja kutsui tilannetta mm. pöyristyttäväksi ja ennenkuulumattomaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005011266.html|nimeke=Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät|julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=2016-12-18|ajankohta=2016-12-18|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Toisaalta emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: "Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan." Lakiesityksen perustuslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005012920.html|nimeke=Oikeuskansleri ei voi määrätä, millaisia lakeja hallitus esittää|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=20.12.2016}}</ref><ref>{{verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/oikeustieteen-tohtori-suomi-lakkaisi-olemasta-%C2%ADdemokratia-jos-oikeuskansleri-tai-muu-virkamies-voisi-maarata-millaisen-esityksen-hallitus-saa-vieda-eduskuntaan/|nimeke=Oikeustieteen tohtori: ”Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan”|julkaisu=Demokraatti|ajankohta=20.12.2016}}</ref>

Ensimmäisten puolentoista vuoden aikana Sipilän hallitus perui useita lakihankkeitaan. Peruttuja hankkeita oli lähes kaksikymmentä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9461698|nimeke=Kuopattujen lakihankkeiden lista venyy – Sipilä veneverosta: Tämä ei ole perumista|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-03-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Oikeustieteen professori Juha Lavapuron mukaan tämä määrä oli poikkeuksellisen paljon aiempiin hallituksiin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sipil%C3%A4n-hallitus-perunut-pitk%C3%A4lle-toistakymment%C3%A4-lakihanketta-1.173617|nimeke=Sipilän hallitus perunut pitkälle toistakymmentä lakihanketta|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2017-03-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Juha Sipilä itse laski, että varsinaisiksi [[Lakiehdotus|lakiesityksiksi]] asti ehtineistä hankkeista peruttiin vain kolme.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702212200074339_pi.shtml|nimeke=Pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: Hallitus perunut vain kolme esitystä|viitattu=2017-03-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Vuoden 2017 joulukuuhun mennessä peruttuja hankkeita oli kertynyt lähes kolmekymmentä kaikkiaan 602:n annetun lakiesityksen kokonaismäärästä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9970403|nimeke=Tässä komea lista: Sipilän eestaas-hallitus päättää ja peruu esityksiä – määrä hipoo jo kolmeakymmentä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-12-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 

Sote-uudistusta arvosteli lääketieteen professoreiden ryhmä, jonka mukaan kukaan ei ollut koko hankkeen aikana kyennyt esittämään, miten käytännössä syntyisivät ne säästöt, joita uudistuksella tavoiteltiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9397049|nimeke=Lääkärikonkareilta rajua kritiikkiä sote-uudistuksesta: 6 isoa ongelmaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-01-11}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/sote-uudistus-ei-toteuta-saastoja-eika-parempaa-hoitoa/|nimeke=Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä parempaa hoitoa|julkaisu=Lääkärilehti.fi|viitattu=2017-01-11}}</ref>. [[Perustuslakivaliokunta]] totesi uudistuksen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] vastaiseksi, koska se ei kohtelisi kansalaisia yhdenvertaisesti ja koska se velvoittaisi maakuntia yhtiöittämään kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut<ref name=":2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunta_Sote_lausunto_20170629.aspx | Nimeke = Perustuslakivaliokunta: maakuntien sote-palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta luovuttava | Julkaisu = www.eduskunta.fi | Viitattu = 4.7.2017 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Myös uudistuksen aikataulu todettiin epärealistiseksi<ref name=":2" />.

[[Korkein hallinto-oikeus]] arvioi tammikuussa 2016, että [[Ulkomaalaislaki|ulkomaalaislakiin]] tehtävät muutokset tulisivat heikentämään [[Turvapaikanhakija|turvapaikanhakijoiden]] [[Oikeusturva|oikeusturvaa]].<ref name="H.441/15">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kho.fi/material/attachments/kho/aineistoa/lausuntoja/xeU5FvQwB/H_441_15.pdf | Nimeke = Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi | Ajankohta = 14.1.2016 | Julkaisu = Lausunto oikeusministeriölle, diaarinumero H 441/15 | Viitattu = 22.04.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170630015226/http://kho.fi/material/attachments/kho/aineistoa/lausuntoja/xeU5FvQwB/H_441_15.pdf | arkistoitu = 30.6.2017 }}</ref> Lain tultua voimaan KHO:n presidentti [[Pekka Vihervuori]] ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioivat, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa oli heikennetty tarpeettomasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005628037.html|nimeke=Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti arvostelee ulkomaalaislain muutoksia HS:n haastattelussa – ”On ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat tuomioistuimien selän taakse”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-04-04|viitattu=2018-04-12|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Taloustieteen professori [[Markus Jäntti]] moitti [[perustulokokeilu]]n asetelmaa ja kutsui kokeilua ajantuhlaukseksi ja hyödyttömäksi pr-tempuksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701152200053979_uu.shtml | Nimeke=Professori lyttää perustulokokeilun: "Tuhlataan paljon tärkeää aikaa" | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 16.1.2017 | ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

[[Kansaneläkelaitos|Kelan]] asiantuntijat kyseenalaistivat ja arvostelivat hallituksen työttömien väkisin aktivointiin perustuvan työllisyyspolitiikan. Heistä työn kysyntään ja työttömien terveysongelmiin oli kiinnitetty vain vähän huomiota.<ref name="Asiantuntijat.Epäilevät.Piiskaamista">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005208164.html | Nimeke = Asiantuntijat epäilevät työttömien piiskaamista – terveysongelmat jarruttavat työn saantia | Ajankohta = 12.5.2017 | Julkaisu = Taloussanomat | Viitattu = 22.03.2018}}</ref> VATT:n johtavan tutkijan Kari Hämäläisen mukaan työttömien aktivoinnin hyödyistä ei ole näyttöä, mutta se on helpoin tapa kaunistella työttömyystilastoa.<ref name="Aktivoinnin.Hyödyistä.EI.Näyttöä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005340804.html | Nimeke = Tutkija: Työttömien aktivoinnin hyödyistä ei näyttöä – ”Helppo tapa siivota tilastoja” | Tekijä = Muhonen, Teemu | Ajankohta = 28.8.2017 | Julkaisu = Taloussanomat | Viitattu = 22.03.2018}}</ref>

==  Kannatus  ==
Heinäkuussa 2017 hallituspuolueiden kannatus oli laskenut 39,9 prosenttiin, kun vaalien jälkeen kesällä 2015 yhteenlaskettu puoluekannatus oli 57 %.<ref name="Kannatus.Vain.2.5.Prosenttia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005295694.html | Nimeke = Uuden vaihtoehdon kannatus vain 2,5 prosenttia, vihreät hengittää keskustan niskaan – hallituksen suosio on nyt alimmillaan ja yhtenäisyys koetuksella | Tekijä = Pohjanpalo, Olli | Ajankohta = 19.7.2017 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 12.04.2018}}</ref> Tammi-helmikuun 2019 aikana tehdyssä mielipidemittauksessa hallituspuolueiden kannatus oli 34,3 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10633111 | Nimeke = Ylen kannatusmittaus: Kokoomus putoaa, perussuomalaiset selvässä nousussa | Sivusto = | Ajankohta = 7.2.2019 | Viitattu = 7.2.2019}}</ref> Hallituksen kaatumista edeltäneenä päivänä julkaistussa mielipidemittauksessa kannatus oli laskenut 32,1 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10675599 | Nimeke = Ylen kannatusmittaus: SDP repäisi hurjan eron kokoomukseen – perussuomalaisille Halla-ahon kauden ennätyslukemat | Sivusto = | Ajankohta = 7.3.2019 | Viitattu = 8.3.2019}}</ref>

Kesällä 2015, kun hallitus oli juuri aloittanut, [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] gallupissa hallitukseen suhtautui myönteisesti 37 prosenttia. Joulukuussa 2017 HS:n gallupissa hallituksen arvosana oli korkein sitten kesän 2015. 29 prosenttia suomalaisista katsoi, että hallitus on onnistunut tehtävissään melko hyvin tai erittäin hyvin, kun taas 33 prosenttia koki, että melko huonosti tai erittäin huonosti. Kokoomuslaisista 70 prosentin mielestä heidän puolueensa oli onnistunut hallituksessa vähintään melko hyvin, keskustalaisista samaa mieltä oli 64 prosenttia. Kriittisimmin hallituksen politiikkaan suhtautuivat nuoret aikuiset, Helsingin Sanomien mukaan todennäköisesti hallituksen koulutusleikkausten vuoksi. Oppositiopuolueista kaikkein huonoimmat arvosanat antoivat vasemmistoliiton ja [[Suomen Sosialidemokraattinen puolue|SDP:n]] kannattajat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005501948.html | Nimeke = Sipilän hallituksen arvosana nyt korkeimmillaan sitten kesän 2015 – Orpo on kansalaisten mielestä onnistunut paremmin kuin Soini ja Sipilä | Tekijä = Pohjanpalo, Olli | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 25.12.2017 | Viitattu = 25.12.2017}}</ref>

Huhtikuussa 2018 suomalaisista 32 prosenttia piti hallituksen toimintaa huonona ja 28 prosenttia melko huonona. Vain kuusi prosenttia antaa arvosanan hyvä.<ref name="Melko.Huono.Tai.Huono">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005649307.html | Nimeke = Kolme viidestä suomalaisesta antaa Sipilän hallitukselle arvosanan ”melko huono” tai ”huono” – vain kuusi prosenttia pitää hallitusta hyvänä | Tekijä = Vartiainen, Niko | Ajankohta = 20.4.2018 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 22.4.2018}}</ref>

== Tavoitteiden toteutuminen ==
Vuoden 2018 toukokuussa Helsingin Sanomat arvioi Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005696450.html|nimeke=Sipilän johdolla laadittiin insinöörimäinen hallitusohjelma ja tavoitteille 28 mittaria – HS kävi läpi tavoitteiden toteutumisen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-05-27|viitattu=2018-06-13|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> 

Useiden hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista on vaikea tai mahdoton arvioida. Kuitenkin HS totesi, että suotuisten taloussuhdanteiden tuella Sipilän hallitus oli kyennyt toteuttamaan suurimman osan asettamistaan tavoitteista.<ref name=":0" />

Kokonaan tai ainakin osittain nähtiin toteutuneen 10 miljardin euron säästö- ja rakenneohjelma; velkaantumisen hillitseminen; veroasteen pitäminen aloillaan; työllisyystoimet ja kilpailukyvyn parantaminen; työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattaminen; oppimisympäristöjen modernisointi; koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen; koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen; koulutuksen viennin ja kansainvälisyyden lisääminen; terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen; ilmasto- ja energiatavoitteet sekä norminpurku. Vain osittain toteutui ikääntyneiden kotihoidon lisääminen.<ref name=":0" /> Tavoiteltu 72 prosentin työllisyysaste toteutui marraskuussa 2018.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005942830.html|nimeke=
Tilastokeskus: Hallitus pääsi työllisyystavoitteeseen – työttömyysaste marraskuussa 6,2 prosenttia|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=21.12.2018|viitattu=21.12.2018}}</ref>

Joko Sipilän hallituksen aikana tai kokonaan toteuttamatta jäivät sosiaaliturvauudistus; sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; ruuantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen kohentaminen sekä yhden luukun digitaaliset palvelut.<ref name=":0" />

HS-toimittaja Piia Elosen mukaan hallitus sai paljon aikaan ensimmäisenä vuotenaan. Tänä vuonna annettiin 229 hallituksen esitystä, joista 183 oli jo hyväksytty laeiksi. Aukioloaikojen vapauttamista hän piti erityisen suurena tuloksena, johon aiemmat hallitukset eivät kyenneet, ja sote-uudistuskin eteni ennätyspitkälle – tosin uudistuksen kaatuminen johti lopulta hallituksen ennenaikaiseen eroamiseen.<ref name=hs-pe/><ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/a1463796546256|nimeke=Leikkauksia, roimat korotukset sakkoihin, ekoautojen veronalennuksia – HS kokosi vuoden vallassa olleen hallituksen saavutukset|ajankohta=22.5.2016|tekijä=Juhani Saarinen|julkaisu=HELSINGIN SANOMAT|viitattu=21.4.2019|arkisto=https://web.archive.org/web/20160728213557/http://www.hs.fi/kotimaa/a1463796546256|arkistoitu=28.7.2016}}</ref>

Elosen mukaan hallitus lupasi paljon enemmän kuin se toteutti. Sipilä lupasi tuloksia aikaan jo sadassa päivässä ja kokoomus puolestaan lupasi [[Paikallinen sopiminen|paikallisen sopimisen]] tuottavan paljon työpaikkoja. Perussuomalaiset lupasivat rajoittaa maahanmuuttoa<ref>https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002853580.html</ref>. Näistä mikään ei toteutunut.<ref name=hs-pe>{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/a1463796553700|nimeke=Isot odotukset kääntyivät itseään vastaan|ajankohta=22.5.2016|julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=21.4.2019|arkisto=https://web.archive.org/web/20160523110542/http://www.hs.fi/kotimaa/a1463796553700|arkistoitu=23.5.2016}}</ref>

==Tuloerot==
THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ja Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen osoittivat, että vuosina 2015–2018 tehdyt sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset kasvattivat tuloeroja.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkimus-talouspolitiikan-tyollisyysvaikutukset-lieventavat-tuloerojen-kasvua|nimeke=Tutkimus: Talouspolitiikan työllisyysvaikutukset lieventävät tuloerojen kasvua|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2019-05-29|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Toisaalta sosiaaliturvan indeksijäädytykset, tuloveron kevennykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen paransivat työnteon taloudellisia kannustimia.<ref name=":3" /> Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvoivat vain lievästi tai eivät lainkaan eli 0–0,2 prosenttiyksikköä Gini-kertoimella mitattuna, ja pienituloisuusrajan alle jäävien osuus kasvoi noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä.<ref name=":3" /><ref name=":4">Valtioneuvosto: [https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/7477009/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf/11657bf5-9242-41a3-8afa-52e64b60ec3e/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf.pdf Talouspolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tuloeroihin 2015-2018]. Viitattu 4. kesäkuuta 2019.</ref> Tulokset riippuvat käytetyistä oletuksista.<ref name=":4" />

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=}}

== Aiheesta muualla ==
* {{Kirjaviite | Tekijä =  | Nimeke = Ratkaisujen Suomi : Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 | Vuosi = 2015 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Tunniste = Hallituksen julkaisusarja 10/2015 | Isbn = 978-952-287-182-4 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-181-7 | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = }}

{{Edeltäjä-seuraaja
|Logo1 =
|Titteli = [[Suomen valtioneuvosto]]
|Kommentti = [[29. toukokuuta]] [[2015]] &ndash; [[6. kesäkuuta]] [[2019]]
|Edeltäjä = [[Stubbin hallitus]]
|Seuraaja= [[Rinteen hallitus]]
|Logo2 = [[Tiedosto:Flag of Finland (state).svg|85px|border]]}}
{{Sipilän hallitus}}
{{Suomen hallitukset}}

[[Luokka:Suomen hallitukset]]
[[Luokka:Suomen politiikka 2010-luvulla]]